Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettävä

Tiistai 29.5.2018 - Anna-Leena

Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet.

Vuonna 2016 uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti). Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat: päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.

Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa päiväkodeissa. Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu turvalliselta.

Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.

Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut satoja lapsia lisää. Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.

Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu nurinkurisesti: luokilla 1-6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9 18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1-6 on noin 17 ja luokilla 7-9 noin 18). Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä tasosta erityisesti luokilla 1-6.

Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa. Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä.

Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä. Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme sijoituksen tulevaisuuteen.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Jyväskylä

 

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, sivivistys, mielipidekirjoitus

Kouluverkko puhututtaa

Tiistai 10.4.2018 - Anna-Leena

Viime viikkojen aikoina olen jälleen päässyt pohtimaan Jyväskylän kouluverkkoon liittyviä kysymyksiä. Tasan viikko sitten tiistaina (3.4.) järjestettiin kaksi asukastilaisuutta Mankolan koululla, jotka molemmat liittyivät kouluverkon kehittämiseen. Vaikka teemat olivat hyvin samankaltaisia, oli tunnelmissa selkeä ero. Ensimmäisessä tilaisuudessa kuultiin Mannisenmäen uuden asuinalueen vanhempia kouluverkkoratkaisuista ja oppilassijoittelusta. Jälkimmäisessä tilaisuudessa kuultiin vanhempien näkemyksiä mahdollisesta Saarenmaan koulun lakkautuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Molemmat hyviä tilaisuuksia, mutta erilaisia.

Kouluverkon kehittäminen ei ole aina helppoa ja herättää ymmärrettävästi paljon tunteita. Se ei tarkoita ainoastaan koulujen karsimista, vaan ennenkaikkea mahdollisimman hyvin tuleviin tarpeisiin vastaamista. Kouluverkkoihin liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10—20 vuotta eteenpäin. Lisäksi pohdittavana on millaisia opettamiseen liittyviä tapoja ne mahdollistavat ja millaisia nykyajan koulut ympäristöineen ylipäänsä ovat (muuntojoustavuutta). Välttämättä siis uusi koulurakennus ei rakennu täsmälleen samanlaisena tai ylipäätään entisen paikalle. Kouluja ei voi myöskään ns. varmuuden vuoksi rakentaa suuremmiksi kuin tarve on, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

En hetkeäkään vähättele vanhempien tunteita ja huolta siitä, jos oma lapsi ei mahdukaan toiveena olleeseen kouluun. Mankolan/Mannisenmäen tapauksessa varmasti epäonnistuttiin siinä, että alue yksinkertaisesti rakentui nopeampaa kuin palveluissa pystyttiin siihen valmistautumaan. Palvelut eivät yksinkertaisesti vedä sitä tahtia kuin tarve tällä hetkellä olisi tietyillä luokka-asteilla. Vastaavissa tilanteissa kaupungin tulee pystyä parantamaan sisäistä kommunikointiaan ( kaavoitus -palvelut), jotta vastaavalta vältytään. Katteettomia lupauksia ja mielikuvia ei tule myydä tuleville asukkaille, se ei ole kenenkään edunmukaista.

Meidän tulee pystyä näitä ratkaisuja tehdessä myös aktiivisemmin hyödyntämään lapsivaikutusten arviointeja sekä edistämään asukkaiden sekä vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksentekijöinä yritämme osaltamme varmasti myös kaikkemme, jotta jokainen lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat koulupolulleen. Ja tämä on jokaisen lapsen oikeus asuinalueeseen, varallisuuteen tai perhetaustaan katsomatta.

Ja vielä lopuksi mitä tulee Mankolan tilanteeseen, niin lautakunta on jo pyytänyt seuraavaan kokoukseen  kattavan selvityksen kevyenliikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan ja kuinka voimme varmuudella taata turvallisen koulutien pienille kulkijoille. Lisäksi olemme pyytäneet karkeaa kustannusarviota siitä, kuinka Mankolan hankesuunnitelmaa voitaisiin kehittää entistä laajempana. Vaikka Mankolan suurempi laajennus osoittautuisikin realistiseksi vaihtoehdoksi, niin ensi syksyksi siitä ei valitettavasti ole vielä apua.

Avainsanat: opetus, sivistys

Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

Sivistyksen säästöt

Keskiviikko 21.9.2016 - Anna-Leena

Päivän sanana sivistystoimen säästöt. Viimeisin viikko on ollut melkoisen kiireistä kun lautakunnan lista julkaistiin viime viikolla. Puhelin on sen jälkeen pirissyt ja sähköposti laulanut. Kuntalaisia huolestuttaa kovasti sivistyksen toimialalle esitetyt säästöt ja ihan syystäkin! Mikäli esitetyt säästöt toteutettaisiin, tarkoittaisi se mm. opetus- ja ryhmäkokojen kasvattamista, aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamista, koulunkäynnin ohjaajien määrän vähenemistä sekä lisäksi perhepuistot ja kerhotoiminta esitetään lakkautettaviksi eikä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa olevaa yhteistyösopimusta jatketa. Karmaisevaa luettavaa!! Onneksi tämä oli kuitenkin vasta esitys ja me päätöksentekijöiden roolissa päästiin asiaan jo tänään vaikuttamaan. Lautakunnan yksimielisessä esityksessä ei hyväksytty virkamiesesityksessä säästökeinoina esitettyjä keinoja vaan esitimme yksimielisesti 2,55 M€ lisäystä kehykseen, jotta peruspalvelut turvataan. Upea joukkue, kiitos!

Seuraavaksi kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 24.10. ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 21.11. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 28.11.

Avainsanat: sivistys, perusopetus, varhaiskasvatus, talousarvio