Varhaiskasvatus

Tiistai 7.3.2017 klo 20:04 - Anna-Leena

sdp_banneri_Sahindalpieni.jpg

Avainsanat: varhaiskasvatus

Lisärahoitusta lukioille

Tiistai 21.2.2017 klo 14:11 - Anna-Leena

Jyväskylässä käytetään Suomen suurista kaupungeista vähiten rahaa lukioiden opetukseen, mutta eniten rahaa hallintoon, selviää eilen 21.2. valmistuneesta virkamiesraportista, joka esiteltiin eilen kaupunginvaltuustolle. Raportissa esitetään, että Jyväskylä rahoittaisi jatkossa lukioitaan.

Nyt kun selvitys on tehty, tarvitaan päätöksiä jatkosta pikaisella aikataululla. Opetusresurssit lukiokoulutuksessa ovat selkeästi liian pienet, mutta samalla olisi syytä huomioida koko toisen asteen kouluksen tilanne. Uudelleen käsittelyyn tulee ottaa myös koko lukiokoulutuksen sijainti, onko ylipäätään koulutuskuntayhtymä se järkevin tapa järjestää lukiokoulutus?

Tuettaessa lukioita on pystyttävä varmistamaan, että raha menee sinne minne kuuluukin eli opetukseen hallinnon sijaan. Lukioiden lisärahoituksen tasoksi tulee lähteä hakemaan vuoden 2015 tasoa, sillä jo vuonna 2016 oli lukikoulutuksessa merkittäviä huononnuksia kurssitarjonnassa sekä ryhmien koossa.

Valoa on siis viimein nähtävissä tunnelin päässä. Nyt pikaista toimintaa.

Raportti kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Avainsanat: lukio, toinen aste, koulutus

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Politiikka on yhteispeliä

Keskiviikko 8.2.2017 klo 18:06 - Anna-Leena

Muutama vuosi sitten eräässä tilaisuudessa juttelin silloisen TUL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sirpa Paateron kanssa politiikan luonteesta. Puhuimme kuinka varsinkin vaalien aikaan ehdokkaillaon kova tarve nostaa esille omaa erinomaisuuttaan ja saavutuksiaan politiikassa. Kuntalaiset myös toisinaan kyselevät yksittäisten saavutusten perään. Sirpa kertoi vastaavansa tähän kysymykseen, että politiikassa jos missä ei yksin saavuteta mitään. Päätöksiä ei yksin tehdä. Kaikki merkittävät päätökset politiikassa syntyvät aina eri tahojen välisellä yhteistyöllä.

Politiikka jos mikä vaatii siis yhteistyötä. Näiden reilun kahdeksan vuoden aikana mitä olen vaikuttanut niin kaupunginvaltuussa kuin eri lautakunnissa olen nähnyt kuinka julkinen päätöksentekojärjestelmä toimii ja kuinka asioihin vaikutetaan. Nykyään olen paitsi kokeneempi, niin myös asiantuntevampi ja verkostoituneempi kuin aloittaessani. Osaan viedä asioita tehokkaasti eteenpäin ja vaikuttamismahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet laajentuneiden verkostojen myötä. Mutta yksin ei mitään saavuteta vaan myös muita on saatava aina esitysten taakse. Syty ja sytytä siis myös muut.

Politiikka vaatii yhteisymmärryksen tavoittelua, kompromissien hakemista. Hyvät ideat eivät katso aina puoluekirjaa. Teen työtä sen eteen, jotta kannatettavat asiat etenevät. Kynnyskysymykseksi ei tule muodostua saanko itselleni asiasta kunniaa vai en. Kavahdan myös ajatusta, että vaalien alla muutetaan toimintatapaa kosiskellaakseen mahdollisia äänestäjiä. Päätöksiä ei tehdä vaaleja varten, vastuu on kannettava myös vaalien lähestyessä.

Politiikka ei ole omien etujen tavoittelua vaan yhteisten asioiden hoitamista. Toki mukaan mahtuu aina myös niitä, jotka ovat kenties vallan sokaisemia ja ajavat vain omaa etuaan kosiskellen äänestäjiä. Jollain se ehkä toimii, mutta minulla ei. Haluan aidosti olla rakentamassa kotikaupungistani parempaa paikkaa asua, elää ja yrittää. Haluan antaa oman kokemuksen ja asiantuntijuuden kaikkien jyväskyläläisten käyttöön.

