Saarenmaa on osa kouluverkon kehittämistä

Lauantai 5.1.2019 - Anna-Leena

Saarenmaan koulun kohtalo on noussut esille useissa Keskisuomalaisen julkaisemissa mielipidekirjoituksissa (mm. Hakkarainen 31.12., Könttä 2.1. ja Mäki 2.1.). Asia on ollut jo vuosia esillä, joten kyseessä ei ole uusi asia.

Saarenmaan koulua ei olla päätöksenteossa nyt arvioimassa pienten koulujen kriteerien pohjalta vaan lakkautus perustuu koko Läntisen Palokan kouluverkkotyöhön ja tilankäytön tehostamiseen. 

Jo vuonna 2014 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä sekä läntisen Palokan kouluverkkoselvityksessä vuodelta 2017–2018 todettiin, että uuden Savulahden päiväkotikoulun valmistuttua Saarenmaan koulusta voidaan luopua. Kyse on siis huomattavasti suuremmasta kokonaisuudesta uusine investointeineen kuin yhden yksikön lakkauttamisesta.

Saarenmaan alueen 1. luokalle tulevat oppilaat ovat tulevana syksynä ohjattavissa valmistumassa olevaan uuteen Savulahden päiväkotikouluun. Koulupolkujen näkökulmasta osalle alueen oppilaista vaihtoehtona voivat olla myös muut lähistöllä olevat koulut.

Savulahden on suunniteltu täyttyvän vähitellen ja jos Saarenmaata ei nyt lakkauteta, Savulahti on vajaakäytössä vuosia. Savulahdesta oppilaille olisi tarjolla myös uudemmat ja ajanmukaisemmat koulutilat, joissa on mm. Saarenmaalta puuttuva käsityön opetuksen tila ja uudempia opetusvälineitä.

MIKÄLI SAARENMAAN koulua ei lakkauteta, se aiheuttaa suuria ja epätasa-arvoisia ryhmäkokoja koko läntisen Palokan alueella.

Saarenmaan koulun vuosiluokat ovat vuosittain olleet kooltaan vaihtelevia, pienin luokka-aste on tällä hetkellä 2 oppilasta ja suurin 16 oppilasta. 

Opetusryhmien muodostaminen Saarenmaalla on haasteellista ja vaatii vuosittain ylimääräistä resursointia. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat Saarenmaalla lähes kaksinkertaiset esimerkiksi Keski-Palokan kouluun verraten. Tämä on ongelmallista kun vähien resurssien kanssa kamppaillaan.

Saarenmaan koulun kohdalla on toteutettu laajat selvitykset jatkosta, kuten mm. laadittu kattava lapsivaikutusten arviointi. Saarenmaan koulun oppilaista lähes kaikki ovat jo nykyään koulukuljetuksen piirissä. 

Alueen oppilaiden koulukuljetukset on jatkossakin toteutettava järkevästi koulujen toiminta, koulumatkojen pituudet ja niihin käytetty aika huomioiden. Tämä on meille kaikille tärkeää.

Saarenmaan koulurakennus on rakennettu 1921 ja sen kunto on tyydyttävä. Peruskorjaus väistötiloineen on joka tapauksessa edessä lähivuosina.

MIKÄLI YKSIKKÖ halutaan säilyttää, olisi päätöksentekijöiltä ollut vastuullista toteuttaa Savulahden päiväkotikoulu pienempänä ja esittää tuolloin Saarenmaan peruskorjaamista ja laajentamista vastaamaan nykyajan tarpeita. 

Koulurakennus on varmasti merkittävä kyläläisille kokoontumispaikkana, mutta siihen tarkoitukseen rahoituksen on löydyttävä muualta kuin opetuksen määrärahoista.

Toivoisin luottamushenkilöiltä nyt vastuuta ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon.

Anna-Leena Sahindal

vpj., sivistyslautakunta

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.1.2019)

Avainsanat: mielipidekirjoitus, sivistys, peruskoulu, kouluverkko, sivistyslautakunta

Yhdenvertainen varhaiskasvatus on arvovalinta

Lauantai 3.11.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen Pirita Wahlstedt-Niskanen (kok.) kirjoitti Keskisuomalaisessa (16.10.), että sivistyslautakunnan esitys palauttaa yhdenvertainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille vuoden 2019 talousarviossa olisi tullut “puskista”.

Lautakunnan puheenjohtajisto ei jaa tätä näkemystä. Asia on täysin päinvastoin, sillä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista on käsitelty poikkeuksellisen pitkään ja syväluotaavasti lautakunnassa.

Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi jo vuoden 2017 maaliskuussa.

