Nuorisoasiaa

Maanantai 4.10.2010 klo 11:29 - Anna-Leena

Nuorisotoiminta tarvitsee lisää resursseja

Jyväskylän nuorisolautakunta päätti 15.9. kokouksessaan omalta osaltaan sivistyspalvelujen vuoden 2011 talousarvioesityksestä. Nuorisopalvelujen määrärahaksi hyväksyttiin esityksen mukaisesti 2,48 miljoonaa euroa. Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuus- ja tasapainotustavoite, jossa nuorisopalvelujen osuus on 94 000 euroa. Positiivista esityksessä on, että henkilöstöresursseihin ei tarvinnut koskea mutta jatkuva ”juustohöylääminen” ei kuitenkaan onnistu kivutta jo valmiiksi heikosti resurssoidulla nuorisopuolella. Nuorisotyön resurssit ovat jo valmiiksi erittäin pienet, joten niiden vähentämisen vaikutukset nuorisotyöhön ovat voimakkaampia kuin suuremmilla toimialueilla. Vertailtaessa 10-kaupunkeja, poislukien pääkaupunkiseutu, on Jyväskylän nuorisopalvelujen toimintamenot vertailukunnista toiseksi pienimmät Suomessa.

Nuorisopalvelujen palveluverkkoselvitykseen sisältyy Veturitallin nuorisokeskuksen käyttöönotto syksyllä 2011. Selvityksen mukaan samalla luovutaan Sepänkeskuksesta ja Matarankadun tiloista sekä lopetetaan nuorisopalvelujen toiminta Haapaniemessä, Leppälahdessa ja Säynätsalon bänditiloissa. Veturitallin keskeisestä sijainnista huolimatta on tärkeää, että haja-asutusalueiden sekä kauempana keskustasta olevien nuorisotilojen toiminta sekä nuorisotyön näkyminen turvataan. Nuorisotiloja käyttävät pääasiassa alaikäiset nuoret, jolloin välimatkojen liikkuminen on usein ongelmallista. Ideaalitilanne olisi, jos nuorisotilat löytyisivät välittömästi koulujen läheisyydestä tai kouluilta.

Tiloja suurempana ongelmana pitäisin nuorisopalvelujen henkilöstön määrää Jyväskylässä. Verrattuna esimerkiksi saman kokoluokan kaupunkeihin kuten Ouluun, Kuopioon ja Tampereeseen on työntekijöiden määrä todella alhainen. Kuitenkin nuoret tarvitsevat tilojen lisäksi ennenkaikkea aikuisia, eikä suurella määrällä tilojakaan ole merkitystä jos ei ole resursseja palkata työntekijöitä niistä huolehtimaan ja toimintaa luomaan. Myös tilavuokrat kasvavat suhteettomiksi, jos tiloja joudutaan pitämään auki vain satunnaisesti koska työvoimaa ei ole riittävästi. Nuorten määrä ei Jyväskylässä ole vähentymäänpäin vaan pikeminkin hieman kasvamassa, joten lisää resursseja myös henkilöstöpuolelle tarvitaan.

Kukaan ei varmasti kiellä, ettei nuoriin kannattaisi satsata mutta valitettavasti tämä ei ole näkynyt vuosiin budjeteissa. Nuorisotyö ja nuorten hyvinvointi eivät ole rahalla mitattavissa, vaan tulokset näkyvät pitkäjänteisessä nuorisotyössä ja vakaissa olosuhteissa. Säästöjä ei saavuteta laittamalla lapsia ja nuoria laman maksajiksi. Kasvavan sukupolven muodostava nuoriso on yhteiskunnallemme tärkeä osa.

Anna-Leena Sahindal

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Suur-Jyväskylä lehdessä ke 29.9.2010)

Avainsanat: nuoriso, resurssit

Nuorisovaltuusto

Torstai 7.5.2009 - Anna-Leena

Nuorisovaltuusto hieno askel eteenpäin

Nuorilla menee Suomessa sekä hyvin että huonosti. Tämä käy ilmi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n julkaisemasta uudesta tutkimuskoosteesta. Hyvin sikäli, että esimerkiksi päihteiden käyttö vähentynyt. ja nuoret ovat yhä kiinnostuneempia vapaaehtoistoiminnasta ja elämäntapavaikuttamisesta. Toisaalta samanaikaisesti nuoret liikkuvat yhä vähemmän, mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja nuorilla rekisteröidään yhä enemmän maksuhäiriöitä. Huolta aiheutetusti herättää myös se, että nuorista seitsemän prosenttia ei jatka opiskelua peruskoulun jälkeen ja noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta. Syrjäytyminen liittyy olennaisesti koulutuksen keskeytymiseen, sillä vähintään toisen asteen koulutus on usein ratkaiseva haettaessa työpaikkoja. Nuorten syrjäytymisuhka on huolestuttava asia, joka vaatii tehokkaita yhteistyöllisiä toimenpiteitä koko yhteiskunnalta - siis tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa.

Yksi syy nuorten pahoinvoinnille on yksinäisyys. Yhä useammat nuoret kokevat saavansa liian vähän huomiota vanhemmiltaan ja kavereiltaan. Vaikka nuorella olisi kavereitakin, voi olla, ettei luottoystäviä tai todellista kuuntelijaa löydy kaveriporukasta. Tällainen yksinäinen nuori voi oireilla esimerkiksi olemalla esimerkiksi levoton, tottelematon tai vaikka koulukiusaaja. Pitkään jatkunut pahan olon tunne ja yksinäisyys voi johtaa epätoivoisiin tekoihin, kuten väkivaltaan ja päihteiden väärinkäyttöön.

Suomalainen nuorisotyö on tehokasta ennaltaehkäisevää perustyötä, ja siitä vastaavat valtio sekä erityisesti kunnat, joiden on myös luotava edellytykset nuorten omalle kansalaistoiminnalle. Sijoittaminen nuorisotyöhön on sijoittamista kansalaisyhteiskuntaan. Lisäresursointi nuorisotyöhön on edullinen ja tehokas keino toimia nuorten parhaaksi ennakkoon. Eivät nuoret voi odottaa, se on nopeasti liian myöhäistä. Jyväskylässä on onneksi ymmärretty ottaa askel eteenpäin, tämän vuoden alusta saatiin vuosien odottelun jälkeen nuorisolautakunta keskittymään nimenomaan nuorten asioihin.

Jottei nuorten ääni unohtuisi, syksyllä 2009 uuden nuorisovaltuuston on määrä aloittaa toimintansa, mikäli byrokratia ei sitä estä. Aikaisemmin Jyväskylän kaupungissa on toiminut nuorista koostuva Nuorten Foorumi (NuFo) ja Jyväskylän maalaiskunnassa Nuorten Ääni (NÄ). Molempien vaikuttamismallien tavoitteena on ollut parantaa nuorten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia ja saada nuorten ääni kuuluviin kaupungissa/ kunnassa. Nyt uudella nuorisovaltuustolla pyritään vastaamaan kunta- ja nuorisolain sekä valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä. Tämä on hieno askel eteenpäin.

( Julkaistu 7.5.2009 Keskisuomalaisessa)

Avainsanat: nuorisovaltuusto, nuva, nuoriso