Yhdessä olemme enemmän.

Avainsanat: politiikka, yhteistyö

Harrastusten kustannukset

Tiistai 7.2.2017 klo 20:31 - Anna-Leena

Lasten ja nuorten harrastuskustannukset puhuttavat vanhempia ja syystä. Urheilun harrastamisen hinnat ovat Suomessa monin paikoin karanneet käsistä. Erilaisten laskelmien mukaan kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä viime vuodessa. Kokonaiskustannukset muodostuvat monesta osasta ja niiden todellisen määrän laskeminen on paikoin jopa haastavaa. Alkuhankintojen jälkeen säännöllisiä kuluja ovat mm. seura- ja lukukausimaksut. Lisäksi kasvuikäinen tarvitsee uudet liikuntavarusteet aika ajoin ja eri lajit asettavat niille myös omat ehtonsa. Lisäksi tulevat myös ns. välilliset kustannukset, kuten matkustuskulut ja muut kilpailukustannukset. Kustannuksia nostaa myös kasvavat harrastuskertojen määrät, vaikka toisaalta tutkimusten mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella harrastamisen motiivina olisi yhdessä olo ja elämyksellisyys. Toivottavaa siis olisi, että entistä useampi seura tarjoaisi toimintaa myös niille nuorille, joiden tavoitteet eivät yllä kilpaurheiluun. Tällöin myös harrastaminen olisi edullisempaa näissä toiminnoissa.

Yhä useampi lapsi tai nuori joutuu lopettamaan harrastuksensa kalleuden takia ja osa lajeista alkaa olla tästä syystä mahdollista vain pienelle osalle lapsia ja nuoria. Nyt on herättävä tekemään harrastusten hintapolitiikalle jotain. Enää ei juhlapuheet auta, sanat ovat muututtava teoiksi!

Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden yhdensuuntaisia päätöksiä ja toiminnan suunnittelua. Ministeriön mukaa suositeltavaa on, että kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti tai nimellisin kustannuksin lasten ja nuorten liikuntaan. Näin toimitaan myös Jyväskylässä vaikka paineita toisenkinlaiseen ratkaisuun olisi. Kunnan tulee myös järjestelmällisesti seurata käyttövuoro- ja maksupolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille tarvitaan tukea ja Jyväskylässä lasten harrastusten tukeminen voidaan huomioida myös toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla toimeentuleville perheille (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit). Vuonna 2016 tukea voitiin myöntää tositteita vastaan korkeintaan 200 euroa/lapsi/vuosi.

Kuntien yhtenä roolina on tukea paikallista seuratoimintaa kansalaistoiminnan avustuksilla (toiminta- ja kohdeavustukset). Avustuksen kokonaissumma väestömäärään suhteutettuna on ollut jo pidempään Jyväskylässä varsin alhaisella tasolla koko Suomeen mittakaavassa ja se olisi saatava nousemaan lähemmäs maan keskitasoa. Jotta avustuksella olisi todellista merkitystä seurojen harrastuskustannuksiin, tulisi sen nousta kokonaan uudelle tasolle.

Kuntien tulee huomioida lasten ja nuorten liikunta ylipäätään seuratoimintaa laajempana kokonaisuutenaTämä tulee huomioida paitsi kunnan jakamissa avustuksissa ja liikuntatilojen jakoperusteissa, niin myös ohjattujen liikuntapalveluiden suunnittelussa sekä liikuntapaikkojen koko taksapolitiikassa.

Ratapihan kehittäminen

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:28 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupungilla on tällä hetkellä meneillään aluekehityshankeita, joilla luodaan uutta monella eri saralla: Kangas, Sairaalanmäki eli Kukkula ja Hippos. Näkisin tässä listassa vielä ainakin yhden kärjen, nimittän Lutakon ja keskustan alueen yhteyden parantamisen.