SYKSYLLÄ 2017 sivistyslautakunta päätti, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen vaikutuksista tulee tehdä vielä lapsivaikutusten arviointi. Arviointi tehtiin keväällä 2018.

Kyseinen selvitys kertoi hyvin selvästi syyt, miksi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee ehdottomasti palauttaa, mikäli haluamme tukea lasten kehitystä ja kasvua, vanhempien työllistymistä ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta. 

Oikeuden palauttaminen antaisi aidon valinnanvapauden vanhemmille.

Tämän seurauksena lautakunta päätti edellyttää viime toukokuussa, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen sekä lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.

JOHDONMUKAISESTI lautakunta päätti viime kokouksessaan, että lautakunnan alainen toiminta tarvitsee ensi vuodelle 9,95 miljoonaa euroa lisää kehyksen päälle, jotta nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää sekä palauttaa lapsille yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Tämä on siis kaikkea muuta kuin puskista tullut päätös. Kokoomuksen johdolla kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2015 rajata työttömien vanhempien lapselta oikeuden täysipäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tällä yhdellä päätöksellä Jyväskylään luotiin jako lasten välille – tehtiin ikään kuin kaksi kastia.

LASTEN OIKEUS osallistua täysipäiväisesti päiväkodin arkeen eli esimerkiksi oikeus osallistua kaikille retkille ja leikkeihin tai päästä osaksi pysyvää vertaisryhmää, joka tukee lapsen kielellistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja riippuu nyt lapsen vanhempien työllisyystilanteesta.

Tämä on kaupunkimme suurin häpeätahra, jonka vaikutukset voivat näkyä pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoiden yksimielinen viesti oli vuonna 2015 laista päätettäessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät.

Yksikin syrjäytynyt nuori, joka ei ole saanut tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa vuoden 2019 talousarviosta päätettäessä.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 3.11.2018)

Avainsanat: sivistyslautakunta, varhaiskasvatus, mielipidekirjoitus

Ryhmäkokojen pienentämisestä ja kouluverkon kehittämisestä

Keskiviikko 13.6.2018 - Anna-Leena

Mielipidekirjoituksemme Jyväskylän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokotilanteesta julkaistiin Keskisuomalaisessa 29.5.. 

Jaakko Mäkinen vastasi (KSML 2.6.) kirjoitukseemme ja toivoi käytännön ehdotuksia ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi Mäkinen kritisoi kirjoituksemme ajankohtaa ja Mankolan koulun laajentamissuunnitelmaa.

Otimme asian julkisesti esille nyt, koska Jyväskylän kaupungin vuoden 2019 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Toivomme, että ryhmäkokojen pienentäminen nähdään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa keskeisenä asiana, kun kaupungin rahankäyttöä ensi vuodelle suunnitellaan.

Ryhmäkokojen pienentäminen tarkoittaa asian huomioimista kasvun ja oppimisen palvelujen menobudjetin rakentamisessa vuodelle 2019. Henkilöstömenoja tulee hallitusti ja taloudellisesti kestävällä tavalla lisätä: tarvitsemme nykyistä enemmän opettajia ja muita työntekijöitä sekä päiväkoteihin että peruskouluihin. Asia ei varmasti ratkea vielä 2019, mutta tulevina vuosina ryhmäkoot tulee saada tarkoituksenmukaiselle tasolle.

MANKOLAN KOULUN tilanne liittyy Läntisen Palokan kouluverkkokokonaisuuteen. Kouluverkon kehittäminen on haastavaa, sillä siihen liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10–20 vuotta eteenpäin. Kasvavassa kaupungissa uutta tilaa tarvitaan, mutta meidän on pystyttävä hillitsemään tilakustannuksia, jotta opetuksen laatu ja määrä eivät kärsi.

Keski-Palokan kouluun 1.-6.-luokille on tulossa 50 uutta oppilaspaikkaa jo syksyksi 2018. Savulahden uuteen päiväkoti-kouluun on tulossa 1.–4.-luokille 200 uutta oppilaspaikkaa syksyllä 2019. Mankolan muutos on vaiheistetusti 100 oppilaspaikan vähennys luokilla 1.–4.

Muutos ei koske nyt koulussa olevia, mutta otettaessa uusia ekaluokkalaisia Mankolaan on suunnitelmissa ollut ottaa jatkossa vain yksi ekaluokka. Tämä on ollut alkuperäinen Mankolan ensimmäisessä hankesuunnitelmassa ollut koulun rakenne, mutta tonttien luovutuksen vuoksi on siellä nyt lähivuosina ollut suuria ikäluokkia.

