Saarenmaa on osa kouluverkon kehittämistä

Lauantai 5.1.2019 - Anna-Leena

Saarenmaan koulun kohtalo on noussut esille useissa Keskisuomalaisen julkaisemissa mielipidekirjoituksissa (mm. Hakkarainen 31.12., Könttä 2.1. ja Mäki 2.1.). Asia on ollut jo vuosia esillä, joten kyseessä ei ole uusi asia.

Saarenmaan koulua ei olla päätöksenteossa nyt arvioimassa pienten koulujen kriteerien pohjalta vaan lakkautus perustuu koko Läntisen Palokan kouluverkkotyöhön ja tilankäytön tehostamiseen. 

Jo vuonna 2014 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä sekä läntisen Palokan kouluverkkoselvityksessä vuodelta 2017–2018 todettiin, että uuden Savulahden päiväkotikoulun valmistuttua Saarenmaan koulusta voidaan luopua. Kyse on siis huomattavasti suuremmasta kokonaisuudesta uusine investointeineen kuin yhden yksikön lakkauttamisesta.

Saarenmaan alueen 1. luokalle tulevat oppilaat ovat tulevana syksynä ohjattavissa valmistumassa olevaan uuteen Savulahden päiväkotikouluun. Koulupolkujen näkökulmasta osalle alueen oppilaista vaihtoehtona voivat olla myös muut lähistöllä olevat koulut.

Savulahden on suunniteltu täyttyvän vähitellen ja jos Saarenmaata ei nyt lakkauteta, Savulahti on vajaakäytössä vuosia. Savulahdesta oppilaille olisi tarjolla myös uudemmat ja ajanmukaisemmat koulutilat, joissa on mm. Saarenmaalta puuttuva käsityön opetuksen tila ja uudempia opetusvälineitä.

MIKÄLI SAARENMAAN koulua ei lakkauteta, se aiheuttaa suuria ja epätasa-arvoisia ryhmäkokoja koko läntisen Palokan alueella.

Saarenmaan koulun vuosiluokat ovat vuosittain olleet kooltaan vaihtelevia, pienin luokka-aste on tällä hetkellä 2 oppilasta ja suurin 16 oppilasta. 

Opetusryhmien muodostaminen Saarenmaalla on haasteellista ja vaatii vuosittain ylimääräistä resursointia. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat Saarenmaalla lähes kaksinkertaiset esimerkiksi Keski-Palokan kouluun verraten. Tämä on ongelmallista kun vähien resurssien kanssa kamppaillaan.

Saarenmaan koulun kohdalla on toteutettu laajat selvitykset jatkosta, kuten mm. laadittu kattava lapsivaikutusten arviointi. Saarenmaan koulun oppilaista lähes kaikki ovat jo nykyään koulukuljetuksen piirissä. 

Alueen oppilaiden koulukuljetukset on jatkossakin toteutettava järkevästi koulujen toiminta, koulumatkojen pituudet ja niihin käytetty aika huomioiden. Tämä on meille kaikille tärkeää.

Saarenmaan koulurakennus on rakennettu 1921 ja sen kunto on tyydyttävä. Peruskorjaus väistötiloineen on joka tapauksessa edessä lähivuosina.

MIKÄLI YKSIKKÖ halutaan säilyttää, olisi päätöksentekijöiltä ollut vastuullista toteuttaa Savulahden päiväkotikoulu pienempänä ja esittää tuolloin Saarenmaan peruskorjaamista ja laajentamista vastaamaan nykyajan tarpeita. 

Koulurakennus on varmasti merkittävä kyläläisille kokoontumispaikkana, mutta siihen tarkoitukseen rahoituksen on löydyttävä muualta kuin opetuksen määrärahoista.

Toivoisin luottamushenkilöiltä nyt vastuuta ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon.

Anna-Leena Sahindal

vpj., sivistyslautakunta

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.1.2019)

Avainsanat: mielipidekirjoitus, sivistys, peruskoulu, kouluverkko, sivistyslautakunta

Yhdenvertainen varhaiskasvatus on arvovalinta

Lauantai 3.11.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen Pirita Wahlstedt-Niskanen (kok.) kirjoitti Keskisuomalaisessa (16.10.), että sivistyslautakunnan esitys palauttaa yhdenvertainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille vuoden 2019 talousarviossa olisi tullut “puskista”.

Lautakunnan puheenjohtajisto ei jaa tätä näkemystä. Asia on täysin päinvastoin, sillä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista on käsitelty poikkeuksellisen pitkään ja syväluotaavasti lautakunnassa.

Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi jo vuoden 2017 maaliskuussa.

SYKSYLLÄ 2017 sivistyslautakunta päätti, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen vaikutuksista tulee tehdä vielä lapsivaikutusten arviointi. Arviointi tehtiin keväällä 2018.

Kyseinen selvitys kertoi hyvin selvästi syyt, miksi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee ehdottomasti palauttaa, mikäli haluamme tukea lasten kehitystä ja kasvua, vanhempien työllistymistä ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta. 

Oikeuden palauttaminen antaisi aidon valinnanvapauden vanhemmille.

Tämän seurauksena lautakunta päätti edellyttää viime toukokuussa, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen sekä lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.

JOHDONMUKAISESTI lautakunta päätti viime kokouksessaan, että lautakunnan alainen toiminta tarvitsee ensi vuodelle 9,95 miljoonaa euroa lisää kehyksen päälle, jotta nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää sekä palauttaa lapsille yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Tämä on siis kaikkea muuta kuin puskista tullut päätös. Kokoomuksen johdolla kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2015 rajata työttömien vanhempien lapselta oikeuden täysipäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tällä yhdellä päätöksellä Jyväskylään luotiin jako lasten välille – tehtiin ikään kuin kaksi kastia.

LASTEN OIKEUS osallistua täysipäiväisesti päiväkodin arkeen eli esimerkiksi oikeus osallistua kaikille retkille ja leikkeihin tai päästä osaksi pysyvää vertaisryhmää, joka tukee lapsen kielellistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja riippuu nyt lapsen vanhempien työllisyystilanteesta.

Tämä on kaupunkimme suurin häpeätahra, jonka vaikutukset voivat näkyä pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoiden yksimielinen viesti oli vuonna 2015 laista päätettäessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät.

Yksikin syrjäytynyt nuori, joka ei ole saanut tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa vuoden 2019 talousarviosta päätettäessä.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 3.11.2018)

Avainsanat: sivistyslautakunta, varhaiskasvatus, mielipidekirjoitus

Perhe- ja työelämä ovat sovitettavissa yhteen

Maanantai 13.8.2018 - Anna-Leena

Viime aikoina julkista keskustelua seuratessa saa yhä useammin negatiisen kuvan vanhemmuudesta ja erityisesti äitiydestä työelämässä. Samaan hengenvetoon ihmetellään alhaista syntyvyyttä.

Keskustelu on tuttua myös omasta lähipiiristä, jossa pohditaan milloin olisi turvallista perustaa perhe. Mielessä pyörivät kysymykset, kuten mitä omalle työuralle käy äitiyden myötä tai onko minut jo täysin korvattu siihen mennessä, kun koittaisi aika palata takaisin töihin?

Tai onko olemassa ylipäätään enää työtä, johon voisin palata? Toisaalta perheen perustamista voi lykätä ajatus oman vapauden menettämisestä vanhemmuuden myötä.

KESKUSTELUSTA JÄÄ edelleen mielikuva, että naisen tulisi valita ollakko äiti vai menestyä työurallaan. Ihmettelen miksi nämä usein nähdään toisensa poissulkevina?

Äidit tekevät usein pitkää työpäivää ja kokevat muutoinkin vahvaa ristiriitaa työn ja perheen välillä. Kuitenkin työ ja perhe tasapainottavat usein toisiaan ja vanhemmuus jopa tutkitusti lisää onnellisuutta. Lasten tuoma ilo siirtyy työhön, toisaalta onnistuminen työssä heijastuu hyväntuulisuutena kotona.

Parhaimmillaan työelämässä mukana olevat vanhemmat ovatkin motivoituneita ja tehokkaita, sillä aika perheestä erossa halutaan käyttää viisaasti. Lapset tulisikin nähdä osana onnellista elämää, ei rasitteena. 

TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN yhteensovittamiseksi voidaan yhteiskunnassamme tehdä paljon. Yhteensovittamista edesauttavat mm. työaika- ja tehtäväjoustot, etätyömahdollisuudet sekä toimivat käytännöt työhön palaamisesta.

Perheystävällisyyden huomioiminen lisää myös työpaikan vetovoimaisuutta. Valtion ja kuntien tulee tehdä hyvää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, jotta tietoisuus erilaisista perheille tarkoitetuista koti- ja lastenhoitopalveluista paranee. 

Tarjontaa tulee samalla laajentaa mahdollisimman hyvin tarvettaan vastaavaksi.

Vanhemmilla tulee voida olla levollinen mieli saattaessaan lastaan päivähoitoon, jossa on riittävästi aikuisia yksilöllisen ja turvallisen hoidon turvaamiseksi.

Varhaiskasvatusmaksut tulee olla tasolla, joka ei muodostu esteeksi työhön paluuseen.

Kouluikäisten lasten perheissä puolestaan pienten lasten yksin viettämä aika on vähennettävissä, kun koulupäivän yhteyteen tuodaan harrastustoimintaa osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. Näin myös perheille jää iltaisin enemmän tärkeää yhdessäoloaikaa. 

Perheiden hyvinvoinnin voidaan perustellusti väittää heijastavan koko yhteiskunnan elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa.

Anna-Leena Sahindal

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.8.2018)

Avainsanat: lapsiperheet, äitiys, ura, mielipidekirjoitus

Ryhmäkokojen pienentämisestä ja kouluverkon kehittämisestä

Keskiviikko 13.6.2018 - Anna-Leena

Mielipidekirjoituksemme Jyväskylän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokotilanteesta julkaistiin Keskisuomalaisessa 29.5.. 

Jaakko Mäkinen vastasi (KSML 2.6.) kirjoitukseemme ja toivoi käytännön ehdotuksia ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi Mäkinen kritisoi kirjoituksemme ajankohtaa ja Mankolan koulun laajentamissuunnitelmaa.

Otimme asian julkisesti esille nyt, koska Jyväskylän kaupungin vuoden 2019 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Toivomme, että ryhmäkokojen pienentäminen nähdään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa keskeisenä asiana, kun kaupungin rahankäyttöä ensi vuodelle suunnitellaan.

Ryhmäkokojen pienentäminen tarkoittaa asian huomioimista kasvun ja oppimisen palvelujen menobudjetin rakentamisessa vuodelle 2019. Henkilöstömenoja tulee hallitusti ja taloudellisesti kestävällä tavalla lisätä: tarvitsemme nykyistä enemmän opettajia ja muita työntekijöitä sekä päiväkoteihin että peruskouluihin. Asia ei varmasti ratkea vielä 2019, mutta tulevina vuosina ryhmäkoot tulee saada tarkoituksenmukaiselle tasolle.

MANKOLAN KOULUN tilanne liittyy Läntisen Palokan kouluverkkokokonaisuuteen. Kouluverkon kehittäminen on haastavaa, sillä siihen liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10–20 vuotta eteenpäin. Kasvavassa kaupungissa uutta tilaa tarvitaan, mutta meidän on pystyttävä hillitsemään tilakustannuksia, jotta opetuksen laatu ja määrä eivät kärsi.

Keski-Palokan kouluun 1.-6.-luokille on tulossa 50 uutta oppilaspaikkaa jo syksyksi 2018. Savulahden uuteen päiväkoti-kouluun on tulossa 1.–4.-luokille 200 uutta oppilaspaikkaa syksyllä 2019. Mankolan muutos on vaiheistetusti 100 oppilaspaikan vähennys luokilla 1.–4.

Muutos ei koske nyt koulussa olevia, mutta otettaessa uusia ekaluokkalaisia Mankolaan on suunnitelmissa ollut ottaa jatkossa vain yksi ekaluokka. Tämä on ollut alkuperäinen Mankolan ensimmäisessä hankesuunnitelmassa ollut koulun rakenne, mutta tonttien luovutuksen vuoksi on siellä nyt lähivuosina ollut suuria ikäluokkia.

KOULUVERKKOA KOSKEVAT päätökset tehdään alueen kokonaisuus huomioiden ja avoimessa yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kanssa. Maaliskuussa Mankolan koululla järjestetyn yhteisen keskustelutilaisuuden jälkeen pyysimme toisen kerroksen kustannusarvion, joka mahdollistaisi koulun oppilaspaikkojen kasvattamisen suunnitellusta. Lisäksi edellytimme saavamme valmistelijoilta kattavan selvityksen kevyen liikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan turvallisen koulutien takaamiseksi.

Saadun selvityksen mukaan toisen kerroksen rakentaminen Mankolan koulurakennukseen vaikuttaisi hankkeen etenemiseen seuraavasti: nykyinen hanke välittömästi seis, kaavamuutoshakemus, tilasuunnittelu uudelta pohjalta, uusi päätös. Toisen kerroksen alustava kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa ja arvio käyttötalouteen 150 000 euroa vuodessa. Lisäksi oppilaspaikkoja syntyisi Länsi-Palokkaan liikaa ja Mankolan lisätila viivästyisi reilulla vuodella.

Sivistyslautakunta käsittelee asiaa uudelleen 13.6., kun se antaa lausunnon tarkistetusta hankesuunnitelmasta koskien Mankolan yhtenäiskoulun laajennusta ja muutostöitä.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.6.2018)

Avainsanat: peruskoulu, ryhmäkoot, sivistyslautakunta, mielipidekirjoitus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettävä

Tiistai 29.5.2018 - Anna-Leena

Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet.

Vuonna 2016 uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti). Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat: päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.

Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa päiväkodeissa. Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu turvalliselta.

Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.

Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut satoja lapsia lisää. Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.

Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu nurinkurisesti: luokilla 1-6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9 18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1-6 on noin 17 ja luokilla 7-9 noin 18). Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä tasosta erityisesti luokilla 1-6.

Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa. Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä.

Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä. Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme sijoituksen tulevaisuuteen.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Jyväskylä

 

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, sivivistys, mielipidekirjoitus