Perustelenpa näkemystäni hieman. Lutakon vapauttaminen muutama vuosikymmen sitten teollisuuskäytöstä on mahdollistanut Jyväskylästä todellisen rantakaupungin, jossa viihtyisä satama palveluineen ja asuinalueineen sijaitsee ydinkeskustasta vain muutaman kivenheiton päässä. Lutakko yhdistää kauniilla tavalla niin kaupunkiasumista kuin virkistävää luontomaisemaa. Vuonna 2009 Lutakon alue palkittiinkin yhtenä Suomen parhaimmista asuinalueista. Vaikka yhteys varsinaisen ydinkeskustan ja Lutakon välillä on maantieteellisesti lyhyt, niin alueiden väliin sijoittuu varsin laajasti junaliikenteen ratapiha, joka on ongelmallinen vieden suuren tilan keskeltä kaupunkia ja toisaalta myös rumentaen aluetta.


Selvittämisen arvoisena asiana pitäisin tuon alueen kehittämistä uutena kaupungin kärkihankkeena. Voisiko esimerkiksi rataliikenteen määrää alueella vähentää olennaisesti ja esimerkiksi kattaa kansiratkaisuna (vrt Tampereen kansihanke)? Voisiko koko liikenteen ohjata tuosta kohtaa ns. maan alta? Tuolloin aivan ydinkeskustaan saataisiin lisää tilaa laajentua, rakentaa ja yhdistää erinomaisella tavalla keskustan ja Lutakon aluetta. Uudelle alueelle olisi varmasti tilausta ja käyttöä tällä sijainnilla, jossa kaikki julkisen liikenteen palvelut olisivat lähietäisyydellä. Parantaisiko tämä esimerkiksi mahdollisen konserttisalin sijoittumista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen? Ja olisiko tässä paikka uudelle areenalle, jossa järjestää suurtapahtumia ja urheilukilpailuja? Suora yhteys Lyseolta Satamankärkeen, mitä muuta mahdollisuuksia se meille avaisikaan? Kaikki ydinkeskustan palvelut pysäköinteineen ja hotelleineen aivan vieressä!


Ratapiha-alueen elävöittämisellä olisi vaikutusta koko keskustan alueen vetovoimaan. Alueella on ehkä suurimmat mahdollisuudet muutokselle kuin missään muualla ruutukaava-alueella. Vetovoimainen kaupunkikeskusta toimii menestyvän kaupungin yhtenä keskeisimpänä valttina.

Avainsanat: aluekehittäminen

Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

JTNV:n kauden aloitus

Tiistai 17.1.2017 klo 16:00 - Anna-Leena

Vuoden ensimmäinen Jyväskylän Tanssi- ja Naisvoimisteluseura JTNV: n johtokunnan ja ohjaajien yhteiskokous taputeltuna päätökseen. Toimintamme on ollut viimeisten vuosien aikaan melkoisessa kasvussa, sillä ryhmissämme liikkuu viikoittain jo noin 500 lasta! Vilskettä tuntuu ryhmissä siis riittävän ja ohjaajat saavat laittaa peliin aikalailla koko ammattiosaamisensa. Onneksi työtä tekemässä on näin huikea joukko, jotka ohjaavat lapsia ja nuoria täydestä sydämmestään Pj kiittää

minimi.jpg

Avainsanat: JTNV

Hyvä johtaminen

Tiistai 10.1.2017 klo 19:23 - Anna-Leena

Asiajohtamista vai ihmisjohtamista?

Millaista on hyvä johtaminen ja mitä vaaditaan hyvältä johtajalta? Johtamiskäsitys on vuosikymmenten varrella muuttunut merkittävästi. Aiemmin vallallaan olleesta auktoriteettisestä johtamisesta on siirretty yhä enemmän tiimien tasa-arvoiseen johtamiseen. Samalla asiajohtamisesta on siirrytty yhä enemmän arvostamaan ihmisjohtamista.

Hyvä johtaminen on pitkälti yksilöiden johtamista kohti vaadittua lopputulosta. Johtaja tuo henkilöstölle selkeästi tavoitteet ja mittarit, jotta jokainen ymmärtää mitä päämäärää kohti edetään. Johtaja varmistaa roolissaan, jotta jokainen yksilö tiimistä on mukana. Johtajan on tärkeää panostaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen eri henkilöiden välillä, jotta työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja toimiva työyhteisö. Johtajan tehtävänä on olla henkilöstönsä käytettävissä ja tukena, sparraten parhaaseen lopputulokseen. Yksilön tuntiessa olevan merkityksellinen ja tärkeä osa työyhteisöä on sillä vaikutusta myös yksilön tehokkuuteen ja sitoutuneisuuteen omaa työyhteisöä kohtaan.

