Valtuustoaloite: Savuton Jyväskylä

Maanantai 24.4.2017 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 24.4.2017

 

Jyväskylästä Savuton kunta

Tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 miljoonan euron hoitokustannukset. Yhden tupakoijan tupakkataukoihin käyttämä aika ja sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuodessa noin 3 000 euron ylimääräiset kustannukset. Tupakoijat joutuvat myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Manner Suomen kunnista 85 % on jo tällä hetkellä valinnut savuttomuuden. Työyhteisöjen savuttomuuspäätös tukee työntekijöiden terveyttä ja vahvistaa motivaatiota tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Savuton toimintakulttuuri suojelee paitsi työntekijöiden mutta palvelujen luonteen vuoksi kaikkien kuntalaisen tervettä ja vahvistaa terveyttä tukevaa ympäristöä. Se on osa nykyaikaisen yhteiskunnan palvelutuotannon kehittämistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylästä kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Jyväskylässä 24.4.2017

Avainsanat: valtuustoaloite

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Liikuntasuunnitelma Jyväskylään

Perjantai 13.2.2015 - Anna-Leena

Jätimme tänään yhdessä professori Kimmo Suomen johdolla valtuustoaloitteen uuden liikuntasuunnitelman laatimisesta Jyväskylään. Jyväskylässä on ollut ainakin vuodesta 1975 lähtien kahdeksan erillistä koko kaupungin käsittävää liikuntasuunnitelmaa vuoteen 2010 saakka. Uutta Jyväskylää varten ei ole laadittu voimassaolevaa liikuntasuunnitelmaa. Kuntaliitosten mukanaan tuomia uusia kuntaliitosalueita ei ole riittävästi tutkittu ja liikuntasuunniteltu laisinkaan. Erityisesti kuntaliitosalueet ovat jääneet paitsioon liikuntasuunnittelussa. Vuoden 2010 jälkeen kaupungista on puuttunut kattava liikuntasuunnitelma. Voimassa ovat vain 1) lähiliikuntapaikkasuunnitelma, 2) lähinnä JYKES-kunnat käsittävä ylikunnallinen liikuntasuunnitelma isoja liikuntapaikkoja varten sekä 3) yksittäisiä alueita tai paikkoja käsittäviä suunnitelmia kuten valmisteilla oleva Hippos Master Plan.

Jyväskylään tulisi laatia aikaisempien 30 vuoden hyvin kokemusten mukaisesti koko kaupunkia kattava liikuntasuunnitelma, joka pitäisi sisällään koko liikunnan kentän; fyysisiä, toiminnallisia, sosiaalisia, koettuja ja taloudellis-hallinnollisia liikkumisympäristöjä varten. Suunnitelma olisi myös poliittiset pelisäännöt siitä miten, missä ja mitä liikunnassa kehitetään niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla kaupungissamme, joilla ehkäistään ja säädellään proaktiivisesti eri liikunnan intressiryhmien välisiä erimielisyyksiä ja jolla tähdätään kollaboratiiviseen – yhteistoiminnalliseen liikuntapolitiikkaan eri intressiryhmien kesken koko kaupungissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Jyväskylän väestön liikuntaharrastuneisuutta ei ole tutkittu vuoden 1998 jälkeen tieteellisesti pätevästi ja esim. päätöksentekijät eivät tiedä miten kaupunkilaiset liikkuvat tai miten liikuntaharrastuneisuus on Jyväskylässä muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, mitkä ovat liikkumisen suurimmat esteet ja motiivit, joihin kaupunki voisi vaikuttaa yhdessä muiden liikunnan intressiryhmien kanssa. Suomen 10 suurinta kaupunkia tutkii jatkuvasti väestönsä liikuntaharrastuneisuuden muutoksia muutaman vuoden – keskimäärin 5 vuoden – välein, mutta Jyväskylän viimeisin selvitys on lähes 20 vuotta vanha. Liikuntasuunnitelman tulisi sisältää myös tällainen riittävän tieteellisesti pätevä selvitys. Viimeisimmän selityksen aineisto on vuodelta 1998 ”Jyväskylä liikuntakaupunkina – Liikuntasosiologinen tutkimus aikuisten ja lasten liikuntaharrastuksesta sekä urheiluseurojen toiminnasta” (Kimmo Suomi, julkaistu v. 2000 yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa no 2/2000).

