Yhdenvertainen varhaiskasvatus on arvovalinta

Lauantai 3.11.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen Pirita Wahlstedt-Niskanen (kok.) kirjoitti Keskisuomalaisessa (16.10.), että sivistyslautakunnan esitys palauttaa yhdenvertainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille vuoden 2019 talousarviossa olisi tullut “puskista”.

Lautakunnan puheenjohtajisto ei jaa tätä näkemystä. Asia on täysin päinvastoin, sillä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista on käsitelty poikkeuksellisen pitkään ja syväluotaavasti lautakunnassa.

Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi jo vuoden 2017 maaliskuussa.

SYKSYLLÄ 2017 sivistyslautakunta päätti, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen vaikutuksista tulee tehdä vielä lapsivaikutusten arviointi. Arviointi tehtiin keväällä 2018.

Kyseinen selvitys kertoi hyvin selvästi syyt, miksi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee ehdottomasti palauttaa, mikäli haluamme tukea lasten kehitystä ja kasvua, vanhempien työllistymistä ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta. 

Oikeuden palauttaminen antaisi aidon valinnanvapauden vanhemmille.

Tämän seurauksena lautakunta päätti edellyttää viime toukokuussa, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen sekä lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.

JOHDONMUKAISESTI lautakunta päätti viime kokouksessaan, että lautakunnan alainen toiminta tarvitsee ensi vuodelle 9,95 miljoonaa euroa lisää kehyksen päälle, jotta nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää sekä palauttaa lapsille yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Tämä on siis kaikkea muuta kuin puskista tullut päätös. Kokoomuksen johdolla kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2015 rajata työttömien vanhempien lapselta oikeuden täysipäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tällä yhdellä päätöksellä Jyväskylään luotiin jako lasten välille – tehtiin ikään kuin kaksi kastia.

LASTEN OIKEUS osallistua täysipäiväisesti päiväkodin arkeen eli esimerkiksi oikeus osallistua kaikille retkille ja leikkeihin tai päästä osaksi pysyvää vertaisryhmää, joka tukee lapsen kielellistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja riippuu nyt lapsen vanhempien työllisyystilanteesta.

Tämä on kaupunkimme suurin häpeätahra, jonka vaikutukset voivat näkyä pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoiden yksimielinen viesti oli vuonna 2015 laista päätettäessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät.

Yksikin syrjäytynyt nuori, joka ei ole saanut tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa vuoden 2019 talousarviosta päätettäessä.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 3.11.2018)

Avainsanat: sivistyslautakunta, varhaiskasvatus, mielipidekirjoitus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettävä

Tiistai 29.5.2018 - Anna-Leena

Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet.

Vuonna 2016 uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti). Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat: päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.

Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa päiväkodeissa. Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu turvalliselta.

Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.

Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut satoja lapsia lisää. Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.

Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu nurinkurisesti: luokilla 1-6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9 18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1-6 on noin 17 ja luokilla 7-9 noin 18). Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä tasosta erityisesti luokilla 1-6.

Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa. Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä.

Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä. Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme sijoituksen tulevaisuuteen.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Jyväskylä

 

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, sivivistys, mielipidekirjoitus

Jyväskylä perui maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun

Torstai 29.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunki julkaisi tänään tiedotteen, jossa kertoo peruneensa mukaan lähdön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Keskeiset syyt ratkaisulle ovat taloudelliset, sillä jo tälle vuodelle maksuttomuuskokeilun kustannusvaikutus olisi ollut karkean arvion mukaan kaupungille n. 400 000e (5kk) ja vuoden 2019 osalta (7kk) n. 700 000e. Tällä hetkellä ei sivistyksen toimialan taloudessa ole näkyvissä sellaista liikkumavaraa, joka olisi kokeilun mahdollistanut.

Lapsia on tulossa lähivuosien aikana palvelujen piiriin yli 200 lisää. Rahaa tarvitaan jatkossa yhä enemmän sekä tilojen rakentamiseen että perustyöhön ruohonjuuritasolle. Meidän tulee pystyä huolehtimaan, että turvaamme sisällöllisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen. Ryhmäkokoja ei ole varaa kasvattaa, päinvastoin monin paikoin meidän tulee pystyä niitä pienentämään. Lapsimäärän kasvaessa auttavia käsiä tarvitaan yhä enemmän. Tärkeää on, että varhaiskasvatuksen sisältö pidetään jatkossakin korkealla tasolla.

Sivistyslautakunta käsittelee muutenkin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta mm. lapsivaikutusten arvioinnin kautta liittyen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen vielä kevään 2018 aikana.

https://yle.fi/uutiset/3-10138982?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

Avainsanat: varhaiskasvatus

Yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen takaisin

Lauantai 24.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta vuonna 2015. Esityksen asiasta teki kokoomuksen edustaja ja sitä kannatti keskusta, KD ja perussuomalaiset.

