Kehittämisellä laatua terveydenhuoltoon

Perjantai 31.8.2012 klo 12:10 - Anna-Leena

Kunnilla on hyvät mahdollisuudet asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Terveyserot ovat lisääntyneet sosiaalisen aseman perusteella yhä voimakkaammin ja eriytymiskehitys palvelujen saatavuudessa on alkanut Suomessa lisääntyä. Kuntalain, kansanterveyslain ja terveydenhuoltolain mukaan kunnan on eri toimin kavennettava terveyseroja.

Viime aikoina on alettu puhua yhä enemmän rakenteiden uudistamisesta tehostamaan palvelun tuotantoa ja tuomaan säästöä mutta se ei kuitenkaan ratkaise olemassa olevaa palveluvajetta. Lakisääteiset palvelut pyritään ensisijaisesti hoitamaan, minkä lisäksi olisi taloudellisesti järkevää pitkällä tähtäimelle ohjata voimavaroja terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisevään työhön. Terveyden edistäminen on tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua. Hyvä terveys ehkäisee myös osaltaan sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi työttömien ja iäkkäiden kuntalaisten kohdalla.

Valitettavan usein vastavalmistuneet lääkärit suuntaavaat yksityiselle sektorille mm. keikkalääkäreiksi yksityisiin firmoihin. Julkista sektoria ei nähdä enää mielekkäänä työnantajana. Erityisesti pienillä paikkakunnilla avoimia lääkärinpaikkoja ei saada kunnolla täytetyksi mutta ongelma on sama myös suuremmissa kaupungeissa kuten Jyväskylässä. Lääkäripula näkyy esimerkiksi  pidentyneinä jonoina terveyskeskuksissa ja uhkana koko oma lääkärijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on ollut taata jokaiselle kuntalaiselle tuttu lääkäri. Terveyskeskustyön arvostus on palautettava tekemällä terveyskeskuksista houkuttelevia työpaikkoja.

Kaikkia palveluita ei julkisen sektorin tarvitse itse järjestää, vaan kunnat  voivat ostaa halutessaan täydentäviä palveluja yksityisiltä tuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Tässä on kuitenkin käytettävä suurta harkintaa. Se ei ole aina se edullisempi vaihtoehto. Yksityinen palvelutuotanto täydentää kuntien omaa palvelutuotantoa ja päävastuu palvelujen järjestämisistä on edelleen kunnilla.
 
Jyväskylässä henkilöstömenot ovat suuret mutta ei ole järkevää hakea säästöä ainoastaan lakkauttamlla virkoja ja asettamalla rekrytointikieltoja. Toki rakenteita on syytä järkeistää ja pohtia varsinkin hallinnon laajuutta. Hyvä on muistaa, että talousongelmat eivät ole vain jyväskyläläisten ongelma vaan kyseessä on tällä hetkellä globaalitilanne.

Taloutta ei tasapainoiteta romuttamalla julkista terveydenhuoltoa ja jatkuvalla yksityistämisellä. Edullisemmaksi ja laadukkaammaksi tulee julkisen terveysdenhuollon vahvistaminen ja terveyskeskusten kehittäminen. Tämä on myös jokaisen kuntalaisen etu.

 

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 6.9.2012)

Avainsanat: terveydenhuolto, kunnat