Työntekijät liikkeelle

Perjantai 30.5.2008 klo 11:38 - Anna-Leena

                    Työntekijät liikkeelle!


Työpaikkaliikunta on tämän päivän kiireisessä yrityselämässä entistä tärkeämpää. Hyvinvoivasta ja hyväkuntoisesta henkilöstöstä hyötyy sekä yritys että työntekijä itse.
Myös yritykset ovat tämän huomanneet. Yritykset tukevat nykyään yhä enemmän työntekijöidensä omaa liikunta-aktiivisuutta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että parempi fyysinen kunto sekä lisää että ylläpitää työkykyä ja vähentää sairauspoissaolojen määrää. Se myös motivoi ja kannustaa työntekijää parempaan työssä jaksamiseen.

Liikunta-aktiivisuus on yhteydessä sairauspoissaoloihin pääasiassa siten, että aktiivisesti liikkuvilla ihmisillä on vähemmän sairauspoissaoloja työstä kuin liikkumattomilla. Usein myös liikunta-aktiivisuuden muuttaminen pitkällä aikajänteellä on suoraan yhteydessä sairastavuuden vähenemiseen.

Tieteellistä tutkimustietoa

 Liikunnan merkitystä työkyvyn ylläpitämiseen on myös tieteellisesti tutkittu, esimerkiksi Suomen Gallupin ja SLU:n (1995) tekemässä tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä liikunnan harrastuksen ”vaikuttamisesta fyysiseen, psyykkisen ja sosiaaliseen työkykyyn.” Tutkimustuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä, joiden mukaan liikunnan harrastaminen vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien vähenemiseen, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vähenemiseen, stressin sietokyvyn kasvamiseen sekä myös työkykyindeksi on liikuntaa harrastavilla parempi. Työikäisen väestön panosta tarvitaan yhteiskunnassa mitä suuremmissä määrin myös väestön vanhetessa. Työikäisten merkitys on tärkeä työn tekemisen ohella lasten ja vanhusten huolehtimisessa.

Stressin vaikutukset ovat pitkällä aikavälillä haitallisia työntekijän henkiselle ja ruumiilliselle terveydelle. Myös yritykset kärsivät työntekijöiden stressin seurauksena: tuottavuus ja laatu heikkenevät, palvelukyky alenee ja työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa. Käsitykset terveellisten ja motivoivien työolojen merkityksestä tuottavuudelle lisäävät yrityksissä halukkuutta terveyden edistämiseen tähtäävään toimintaan

Vaikutusta myös työviihtyvyyteen

Mielestäni voidaan väittää, että henkilöstön fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paraneminen vaikuttaa merkittävästi myös työviihtyvyyteen.  Työuupumus tai jaksamisen puute ovat toistuvasti mediassa esille nousevia asioita, kuten myös englanninkielestä lainattu burnout tai siitä suomennettu loppuun palaminen. Ilmauksien taakse kätkeytyy massiivinen työelämää vaivaava ongelma, jonka vakavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä ei ole vieläkään kunnolla ymmärretty.

Eduskunta on vahvistanut tuloverolain (4 luku 69§) korjauksen, jossa työnantajan tarjoamat liikuntapalvelut säädetään verovapaaksi henkilökuntaeduksi, mikäli laissa säädetyt perusteet palvelun tarjoamiselle täyttyvät. Ehtona työntekijän verottomuudelle edellytetään, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä ja suuruudeltaan kohtuullinen sekä että työnantaja on tehnyt sopimuksen kyseistä liikuntapalvelua tarjoavan yrityksen kanssa.

Yritysliikunnassa liikuntapalvelujen tarve vaihtelee kohderyhmien kunnon, terveyden ja liikuntahistorian mukaan. Palvelujen laadussa olennaista on liikunnan harrastajan tarpeen, eli tässä tapauksessa työyhteisön jäsenten, sekä mieltymysten että palvelutuottajan osaamisen kohtaaminen. Palveluntuottajina voidaan pitää liikunta-alan ammattilaisia.

Liikunnan tukeminen yrityksen kilpailuvalttina

Yritysliikunnan tavoitteena on parantaa ja edistää yrityksen työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Tämän vuoksi yhä useampi yritys ja organisaatio haluaa tukea työntekijöidensä liikkumista myös taloudellisesti. Työkykyä parantavat liikuntapaketit ennalta ehkäisevät erilaisia sairauksia ja vaivoja, työkyky säilyy vireämpänä ja näin yritykselle itselleen syntyy tästä säästöä. Liikunnalla on positiivinen vaikutus tutkitusti myös henkilöstön omaan arvioon työkyvystä sekä omasta hyvinvoinnista. Toki kyseessä voidaan ajatella kyseessä olevan myös taloudellinen näkökulma: yritys, jolla on hyvät liikuntamahdollisuudet, saa todennäköisesti myös parhaat ihmiset sinne töihin.