Jos unohdetaan yksilö ja keskitytään vain asiaan, on haastavampaa saada kaikki saavuttamaan parhaat potentiaalinsa ja tulos kärsii. Hyvä johtaminen on tavallaan kuin sinfonian kapelimestarin työ: kapelimestari johtaa joukkoa asiantuntijoita, jossa kaikki täydentävät kokonaisuudessaan toisiaan ja jokaiselle on oma tärkeä roolinsa. Ihanteellisessa tapauksessa soittimet soivat täydellisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa, aivan kuten täydellisessä hyvin johdetussa työyhteisössä olisi tavoitteena.

Syty ja sytytä muut

Innostuminen ja intohimoinen suhtautuminen työhön tarttuu. Kun johto näyttää esimerkillään hyvää sitoutumista ja syttymistä työhön, se säteilee hyvää energiaa koko työyhteisöön. Olemalla itse innostunut, lähtevät myös muut siihen helposti mukaan ja työn tehokkuus kasvaa merkittävästi. Vastaavasti johdon päämäärättömyys ja väsyminen ulottuu koko työyhteisöön.

Nykyaikana on monella alalla parhaista osaajista pula. Johtajalla ja johtamiskulttuurilla on paljon merkitystä työpaikkaimagon kannalta ja missä työpaikoissa työntekijät haluavat olla. Hyvämaineisessa työyhteisössä myös parhaat osaajat haluavat työskennellä.

Hyvä johtaja – luontainen ominaisuus vai opittu taito?

On olemassa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä johtajalta toiminta-alasta riippumatta. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, strateginen ajattelukyky, visiointikyky, empatiakyky, asiakaspalveluasenne ja vahva moraali. Hyvillä viestintätaidoilla työyhteisössä saadaan koko tiimi suuntaamaan sitoutuneesti kohti yhteistä päämäärää. Johtajalla on suuri merkitys millainen viestintäkulttuuri työyhteisössä vallitsee.

Johtajalle on eduksi tuntea oman toiminta-alansa eri tehtävät ja olla ainakin jostain niistä myös käytännön kokemusta. Johtajalla on hyvä olla kosketusta myös asiakasrajapintaan, oli kyse sitten palvelusta, tavarasta tai muusta vastaavasta. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeet syvällisemmin pystytään myös oma työ paremmin tavoitteellistamaan sen mukaiseksi toiminnaksi.

Hyväksi johtajaksi voidaan kehittyä. Analysoimalla omaa käyttäytymistä eri johtamistilanteessa voidaan huomata tiettyjä toistuvia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Osa tarvittavista hyvän johtajan ominaisuuksista on toisille ihmisille luonnostaan syntyviä käyttäytymismalleja, mutta osa joutuu niitä harjoittamaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa kuuntelemisen- ja vuorovaikutuksen taidot.

Toisinaan työyhteisössä ollaan tilanteessa, että myös johtamistyylin on muututtava tilanteen vaatimaksi. Tilanne voi vaatia esimerkiksi muutosjohtamista, kun organisaatioon kohdistuu merkittäviä ulkoisia muutoksia (esim. kuntaliitos) tai projektijohtamista, kun jokin tietty projekti on toteutettava hallitusti alusta loppuun.

Ajan kuluessa koko työyhteisö alkaa muistuttaa johtajaansa. Jos esimerkiksi johtaja saapuu kokoukseen hyvin valmistautuneena ja asiat selkeästi jäsentyneinä, on kokouksen kulku hyvin ennakoitavissa. Jos taas johtaja tulee kokoukseen myöhässä, valmistautumatta ja asialista tekemättä, on lopputulos myös sen mukainen. Näihin toimintamalleihin on onneksi mahdollisuus saada aikaiseksi muutosta niin halutessaan.