Jyväskylän kaupungin omassa organisaatiossa on useita päteviä liikuntasuunnittelun yliopistollisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, joiden asiantuntemusta tulisi käyttää hyväksi liikuntasuunnitelmaa tehtäessä, joka myös alentaa suunnitelman kustannuksia merkittävästi. Suunnitelman asiantuntija-apuna ja ohjauksessa voidaan käyttää Jyväskylän yliopiston kansanvälisen tason asiantuntijoita liikuntasuunnittelun alueella.

Keskeistä olisi toteuttaa liikuntasuunnitelma osallistuvan suunnittelun periaatteilla, jolloin suunnittelukohteen toimijat esim. urheiluseurat, koululiikunta, urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, harraste- ja terveys-liikunta, huippu- ja kilpaurheilu, eritysryhmien vammaisliikkujia jne. tulisi ottaa suunnitteluun mukaan. Hanke tulisi toteuttaa yhdessä esim. Jyväskylän yliopiston alan asiantuntijoiden kanssa vuosina 2015 -2016.

Avainsanat: liikuntasuunnitelma, valtuustoaloite

Omaishoidontuki uudelleen käsittelyyn

Perjantai 15.2.2013 klo 11:14 - Anna-Leena

Maanantaina 4.3. on valtuuston asialistalla todennäköisesti ainakin kaksi todella tärkeää päätöksentekoa, nimittäin omaishoidontuki ja lyseo-asia. Alkuvuonna on tapahtunut jyväskyläläisessä paikallispolitiikassa jo paljon ja varsinkin asioita, joist aen päättäjänä voi olla millään tavoin ylpeä. Ihmisten inhimillinen kohtelu on jotain sellaista, mitä taloudellisiin syihin vedoten ei voi sivuuttaa. Tarkoitan tällä nimen omaan omaishoitajia.

Kannatin tällä viikolla Riitta Tynjän laatimaa valtuustoaloittetta, jossa vaaditaan valtuustonkokouksen kiireellistä kokoonkutsumista päättämään uudelleen omaishoidontukiasiasta. Koko farssihan sai alkunsa jo syksyllä, kun kaupunjohtaja Andersson teki erittäin alhaisen määrärahaesityksen omaishoidotukeen. Silloinen kaupunginhallitus sai kuitenkin lisättyä marraskuussa omaishoidontukeen lisää rahaa ja myös perusturvalautakunta teki lujasti töitä asian eteen. Jäi käsitys, että nykyinen taso säilyisi ja uusiakin tuettavia olisi mahdollista ottaa. Näin ei kuitenkaan ollut.

Viime maanantain valtuustonkokouksessa liikkui useitakin aloitteita liittyen asian oikaisemikseksi. Olin itsekin valmistautunut sellaisen tekemään mutta minusta nyt on tärkeintä saada asia hoidettua kuntoon kuin ratsastaa tällä poliittisella pelillä. Vaaditaan yhteistä tahtotilaa, ei henkilökohtaisia meriittejä. Keskustalaiset jättivät asiasta oman valtuustokysymyksen, mikä todennäköisesti tulee ensi valtuustonkokouksen yhteyteen mutta mielestäni se ei ratkaise mitään. Kyseessä on nimensä mukaan kysymys virkamiehille, ei sillä päätöstä saada muutettua tai määrärahoja korjattua? Perussuomalaisten valtuustoaloite oli sinällään hyvä ja kannatin myös sitä, mutta se saattaa pahimmassa tapauksessa tulla käsittelyyn vasta syksyllä talousarvion yhteydessä. Asia on kuitenkin saatava kiireellisesti oikaistua! Paras keino oli Tynjän Riitan laatima aloite, joka tuo asian kiireellisesti uudelleen päätettäväksi. Mielenkiintoista oli, että tätä ei allekirjoittanut kukaan keskustalainen vaikka näyttäisi sen olevan ainut todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Mediassa ovat kuitenkin olleet voimakkaasti kantaa ottamassa.

