Valtuustoaloite: Savuton Jyväskylä

Maanantai 24.4.2017 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 24.4.2017

 

Jyväskylästä Savuton kunta

Tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 miljoonan euron hoitokustannukset. Yhden tupakoijan tupakkataukoihin käyttämä aika ja sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuodessa noin 3 000 euron ylimääräiset kustannukset. Tupakoijat joutuvat myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Manner Suomen kunnista 85 % on jo tällä hetkellä valinnut savuttomuuden. Työyhteisöjen savuttomuuspäätös tukee työntekijöiden terveyttä ja vahvistaa motivaatiota tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Savuton toimintakulttuuri suojelee paitsi työntekijöiden mutta palvelujen luonteen vuoksi kaikkien kuntalaisen tervettä ja vahvistaa terveyttä tukevaa ympäristöä. Se on osa nykyaikaisen yhteiskunnan palvelutuotannon kehittämistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylästä kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Jyväskylässä 24.4.2017

Avainsanat: valtuustoaloite

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Liikuntasuunnitelma Jyväskylään

Perjantai 13.2.2015 - Anna-Leena

Jätimme tänään yhdessä professori Kimmo Suomen johdolla valtuustoaloitteen uuden liikuntasuunnitelman laatimisesta Jyväskylään. Jyväskylässä on ollut ainakin vuodesta 1975 lähtien kahdeksan erillistä koko kaupungin käsittävää liikuntasuunnitelmaa vuoteen 2010 saakka. Uutta Jyväskylää varten ei ole laadittu voimassaolevaa liikuntasuunnitelmaa. Kuntaliitosten mukanaan tuomia uusia kuntaliitosalueita ei ole riittävästi tutkittu ja liikuntasuunniteltu laisinkaan. Erityisesti kuntaliitosalueet ovat jääneet paitsioon liikuntasuunnittelussa. Vuoden 2010 jälkeen kaupungista on puuttunut kattava liikuntasuunnitelma. Voimassa ovat vain 1) lähiliikuntapaikkasuunnitelma, 2) lähinnä JYKES-kunnat käsittävä ylikunnallinen liikuntasuunnitelma isoja liikuntapaikkoja varten sekä 3) yksittäisiä alueita tai paikkoja käsittäviä suunnitelmia kuten valmisteilla oleva Hippos Master Plan.

Jyväskylään tulisi laatia aikaisempien 30 vuoden hyvin kokemusten mukaisesti koko kaupunkia kattava liikuntasuunnitelma, joka pitäisi sisällään koko liikunnan kentän; fyysisiä, toiminnallisia, sosiaalisia, koettuja ja taloudellis-hallinnollisia liikkumisympäristöjä varten. Suunnitelma olisi myös poliittiset pelisäännöt siitä miten, missä ja mitä liikunnassa kehitetään niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla kaupungissamme, joilla ehkäistään ja säädellään proaktiivisesti eri liikunnan intressiryhmien välisiä erimielisyyksiä ja jolla tähdätään kollaboratiiviseen – yhteistoiminnalliseen liikuntapolitiikkaan eri intressiryhmien kesken koko kaupungissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Jyväskylän väestön liikuntaharrastuneisuutta ei ole tutkittu vuoden 1998 jälkeen tieteellisesti pätevästi ja esim. päätöksentekijät eivät tiedä miten kaupunkilaiset liikkuvat tai miten liikuntaharrastuneisuus on Jyväskylässä muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, mitkä ovat liikkumisen suurimmat esteet ja motiivit, joihin kaupunki voisi vaikuttaa yhdessä muiden liikunnan intressiryhmien kanssa. Suomen 10 suurinta kaupunkia tutkii jatkuvasti väestönsä liikuntaharrastuneisuuden muutoksia muutaman vuoden – keskimäärin 5 vuoden – välein, mutta Jyväskylän viimeisin selvitys on lähes 20 vuotta vanha. Liikuntasuunnitelman tulisi sisältää myös tällainen riittävän tieteellisesti pätevä selvitys. Viimeisimmän selityksen aineisto on vuodelta 1998 ”Jyväskylä liikuntakaupunkina – Liikuntasosiologinen tutkimus aikuisten ja lasten liikuntaharrastuksesta sekä urheiluseurojen toiminnasta” (Kimmo Suomi, julkaistu v. 2000 yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa no 2/2000).

Jyväskylän kaupungin omassa organisaatiossa on useita päteviä liikuntasuunnittelun yliopistollisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, joiden asiantuntemusta tulisi käyttää hyväksi liikuntasuunnitelmaa tehtäessä, joka myös alentaa suunnitelman kustannuksia merkittävästi. Suunnitelman asiantuntija-apuna ja ohjauksessa voidaan käyttää Jyväskylän yliopiston kansanvälisen tason asiantuntijoita liikuntasuunnittelun alueella.

Keskeistä olisi toteuttaa liikuntasuunnitelma osallistuvan suunnittelun periaatteilla, jolloin suunnittelukohteen toimijat esim. urheiluseurat, koululiikunta, urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, harraste- ja terveys-liikunta, huippu- ja kilpaurheilu, eritysryhmien vammaisliikkujia jne. tulisi ottaa suunnitteluun mukaan. Hanke tulisi toteuttaa yhdessä esim. Jyväskylän yliopiston alan asiantuntijoiden kanssa vuosina 2015 -2016.

Avainsanat: liikuntasuunnitelma, valtuustoaloite