Yritysliikunnasta muutama sananen..

Sunnuntai 3.2.2008 klo 20:17 - Anna-Leena

Yritykset tukevat nykyään yhä enemmän työntekijöidensä liikunta-aktiivisuutta. Useissa lähteissä on todettu, että parempi fyysinen kunto sekä lisää että ylläpitää työkykyä ja vähentää sairaspoissaolojen määrää. Se myös motivoi ja kannustaa työntekijää parempaan työssä jaksamiseen.  Liikunnan merkitystä työkyvyn ylläpitämiseen on myös tieteellisesti tutkittu, esimerkiksi Suomen Gallupin ja SLU:n (1995) tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä liikunnan harrastuksen ”vaikuttamisesta fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen työkykyyn.” Tutkimustuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä, joiden mukaan liikunnan harrastaminen vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien vähenemiseen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vähenemiseen, stressin sietokyvyn kasvamiseen sekä myös työkykyindeksi on liikuntaa harrastavilla parempi. (Suomen Kuntourheiluliitto ry 1996, 10). Stressin vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä haitallisia työntekijän henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Myös yritykset kärsivät työntekijöiden stressin seurauksena: tuottavuus ja laatu heikkenevät, palvelukyky alenee ja työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa. Käsitykset terveellisten ja motivoivien työolojen merkityksestä tuottavuudelle lisäävät yrityksissä halukkuutta terveyden edistämiseen tähtäävään toimintaan (Terve työyhteisö, 1994).

Mielestäni voidaan väittää, että henkilöstön fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paraneminen vaikuttaa merkittävästi työviihtyvyyteen.  Työuupumus tai jaksamisen puute ovat toistuvasti mediassa esille nousevia asioita, kuten myös englanninkielestä lainattu burnout tai siitä suomennettu loppuun palaminen. Ilmauksien taakse kätkeytyy massiivinen työelämää vaivaava ongelma, jonka vakavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä ei ole vieläkään kunnolla ymmärretty. (Ojala & Oinonen toim.1999, 42).

Eduskunta on vahvistanut tuloverolain (4 luku 69§) korjauksen, jossa työnantajan tarjoamat liikuntapalvelut säädetään verovapaaksi henkilökuntaeduksi, mikäli laissa säädetyt perusteet palvelun tarjoamiselle täyttyvät. Ehtona työntekijän verottomuudelle edellytetään, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä ja suuruudeltaan kohtuullinen sekä että työnantaja on tehnyt sopimuksen kyseistä liikuntapalvelua tarjoavan yrityksen kanssa (Verohallinto). Yleisimmin tämä ilmenee työnantajien osoittamina liikuntaseteleinä ja liikuntarahoina, joita työntekijät voivat käyttää ennalta määrätyissä liikuntapaikoissa maksuvälineinä (Smartumin internet-sivut). Liikuntaseteli mahdollistaa monipuolisen ja yksilöllisen liikunnan harrastamisen työntekijän itse valitsemallaan tavalla.

Omassa työssäni kohtaan yritysasiakkaita päivittäin, niin liikuntaneuvonnan kuin ryhmienohjaamisen puolesta. Jyväskylän kaupunkia pidetään monellakin tapaa liikuntakaupunkina, joka tarjoaa asukkailleen monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Jyväskylään on keskittynyt myös alan huippuosaaminen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Kihun eli Kilpa- ja huippu-urheiluntutkimuskeskuksen toimesta. Mielenkiintoista olisi siis selvittää, näkyykö tämä jollain tapaa paikallisten yritysten toiminnassa yritysliikuntaa järjestettäessä.

Yritysliikunnan tavoitteena on parantaa ja edistää yrityksen työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tämän vuoksi yhä useampi yritys ja organisaatio haluaa tukea työntekijöidensä liikkumista myös taloudellisesti. Työkykyä parantavat liikuntapaketit ennalta ehkäisevät erilaisia sairauksia ja vaivoja, työkyky säilyy vireämpänä ja näin yritykselle itselleen syntyy tästä säästöä. Liikunnalla on positiivinen vaikutus tutkitusti henkilöstön arvioimaan omaan työkykyyn sekä hyvinvointiin.

Läheltä seuratessa jo useamman vuoden ajan jyväskyläläisten liikuntakeskusten toimintaa ja nyt viimeisen reilun vuoden aikana tarkemmin nimenomaan yrityksille kohdennettujen palvelujen tarjontaa, näen keskusten toiminnassa paljon samankaltaisuuksia. Asiakkaita houkutellaan jäseniksi erilaisten kampanjoiden avulla, kuten " nyt ilman liittymismaksua" tai "liity nyt, saat 2kk ilmaista treeniaikaa". Tätä samaista markkinointia kohdennetaan yhä enemmän nyt myös suoraan yrityksille, on ymmärretty ne suuret potentiaaliset asiakasmassat, jotka piilevät yritysten takana.

Viime keväänä SATS kuntokeskus tarjosi yritysasiakkailleen kampanjaa, jossa työntekijälle oli sitä edullisempaa kuntoilla keskuksessa, mitä useampi työntekijä samasta yrityksestä kuntoili SATSilla. Liikuntakeskus Kuntoportilla on myös hyvin samankaltainen yritystarjous, samasta yrityksestä kun liittyy jäseneksi 5 henkilöä, putoaa kuukausittainen jäsenmaksu jokaiselta -5€. Säännöllisin väliajoin Kuntoportti markkinoi käynnissä olevaa kampanjaa, jossa luvataan työkaverin jäseneksi liittymisestä jopa 1kk ilmaista treeniaikaa.

Työntekijöiden liittyminen edullisemmilla hinnoilla kuntokeskuksien jäseniksi työnantajien maksaessa osan kuukausimaksuista on mielestäni nyt sitä nykypäivää. Omien havainnointien pohjalta ja näiden haastattelujen vahvistaessa tätä käsitystä, varsinaiset yritysten ostamat tyky- eli työkyvyn ylläpito -päivät alkavat olla vähenemään päin mitä suurenemissa määrin. Aletaan ymmärtää, että pitkän tähtäimen toiminnalla saavutetaan parempia tuloksia. Ei riitä, että panostetaan vain yhteen liikuntailtapäivään vuodessa, jos muuten 364 päivää vuodesta on aktiivisuus tasoltaan alhaista.

Tällä hetkellä on kertynyt tieteellistä näyttöä siitä, että liikunnan kokonaismäärän tulee olla suurta (kävelyä jopa 7 tuntia viikossa), jotta tärkeät terveyshyödyt saavutettaisiin. Tämä käy hyvin yhteen liikuntakeskusten tarjoamiin jäsenyyksiin sitoutumiseen, jolloin liikuntaa voidaan harrastaa monipuolisesti ja säännöllisesti asiantuntijoiden avustuksella. Työpaikkojen järjestäessä mahdollisuuksia liikuntaan tärkeintä olisi luoda liikkumisen nimenomaan mahdollisuuksia ja motivoida henkilöstöä liikuntaan yleisesti. Yksityiset liikuntakeskukset panostavat jäsenyyksiin, jolloin asiakas sitoutetaan kyseiseen keskukseen pitemmäksi aikaa kuukausihinnalla. Mielestäni markkinointia voisi entisestään suunnata korostamaan sitoutumista omaan itseensä ja hyvinvointiin kuin sitoutumista keskukseen sinänsä.

Avainsanat: liikunta, yritysliikunta