Rajauspäätös perustui Juha Sipilän hallituksen päätökseen rajata subjektiivista eli täysipäiväistä varhaiskasvatusoikeutta perheiltä, joissa vähintään toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Kunnilla säilyi kuitenkin valta päättää asiasta, toteutetaanko rajausta vai ei. Jyväskylässä varhaiskasvatusoikeuden rajaus toteutettiin vuoden 2016 alusta.

Keskisuomalainen (22.3.) uutisoi, että Jyväskylä tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille viisivuotiaille ensi syksystä alkaen.

Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden mittainen kokeilu, josta valtio rahoittaa noin 20 prosenttia.

Suurin osa rahasta tulee siis osoittaa kaupungin omasta budjetista – tässä tapauksessa puhutaan noin puolesta miljoonasta eurosta vuoden 2018 aikana.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille viisivuotiaille lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja on siksi kannatettavaa.

Ihmettelemme, miksi kaupunginvaltuutettu Sinuhe Wallinheimo

(kok.) kiitti Keskisuomalaisen verkkolehdessä (21.3.) Jyväskylän päättäjiä hyvästä päätöksestä asian suhteen, sillä missään luottamuselimessä asiasta ei ole päätetty.

Päätöksen teki toimialajohtaja Eino Leisimo ja sivistyslautakunnalle asia tuotiin pöydältä ilmoitusasiana tiedoksi, ei päätettäväksi.

Mikäli hyvää hallintotapaa olisi noudatettu niin asia olisi tuotu etukäteen tiedoksi lautakunnalle ja erikseen päätettäväksi kokoukseen. Varsinkin, kun kyseessä on kustannusvaikutuksiltaan iso päätös.

On kuitenkin hienoa nähdä, että kokoomuksen edustaja on herännyt huomaamaan, että varhaiskasvatukseen osoitetut panostukset lisäävät Jyväskylän houkuttelevuutta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Olisipa Wallinheimo ja muut kokoomuslaiset muistaneet tämän myös muutama vuosi sitten, kun veivät subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen läpi valtuustossa.

Juuri subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaaminen on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan keskenään heikentäen Jyväskylässä asuvien lasten asemaa verrattuna kuntiin, joissa rajausta ei ole tehty – esimerkkinä Tampere.

Onneksi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista käsitellään pian kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksella on mahdollisuus näyttää, kuinka paljon tasa-arvoinen varhaiskasvatus heille todella merkitsee.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille 5-vuotiaille on ehdottoman kannatettava tavoite pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäiseksi tulisi kuitenkin korjata viime valtuustokaudella tehty virhe ja palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle.

Jyväskylän lähteminen mukaan viisivuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatuskokeiluun ei saa vaarantaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa ja siitä päätettäessä.

Toivomme, että päättäjiltä löytyy yhteinen tahtotila näiden molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupungin tulee olla varhaiskasvatuksen edelläkävijä, jossa jokainen lapsi on yhdenvertaisessa asemassa perhetaustasta riippumatta.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 24.3.2018)

Avainsanat: varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus tukee perheitä arjessa

Keskiviikko 15.3.2017 - Anna-Leena

Subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva keskustelu on viimeisen vuoden ajan käynyt edelleen kuumana. Yhteistä keskustelijoille on ollut se, että kaikki osapuolet ajavat omasta mielestään lapsen etua ja parasta. Muuttuvassa maailmassa perheillä on kuitenkin erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita.

Työn ja perheen yhteen sovittaminen on usein haastavaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien väsyneet lapset. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto.

Kuntatasolla tehdään merkittäviä päätöksiä miten ja millä ehdoilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Siitä kuinka esimerkiksi varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi tulee kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi – omana erityisenä itsenään. Varhaiskasvatukseen investoiminen on huomattavasti vaikuttavampaa kuin myöhäisemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Mikäli tahtotilanamme on tukea kaikkien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, tulee meidän palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, pienentää ryhmäkokoja sekä muuttaa varhaiskasvatus edullisemmaksi ja osittain maksuttomaksi. Tukemalla vanhempia lasten vaativassa kasvatustehtävässä lisätään sekä lasten että koko perheiden hyvinvointia. Päätöksentekoa tulee ohjata ennen kaikkea lasten ja perheiden hyvinvointi ja terveys.

(julkaistu Suur-Jyväskylä Lehdessä 15.3.2017)

 

Avainsanat: varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus

Tiistai 7.3.2017 klo 20:04 - Anna-Leena

sdp_banneri_Sahindalpieni.jpg

Avainsanat: varhaiskasvatus

Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

Sivistyksen säästöt

Keskiviikko 21.9.2016 - Anna-Leena

Päivän sanana sivistystoimen säästöt. Viimeisin viikko on ollut melkoisen kiireistä kun lautakunnan lista julkaistiin viime viikolla. Puhelin on sen jälkeen pirissyt ja sähköposti laulanut. Kuntalaisia huolestuttaa kovasti sivistyksen toimialalle esitetyt säästöt ja ihan syystäkin! Mikäli esitetyt säästöt toteutettaisiin, tarkoittaisi se mm. opetus- ja ryhmäkokojen kasvattamista, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamista, koulunkäynnin ohjaajien määrän vähenemistä sekä lisäksi perhepuistot ja kerhotoiminta esitetään lakkautettaviksi eikä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa olevaa yhteistyösopimusta jatketa. Karmaisevaa luettavaa!! Onneksi tämä oli kuitenkin vasta esitys ja me päätöksentekijöiden roolissa päästiin asiaan jo tänään vaikuttamaan. Lautakunnan yksimielisessä esityksessä ei hyväksytty virkamiesesityksessä säästökeinoina esitettyjä keinoja vaan esitimme yksimielisesti 2,55 M€ lisäystä kehykseen, jotta peruspalvelut turvataan. Upea joukkue, kiitos!