Avainsanat: johtaminen

Keskisuomalainen kysyy kaupungin päättäjiltä

Tiistai 10.1.2017 - Anna-Leena

Keskisuomalainen selvittää päättäjien kantaa kahteen kaupunkilaisia suuresti kiinnostavaan ja ajankohtaiseen hankkeeseen: avovankilakaava ja lukiotoiminnan lisärahoitustarve.

Kysymykset ja antamani vastaukset: 

1)    Kannatatko Tourulan avovankilakaavan hyväksymistä? (lyhyt perustelu kaikille vastauksille)

- En ole ollut asiaa vielä käsittelemässä päätöksenteossa ja tietoni aiheesta pohjautuvat vielä tässä vaiheessa pitkälti mediassa esille nouseviin teemoihin. Ymmärrän hyvin hankkeeseen liittyvät julkisuudessakin esiin nousseet huolet, joista valitettavan moni pohjautuu kuitenkin vain mutu-tietoon. Sen sijaan monet positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia, kuten esimerkiksi 40 työpaikan säilyttäminen Keski-Suomessa sekä avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhdistämisen säästävän verorahoja. Avovankiloilla ei myöskään näyttäisi olevan vaikutusta alueen asuntojen hintoihin ja mitä turvallisuuteen tulee, niin esimerkiksi poliisin mukaan Laukaan avovankilan asiakkaat eivät ole aiheuttaneet turvallisuusuhkaa ulkopuolisille tai henkilökunnalle. Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen asiakkaat ovat jo olleet nykyisin vuosikymmeniä Jyväskylän ydinkeskustan katukuvassa. Itse asiakaskuntaa ja toimintaa en siis koe tässä kohtaa ongelmalliseksi näillä käytössäni olevin tiedoin. Itse kaavaan en vielä ole niin tarkkaan tutustunut eli mitä merkitystä sillä on esimerkiksi luontoarvoihin ja virkistäytymisreiteille.

2)    Pitäisikö Jyväskylän kaupungin mielestäsi lähteä tukemaan taloudellisesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutusta? (lyhyt perustelu)

- Selvitystyö on käynnissä, joten odotetaan ensin mitä siitä selviää. Nykymalliin ei ole järkevää rahaa syytää vaan tehdään päätöksiä heti sen jälkeen kun selvitys valmistuu. Nykytilanteeseen on toki saatava muutosta.

Avainsanat: avovankilakaava, lukiot, ksml

Hyvää joulua!

Lauantai 24.12.2016 - Anna-Leena

pieni_joulu.jpg

Kokousvuoden päätös

Tiistai 20.12.2016 - Anna-Leena

Vuoden viimeinen kokous taputeltu päätökseen. Palkitsemistyöryhmä sai päätökseen valinnat vuoden parhaiksi urheilusaavutuksiksi ja valinnanvaraa riitti jälleen. Valinnat julkistetaan Keski-Suomen Urheilugaalassa Paviljongissa 27.1.2017. Hieno vuosi jälleen keskisuomalaiselle urheilulle ja lupaavalta näyttää myös tuleva vuosi!

pikkuinen.jpg

Avainsanat: kesli, urheilugaala, palkitsemistyöryhmä

Ilotulistusten juhla-aikaa

Torstai 24.11.2016 - Anna-Leena

Viime viikonloppuna oli Jyväskylässä ainakin kolme eri näyttävää ilotulitusta ja vielä taitaa muutama olla tulossa ennen joulua. Henkilökohtaisesti en yhdistä ilotulituksia joulun odotukseen, joten vähempikin riittäisi. Esimerkiksi keskustan joulunavaus kävelykadulla on ollut sellainen jo perinteeksi muodostunut ilotulitus, että sen vielä ymmärtää ja se jo riittäisi.