Pitkän tähtäimen toimintaa

Tällä hetkellä on kertynyt tieteellistä näyttöä siitä, että liikunnan kokonaismäärän tulee olla suurta (kävelyä jopa 7 tuntia viikossa), jotta tärkeät terveyshyödyt saavutettaisiin. Vain reilu kolmannes Suomen työikäisestä aikuisväestöstä (noin 1,2 miljoonaa) liikkuu terveyden kannalta riittävästi eli vähintään 30 minuuttia vähintään neljästi viikossa. Riittämättömästi liikkuvia on näin ollen peräti 2,1 miljoonaa. Tähän lukuun sisältyvät ne, jotka eivät liiku lainkaan, liikkuvat liian harvoin tai joiden liikunta on teholtaan liian vähäistä.

Pelkistetysti voidaan sanoa, että kohtuutehoisella terveysliikunnalla saavutetaan paremmat terveys- ja työkykyhyödyt kuin kevyellä liikunnalla, ja kuntoliikunta on edelleen tehokkaampaa kuin terveysliikunta, ainakin tutkimusten valossa. Tämä käy hyvin yhteen liikuntakeskusten tarjoamiin jäsenyyksiin sitoutumiseen, jolloin liikuntaa voidaan harrastaa monipuolisesti ja säännöllisesti asiantuntijoiden avustuksella. Aletaan ymmärtää, että pitkän tähtäimen toiminnalla saavutetaan parempia tuloksia. Ei riitä, että panostetaan vain yhteen liikuntailtapäivään vuodessa, jos muuten 364 päivää vuodesta on aktiivisuus tasoltaan alhaista. Liikunta osana terveellistä elämää edellyttää kuitenkin kohtuullisuutta, liiallisuuksiin mennessä liikuntakin voi olla addiktio – pakkomielle.

Motivointi tärkeää

Yritysten järjestäessä mahdollisuuksia liikuntaan, tärkeintä olisi luoda liikkumisen nimenomaan mahdollisuuksia ja motivoida henkilöstöä liikuntaan yleisesti. Aivan ongelmatonta liikuntaan motivointi ei ole, usein ihmiset kokevat, että mennään heidän omalle alueelleen, jos aletaan liikaa neuvoa, miten pitäisi itsestä huolehtia ja elää. Yritysten järjestämät liikuntatapahtumat ja -päivät tukevat yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä ja yleistä positiivista ilmapiiriä työyhteisössä. Liikuntatapahtumien päätavoite voikin tällöin olla myös yhteisöllisyys, ei niinkään ihmisten aktivointi liikkumaan. Toki osa työyhteisön jäsenistä saattaa saada näistä tapahtumista virikkeen liikunnasta, varsinkin jos tapahtumissa esitellään uusia lajeja ja sen kautta tuetaan liikuntaan aktivoitumista sekä madalletaan kynnystä lähteä liikkeelle.

Yritysliikunnalla voidaan siirtää yhteiskunnan painopistettä nykyistä enemmän korjaavasta ja kuntouttavasta toiminnasta sairauksia yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Pääpaino pitää kuitenkin olla vähän tai epäsäännöllisesti liikkuvien aktivoimisessa säännölliseen liikuntaharrastukseen, eikä ainoastaan aktivoida niitä liikkumaan entistä enemmän, jotka jo muutoinkin harrastavat liikuntaa monipuolisesti. Toki vastuu viime kädessä on aina yksilössä itsessään. Työterveyshuollon ohjaus liikuntakeskukseen voi madaltaa kynnystä kuntoilun aloittamiseen erilaisin maksukäytännöin ja henkilökohtaisella ohjauksella.

Apua ammattilaisilta

 Jotta liikunnasta saadaan suurin mahdollinen hyöty irti, on tärkeää luottaa liikunnan järjestämisessä asiantuntijoiden apuun. Motivoiva ja ammattitaitoinen ohjaaja samalla herättää osallistujien kiinnostuksen, käsittelee osallistujia kiinnostavia asioita heille sopivalla tavalla ja eri aisteja herättelevästi. Työnantaja voi auttaa ihmisen siihen pisteeseen, että tämä huomaa "että liikunnasta tulee miellyttävä olo", mutta sen jälkeen vastuu siirtyy yksilölle. Liikunnan laatua kohentamalla ja yritysliikuntaa pitkäjännitteisesti kehittämällä voi yritys tehdä liikunnasta itselleen yhden menestystekijän. Työntekijöiden voidessa hyvin, myös yritys menestyy ja voi hyvin.

Avainsanat: liikunta, liikkumattomuus, työntekijät, työpaikkaliikunta