Seuraavaksi kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 24.10. ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 21.11. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 28.11.

Avainsanat: sivistys, perusopetus, varhaiskasvatus, talousarvio

Kunnallisen perhepäivähoidon tilanne Jyväskylässä

Perjantai 7.11.2014 - Anna-Leena

Kunnallinen perhepäivähoito on nykypäivänä laadukasta, valvottua ja ohjattua varhaiskasvatusta. Alle kolmevuotiaalle lapselle se on ihanteellinen hoitomuoto, sillä pienessä ryhmässä on luonnollisesti vähemmän sairastelua ja hulinaa kuin isoissa ryhmissä. Talousarviokäsittelyn yhteydessä tilanne nousee jälleen ajankohtaiseksi, kun kunnallista perhepäivähoitoa ajetaan  jälleen asteittain alas.

Hoitajan työaika tasoittuu 18 viikon jakson aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Toisin sanoen tasoittumisjakson sisälle voidaan suunnitella joustavasti erilaisia työaikoja ilman, että muodostuu ylityötä.

Muutamana syksynä Jyväskylässä on ollut vaikeuksia täyttää kaikkia kunnallisen pph:n paikkoja. Pph:n sopiviksi asiakkaiksi valitaan lapsia, joiden hoidontarve on yli 120 tuntia/kk, mikä kaventaa ”sopivien” lasten määrää. Vanhemmat pyrkivät ymmärrettävästi etenkin pienten lasten kohdalla järjestämään työaikojaan niin, että lapsen hoidontarve olisi 80–119 tuntia/kk. Perhepäivähoitoon näitä lapsia ei siis haluta sijoittaa, joten hoitopaikat ovat ns. vajaalla täytöllä.

Pph:n linjauksissa on maininta, että pph paikat alueilla täytetään aina ensin. Samaan aikaan on rajattu lasten hoitoaikoja vedoten hoitajien työaikalakiin, jossa itsessään ei yksittäisten työpäivien pituutta ole määritelty. Työaika voidaan tasoittaa sovitun jakson sisällä, mikä Jyväskylässä on 18 viikkoa, näin toimitaan useilla muillakin toimialoilla. 

Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka määräytyy varattujen hoitopaikkojen mukaan. Hoitajalta voidaan varata enintään neljä ja puoli paikkaa. Lukumäärällisesti ei tässä kaupungissa ole vuosittain montaa paikkaa tyhjillään perhepäivähoidossa. Lokakuussa paikkatilannetta tarkastellaan ja yksittäisetkin tyhjillään olevat hoitopaikat irtisanotaan. Kaupungintalous on nähnyt parempiakin päiviä, mutta kohdistuuko säästötoimet oikein kun hoitopaikkoja irtisanotaan ja yksittäinen hoitaja menettää suuren osan tuloistaan? Käytännössä siis hoitaja menettää neljänneksen tai puolet palkastaan työajan pysyessä täytenä. 

Samaan aikaan ollaan poistamassa vuoden 2011 alusta Jyväskylässä ollutta palvelurahaa, jolla on mahdollistettu perhepäivähoitoryhmissä olevien hoitajien omien alle esiopetusikäisistä lapsista hoito. Tämä on nostanut hoitajan kuukausiansion lähes samalle tasolle, kuin mikä se on silloin kun hoitajalta on ostettu neljä hoitopaikkaa. Nyt tätä palvelurahaa ollaan myös poistamassa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hoitajien omat lapset läsnäolollaan vievät hoitajalta taas neljänneksen palkasta. Voi vain kysyä, kuinka moni omia lapsiaan ryhmässä hoitava perhepäivähoitaja pystyy tätä työtä silloin jatkamaan? Tästä ei synny kaupungille yhtään säästöä, päinvastoin.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat kunnallisia pph:a koskien koko kaupungin alueelta erinomaisia. Varahoitojärjestelyt ovat olleet kehittämisen kohteena ja niistä on saatu toimivia ja pysyviä sekä ennen kaikkea lapsen edun huomioivia. Perhepäivähoitajien asema on kuitenkin eriarvoinen verrattuna muihin kaupungin vakituisissa työsuhteissa työskenteleviin ihmisiin. Eikö käytänteisiin voi puuttua jos järki sanoo muuta?

Avainsanat: varhaiskasvatus, perhepäivähoito