Voisikohan vuodenvaihteen ilotulituksessa ottaa mallia vaikka Iisalmen tavasta (onkohan vielä näin?), jossa kaupunki yhdessä paikallisten yritysten kanssa järjestää ensin lasten/ perheiden ilotulituksen alkuillasta noin klo 19 aikoihin ja sitten toinen ilotulitus on samana iltana myöhemmin. Ilotulitus on kuitenkin varmasti ensisijaisesti lapsille elämys ja harva lapsi jaksaa/pystyy puolille öin valvomaan ilotulitusta odottaen.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän

Maanantai 24.10.2016 - Anna-Leena

Allekirjoitimme nyt lokakuussa Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimuksen. Tavoitteena on, että Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä on 2020 -luvulla suomalaisten terveys- ja sosiaalialan, kuntoutuksen, liikunnan sekä urheilun ja huippu-urheilun, teknologia yritysten ja alan palveluyritysten merkittävin yhteistyökumppani sekä merkittävä tutkimus- ja kehityskumppani edellä mainittujen tahojen kansainvälisille yrityksille, yhteisöille ja asiakkaille. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimuksen allekirjoittivat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr., Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Keski-Suomen yrittäjät, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry, Jyväskylän Urheiluakatemia, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen Liikunta ry., Keski-Suomen Kauppakamari, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleva vuosi tuo tullessa tämän projektin tiimoilta. Vuoden päästä olemme viisaampia, tässäkin asiassa

ryhmakuva2.jpg

Ikuisuusprojekti nimeltään LinkedIn

Perjantai 21.10.2016 - Anna-Leena

Nyt alkoi sitten viimein myös minun LinkedIn-tarinani. LinkedInissä käyttäjä luo itselleen profiilin, jonne  tallennetaan työhistoriaa ja esimerkiksi koulutustietoja. Palvelussa voi työ- ja koulukavereista luoda itselleen verkoston ja löytää uusia kontakteja. Palvelun kautta on myös mahdollista antaa suosituksia tuntemilleen henkilöille.

Tämä on ollut minulle varsinainen ikuisuusprojekti, vuosien varrella on niin moni kehottanut sinne liittymään mutta aina se on vain jäänyt. Eilen illalla huomasin kuitenkin kirjautuneeni jo palveluun ja siitä se sitten lähti. En nyt vielä varmasti hallitse kaikkia toimintoja enkä kaikkia tuttaviani sieltä itse edes löydä, joten käyhän klikkaamassa minut verkostoosi :)

Avainsanat: verkostoituminen

Rakkaudesta uraan ja perheeseen: MiB

Torstai 20.10.2016 - Anna-Leena

Tiedättekö mistä tulee kirjainyhdistelmä MiB?

Ei, en nyt tarkoita sitä elokuvaa. Mothers in Business MiB ry eli MiB yhdistää urahenkisiä ja korkeastikoulutettuja äitejä ja tarjoaa heille mahdollisuuden ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen äitiysloman aikana sekä työelämään paluun jälkeen. MiBin tarkoituksena on voimauttaa koulutettuja kotiäitejä yhdistämään ura ja perhe, etsimään omaa kutsumustaan ja tekemään rohkeita päätöksiä työelämässä oman ja perheensä tarpeiden mukaan.Toiminta on kohdistettu ensisijaisesti perhevapaalla oleville ja työelämään palanneille pienten lasten äideille.

Toimintaan on nyt tänä syksynä aktivoiduttu myös täällä Jyväskylän seudulla ja tavoitteena on virallisen paikallisjaoston perustaminen. Jo nyt ryhmän toiminta on aktiivista ja mukaan voi tulla omien aikataulujen puitteissa. Toimintaa järjestetään jo mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa.

Kiinnostuitko MiB:n Jyväskylän toiminnasta? Jos haluat kuulla lisää, niin liity porukkaamme Facebookissa (Mothers in Business Jyväskylä).

Sivistyksen säästöt

Keskiviikko 21.9.2016 - Anna-Leena

Päivän sanana sivistystoimen säästöt. Viimeisin viikko on ollut melkoisen kiireistä kun lautakunnan lista julkaistiin viime viikolla. Puhelin on sen jälkeen pirissyt ja sähköposti laulanut. Kuntalaisia huolestuttaa kovasti sivistyksen toimialalle esitetyt säästöt ja ihan syystäkin! Mikäli esitetyt säästöt toteutettaisiin, tarkoittaisi se mm. opetus- ja ryhmäkokojen kasvattamista, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamista, koulunkäynnin ohjaajien määrän vähenemistä sekä lisäksi perhepuistot ja kerhotoiminta esitetään lakkautettaviksi eikä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa olevaa yhteistyösopimusta jatketa. Karmaisevaa luettavaa!! Onneksi tämä oli kuitenkin vasta esitys ja me päätöksentekijöiden roolissa päästiin asiaan jo tänään vaikuttamaan. Lautakunnan yksimielisessä esityksessä ei hyväksytty virkamiesesityksessä säästökeinoina esitettyjä keinoja vaan esitimme yksimielisesti 2,55 M€ lisäystä kehykseen, jotta peruspalvelut turvataan. Upea joukkue, kiitos!