Ihmisen inhimillisestä kohtelemisesta on meidän jokaisen huolehdittava. Vaikeita ratkaisuja on edessä.

Avainsanat: omaishoidontuki, valtuusto

Nuorisovaltuusto

Torstai 7.5.2009 - Anna-Leena

Nuorisovaltuusto hieno askel eteenpäin

Nuorilla menee Suomessa sekä hyvin että huonosti. Tämä käy ilmi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisemasta uudesta tutkimuskoosteesta. Hyvin sikäli, että esimerkiksi päihteiden käyttö vähentynyt. ja nuoret ovat yhä kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnasta ja elämäntapavaikuttamisesta. Toisaalta samanaikaisesti nuoret liikkuvat yhä vähemmän, mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja nuorilla rekisteröidään yhä enemmän maksuhäiriöitä. Huolta aiheutetusti herättää myös se, että nuorista seitsemän prosenttia ei jatka opiskelua peruskoulun jälkeen ja noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta. Syrjäytyminen liittyy olennaisesti koulutuksen keskeytymiseen, sillä vähintään toisen asteen koulutus on usein ratkaiseva haettaessa työpaikkoja. Nuorten syrjäytymisuhka on huolestuttava asia, joka vaatii tehokkaita yhteistyöllisiä toimenpiteitä koko yhteiskunnalta - siis tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa.

Yksi syy nuorten pahoinvoinnille on yksinäisyys. Yhä useammat nuoret kokevat saavansa liian vähän huomiota vanhemmiltaan ja kavereiltaan. Vaikka nuorella olisi kavereitakin, voi olla, ettei luottoystäviä tai todellista kuuntelijaa löydy kaveriporukasta. Tällainen yksinäinen nuori voi oireilla esimerkiksi olemalla esimerkiksi levoton, tottelematon tai vaikka koulukiusaaja. Pitkään jatkunut pahan olon tunne ja yksinäisyys voi johtaa epätoivoisiin tekoihin, kuten väkivaltaan ja päihteiden väärinkäyttöön.

Suomalainen nuorisotyö on tehokasta ennaltaehkäisevää perustyötä, ja siitä vastaavat valtio sekä erityisesti kunnat, joiden on myös luotava edellytykset nuorten omalle kansalaistoiminnalle. Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Lisäresursointi nuorisotyöhön on edullinen ja tehokas keino toimia nuorten parhaaksi ennakkoon. Eivät nuoret voi odottaa, se on nopeasti liian myöhäistä. Jyväskylässä on onneksi ymmärretty ottaa askel eteenpäin, tämän vuoden alusta saatiin vuosien odottelun jälkeen nuorisolautakunta keskittymään nimenomaan nuorten asioihin.

Jottei nuorten ääni unohtuisi, syksyllä 2009 uuden nuorisovaltuuston on määrä aloittaa toimintansa, mikäli byrokratia ei sitä estä. Aikaisemmin Jyväskylän kaupungissa on toiminut nuorista koostuva Nuorten Foorumi (NuFo) ja Jyväskylän maalaiskunnassa Nuorten Ääni (NÄ). Molempien vaikuttamismallien tavoitteena on ollut parantaa nuorten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia ja saada nuorten ääni kuuluviin kaupungissa/ kunnassa. Nyt uudella nuorisovaltuustolla pyritään vastaamaan kunta- ja nuorisolain sekä valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä. Tämä on hieno askel eteenpäin.

( Julkaistu 7.5.2009 Keskisuomalaisessa)

Avainsanat: nuorisovaltuusto, nuva, nuoriso