KOULUVERKKOA KOSKEVAT päätökset tehdään alueen kokonaisuus huomioiden ja avoimessa yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kanssa. Maaliskuussa Mankolan koululla järjestetyn yhteisen keskustelutilaisuuden jälkeen pyysimme toisen kerroksen kustannusarvion, joka mahdollistaisi koulun oppilaspaikkojen kasvattamisen suunnitellusta. Lisäksi edellytimme saavamme valmistelijoilta kattavan selvityksen kevyen liikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan turvallisen koulutien takaamiseksi.

Saadun selvityksen mukaan toisen kerroksen rakentaminen Mankolan koulurakennukseen vaikuttaisi hankkeen etenemiseen seuraavasti: nykyinen hanke välittömästi seis, kaavamuutoshakemus, tilasuunnittelu uudelta pohjalta, uusi päätös. Toisen kerroksen alustava kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa ja arvio käyttötalouteen 150 000 euroa vuodessa. Lisäksi oppilaspaikkoja syntyisi Länsi-Palokkaan liikaa ja Mankolan lisätila viivästyisi reilulla vuodella.

Sivistyslautakunta käsittelee asiaa uudelleen 13.6., kun se antaa lausunnon tarkistetusta hankesuunnitelmasta koskien Mankolan yhtenäiskoulun laajennusta ja muutostöitä.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.6.2018)

Avainsanat: peruskoulu, ryhmäkoot, sivistyslautakunta, mielipidekirjoitus

Jyväskylän sivistyslautakunta tekee vastuullista politiikkaa

Maanantai 23.4.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Eelis Loikkanen syyttää Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessaan (KSML 18.4.) sivistyslautakunnan puheenjohtajia Jyväskylän kaupungin vetäytymisestä 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuskokeilusta. Mielestämme sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen että 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu ovat kummatkin tärkeitä tavoitteita kuten kerroimme edellisessä 24.3. KSML:ssä julkaistussa mielipidekirjoituksessamme.

Jyväskylän Vihreiden ja SDP:n kuntavaaliohjelmissa on keskeisimpänä tavoitteena palauttaa kaikille lapsille subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen – toisin kuin Loikkanen väittää. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus, josta ei tule tinkiä. Laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta tulee ensimmäisessä vaiheessa kehittää niin, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus ylipäänsä osallistua varhaiskasvatukseen.

Päätöksen kaupungin lähtemisestä mukaan kokeiluun ja päätöksen peruuttamisen teki sivistyksen toimialajohtaja, ei lautakunta. 1.3.2018 voimaan tulleen Jyväskylän kaupungin hallintosäännön toisessa osassa, luku 9 §67 todetaan, että lautakunta päättää kaupungin taloudellisten tai muiden resurssien käyttämisestä toiminnan kehittämishankkeisiin, silloin kun kaupungin kustannukset ovat yli 500 000 euroa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kustannusarvio on yli miljoona euroa vuodessa. Päätös asiasta kuuluu siis yksiselitteisesti lautakunnalle, jossa istuu vaaleissa valitut luottamushenkilöt. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan seuraava hakukierros 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeiluun on tulossa jo syksyllä 2018. Tämä aikataulu mahdollistaisi huolellisemman valmistelun ja päätöksenteossa tarvittavat lautakuntakäsittelyt.

Lisäksi 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun käsittelytavassa ilmeni muotovirheeseen rinnastettava menettelytapa, sillä samaan aikaan täysin samasta asiasta on vireillä valtuustoaloite samoin kuin myös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan tällaiset valtuustoaloitteet, joilla on isoja kustannusvaikutuksia, tulee käsitellä vuoden 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä.

Mielestämme on hyvä, että asiaan palataan hyvää hallintotapaa noudattaen. Kun pöydällä on samaan aikaan monta hyvää aloitetta varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, tulee lautakunnan ja valtuuston tehdä päätös siitä, mihin rajalliset resurssit kohdennetaan ensimmäiseksi ja mihin toiseksi.

Jotta vuoropuhelu varhaiskasvatuksesta olisi jouhevaa ja julkiset keskustelut faktoihin perustuvia, haluamme lisätä avoimuutta kuntalaisten ja lautakunnan välillä. Ensi keskiviikkona sivistyslautakunta päättää, onko toukokuun varhaiskasvatusta käsittelevä lautakunnan kokous avoin kuntalaisille. Mikäli lautakunta näin päättää, myös Loikkanen on tervetullut seuraamaan päätöksentekoa.

Irina Tuokko (vihr.) Jyväskylän sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Anna-Leena Sahindal (sd.) Jyväskylän sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu muokattuna sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidesivuilla 23.4.

Avainsanat: sivistys, sivistyslautakunta, vastinr