Seuraavaksi kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 24.10. ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 21.11. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 28.11.

Avainsanat: sivistys, perusopetus, varhaiskasvatus, talousarvio

Kuntavaalit 2017

Maanantai 29.8.2016 - Anna-Leena

Tänään se taas alkaa, nimittäin syksyn kaupunginvaltuuston kokoukset ja samalla omalla kohdallani ylipäätään kaikki luottamustehtävät Alisan syntymän jälkeen. Nuorin tulokkaamme Alisa syntyi siis kesän kynnyksellä toukokuun lopulla ja tämän kesän olen siis viettänyt pitkälti lasten ehdoilla. Kesän mittaan pohdin paljon asettumistani ehdokkaaksi ensi kevään kunnallisvaaleissa. Kävin aiheesta keskusteluja eri tahojen kanssa ja erityisesti oman perheen kanssa. Siitä se päätös sitten vähitellen kypsyi ja niinpä sitä lähdetään taas vaaleihin mukaan tavoittelemaan jo kolmatta kautta Jyväskylän kaupunginvaltuustossa. Tällä päiväyksellä olen siis allekirjoittanut suostumukseni asettua ehdokkaaksi tuleviin kuntavaaleihin puolueeni SDP:n riveistä.
Kahdeksan viime vuoden aikana olen saanut kunnian vaikuttaa minua äänestäneiden valtakirjalla useissa eri toimielimissä kuten kaupunginvaltuuston lisäksi mm. sivistyslautakunnassa, nuorisolautakunnassa, kulttuurijaostossa, maakuntavaltuustossa, Jyväskylän Energiassa, Liikunnan ja Kansanterveyden edistämissäätiö LIKESissä ja hetkittäin myös kaupunginhallituksen kokouksissa. Keväällä sitten nähdään kuinka tyytyväisiä työhöni näissä eri toimielimissäni ollaan ja saanko valtakirjan jatkaa edelleen tätä tärkeää työtä. Yksin ei tätä matkaa kuitenkaan tehdä eli tervetuloa mukaan vaalityöhöni! Kaikki apu otetaan kiitollisena vastaan vaalisitoumus.jpg

Avainsanat: kuntavaalit

Turvallista koulutietä!

Maanantai 8.8.2016 - Anna-Leena

13882075_1126405407416048_6003933335232306230_n.jpg

LIKES mitaleita uusille omistajille

Sunnuntai 7.2.2016 - Anna-Leena

image.jpeg

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry:n opintopäivien päätöstilaisuudessa Jyväskylässä 6.2.2016 Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:lle myönnettiin LIKES-mitali nro 30. 

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ovat keskeinen julkinen toimijaryhmä, joka voi vaikuttaa väestön liikunta-aktiivisuuteen ja liikunnan harrastamiseen. Tässä tehtävässä he ovat tehneet ammattitaitoista ja omistautunutta työtä lasten ja nuorten elämäntapojen muokkaamiseksi liikunnallisuutta ja terveyttä edistäviksi. Uuden opetussuunnitelman myötä liikunnan opettajille tarjoutuu entistäkin merkittävämpi mahdollisuus ohjata koko kouluyhteisöä kohti hyvinvoivampaa yhteiskuntaa.

LIKES-mitali nro 31 myönnettiin opetusneuvos Matti Pietilälle.

Kuvassa vasemmalta Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n puheenjohtaja Kasper Mäkelä, Liikunnan ja kansanterveyden eistämissäätiö LIKES:n johtaja Eino Havas, Opetushallituksen opetusneuvos Matti Pietilä ja LIKES:n hallituksen puheenjohtaja Anna-Leena Sahindal

 

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »