Savuttomat liikuntapaikat

Lauantai 22.3.2014 - Anna-Leena

Tein marraskuussa valtuustoaloitteen savuttomista liikuntapaikoista ja asia pääsi valtuuston päätettäväksi lautakunta- ja hallituskierrosten jälkeen helmikuussa. Eri toimielimet suhteutuivat aloitteeseen erittäin myönteisesti ja päätöksessä todettiin mm. että tupakkatuotteiden käytön ja tupakansavun aiheuttamat epäedulliset terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tupakattomuutta ja tupakoinnin lopettamista pyritään kaikin tavoin edistämään.

Työpaikan savuttomuutta säätelevät mm. tupakkalaki (693/ 1976), valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta, työturvallisuuslaki, terveydensuojelulaki ja työterveyshuoltolaki. Savuttomuuden edistäminen sisä- ja ulkoliikuntapaikoilla on linjassa tavoitteiden ja yleisten savuttomuutta koskevien lakilinjausten kanssa. Jyväskylän iikuntapaikat ovat käytännössä savuttomia työpaikkoja ja henkilökunnan tupakointi tapahtuu erikseen osoitetulla paikalla riittävän etäällä liikuntapaikasta. Henkilökuntaa on nyt ohjeistettu puuttumaan liikuntapaikkojen käyttäjien tupakointiin ja kannustamaan noudattamaan savuttomuutta liikuntapaikoilla ja niiden läheisyydessä.

 

Avainsanat: savuton, aloite, liikuntapaikat

Jyväskylän liikunta edes maan keskitasolle!

Keskiviikko 10.10.2012 klo 11:24 - Anna-Leena

Jyväskylä mielletään usein liikuntakaupungiksi, mutta miltä ”liikuntakaupunki” näyttää lukujen valossa?

Kuntien heikkenevä talous on herättänyt keskustelua liikuntapalveluiden maksullisuudesta ja kunnan roolista liikuntapalveluiden tuottajana. Tällä hetkellä urheiluseurojen junioreiden vuoroista ei peritä Jyväskylässä maksuja käyttäjiltä perusliikuntapaikoilla, mikä on mahdollistanut usean seuran kohtuulliset maksut lapsille ja nuorille. 

Maksuja kuitenkin peritään seurojen junioreilta erityisliikuntapaikoilla, kuten mm. skeitti-, uima-, jää- ja Hippos-halleissa. Tällöin kaupunki asettaa eriarvoiseen asemaan useat urheilulajit – erityisesti ne kalleimmat – jolloin esim. uinnin, uimahyppyjen, jääurheilun, talvisaikaisen yleisurheilun junioriharjoittelijat, talvijalkapalloilun ja – pesäpalloilun juniorit joutuvat maksamaan maksuja. Lisäksi se osa juniori-ikäisiä, jotka eivät kuulu urheiluseuroihin, jäävät ilmaisten liikuntapaikkojen ulkopuolelle, joilla on kaikista suurin liikuntatarve.

Sosialidemokraattien mielestä kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ja urheilua riippumatta siitä kuuluuko urheiluseuraan vai ei, tai mitä lajia harrastaa. Seuratoimintaan tulisi suunnata yhä useammin myös syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten liikuttamiseen.

Kymmenen Suomen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylä on urheiluseurojen suorassa tukemisessa selkeästi viimeinen ja samaan aikaan ”paras” urheilupaikkamaksujen kerääjä. Vuonna 2012 julkaistussa (Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo) tutkimuksessa Jyväskylä avusti seuroja 2.78 euroa asukasta kohden, kun samaan aikaan maan keskiarvo oli 8.92 euroa asukasta kohden. Esim. Turussa vastaava luku oli 13.42 euroa, Vantaalla 6.28 euroa, Tampereella 5.80 euroa ja Espoossa 7.31 euroa. Samaan aikaan Jyväskylä keräsi liikuntapaikkojen käyttäjiltä 34.60 euroa asukusta kohden, kun maan keskiarvo oli 19.20 euroa. Vastaava summa oli esimerkiksi Turussa 12.20 euroa, Oulussa, 20.32 euroa, Helsingissä 28.41 euroa, Kouvolassa 16.52 euroa ja Tampereella 20.10 euroa.

Jyväskylän tulisi ottaa tavoitteeksi seuraavalla valtuustokaudella edes maan keskiarvon saavuttaminen urheiluseurojen tukemisessa, mikä merkitsisi nykyisen urheiluseuratuen noin kolminkertaistamista kolmesta eurosta yhdeksään euroon asukasta kohden. Saman aikaan tulisi liikuntatilojen maksuttomuus laajentaa kaikkia nuoria koskevaksi – ei vain urheiluseurojen nuoria tai valittujen lajien nuoria! Lisäksi liikuntapaikkamaksujen keräämisessä tulisi pysyä kohtuudessa, jolloin tavoitteena tulee olla vähintään maan keskiarvon saavuttaminen 22.45 euroa asukasta kohden vuodessa.

Pahimmassa tapauksessa korkeat liikuntakustannukset saattavat nousta esteeksi liikunnan harrastamiselle, mikä missään olosuhteissa ei ole tavoiteltava tilanne. Kynnys lähteä liikkumaan on saatava matalaksi, kyseessä ei saa olla kustannuskysymys, avun puute tai välimatka liikuntapaikkaan. Onko tulevaisuudessa Jyväskylässä kaikilla perheillä yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa vai onko se vain hyväosaisten etuoikeus?

Anna-Leena Sahindal
Kaupunginvaltuutettu sd.
Jyväskylä 

Kimmo Suomi
Kaupunginvaltuutettu sd.
Jyväskylä

 

(julkaistu KSML 10.10.2012)

Avainsanat: liikunta, liikuntakaupunki, liikuntapaikat

Liikuntatoimi luille kynitty

Tiistai 10.1.2012 - Anna-Leena

Alpo Kokkonen kirjoitti mielipidekirjoituksessaan liikunnan tuomista säästöistä (KSML 11.12.). Hän toi esille, kuinka liikunta tekee työtä pienillä resursseilla ja jos budjettia voitaisiin lisätä edes hiukan nykyisestä, pystyttäisiin sillä tekemään ennaltaehkäisevää työtä henkisten ja fyysisten sairauksien ehkäisemiseksi entistä tehokkaammin. Tähän on helppo yhtyä.

Kunnat ovat merkittäviä liikuntapalveluiden tuottajia ja toimintaedellytysten luojia. Kuntien liikuntatoiminnan perustehtävät voidaan jakaa karkeasti liikuntapaikkojen ylläpitotehtäviin ja liikuntapalvelujen tuottamiseen.

Nykyään pidetään lähes itsestäänselvyytenä, että jo keskisuuresta asuinkunnasta löytyvät monipuoliset ja hyvätasoiset liikuntapalvelut uima- ja jäähalleineen. Jyväskylässä liikuntarakentaminen oli 1980-ja 1990-lukujen taitteessa sekä 1990- luvun alkuvuosina erityisen voimakasta. Samanaikainen taloudellinen taantuma pakotti kaupungin tarkastamaan ja supistamaan liikuntatoimen käyttömenoja. 1990-luvun alun vallitseva lama oli tähän tärkein syy. Tämä merkitsi esimerkiksi seurojen näkökulmasta avustusten kaventumista ja maksullisuuden lisääntymistä, kun esimerkiksi liikuntatiloista perittävät vuokrat moninkertaistuivat.

Keski-Suomessa on jääty seuroille myönnettyjen avustusten osalta merkittävästi koko maan tasosta, jos vertaillaan myönnettyjen avustusten määrää suhteutettuna asukaslukuun. Esimerkiksi Jyväskylässä jaettiin seuroille avustuksia vuonna 2008 1,58€ koko maan keskiarvion ollessa 7,73€. Koko Keski-Suomi huomioiden tuo luku oli 2,72€ eli selkeästi alle puolet maan keskiarvosta. Tiedot käyvät ilmi liikuntapaikkarekisteri Lippaasta.

Verrattaessa liikuntapaikkojen lukumäärää kuntien asukaslukuun, on Keski-Suomessa Uuraisilla ja Petäjävedellä liikuntapaikkoja suhteessa eniten asukasmäärään verrattuna. Uuraisilla yhtä liikuntapaikkaa kohden on kunnassa 94 asukasta, kun taas Jyväskylässä on yhtä liikuntapaikkaa kohden 294 asukasta. Koko Suomessa yhtä liikuntapaikkaa kohden asuu noin 186 asukasta, mutta Länsi-Suomessa tilanne on hieman tätä heikompi, sillä asukkaita on keskimäärin 237 per liikuntapaikka. Jaottelu per asukas – periaatteella ei kuitenkaan aina anna täyttä oikeutta tuloksen todellisuudesta. Se ei ota huomioon esimerkiksi välimatkoja, kuten kuinka pieni on kunnan pinta-ala suhteutettuna asukasmäärään. Jaottelu ei myöskään kerro liikuntapaikkojen laadusta ja kunnosta vielä mitään mutta toisaalta se antaa edes jonkinlaisen kuvan liikuntapaikkojen määrästä.

Liikuntatoimen budjetti kuntien ja kaupunkien kokonaisbudjetissa on keskimäärin 1,5 prosenttia. Joka vuosi tästä summasta ollaan edelleen leikkaamassa juustohöylän lailla, vaikka jo nyt kuntien liikuntatoimet ovat luille kynittyinä. Kun vuosittain laaditaan budjetti, jossa käyttömenot eivät saa kasvaa edellisvuoteen verrattuna, aiheuttaa se väistämättä leikkauksia palveluihin ja liikuntamaksujen korotuksia mm. henkilöstökulujen lakisääteisten indeksikorotusten vuoksi. Myös vanhenevien liikuntapaikkojen ylläpito ja kunnostaminen nielee rahaa. Leikkaamiset ennaltaehkäisevistä palveluista kuten liikunnasta samoin kuin kulttuurista tai nuorisolta, haittavaikutukset ovat moninkertaiset. Euron säästö tänään voi maksaa huomenna jo sata euroa.

 

Anna-Leena Sahindal

LitM, valtuutettu (sdp)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 15.12.2011)

Avainsanat: liikunta, liikuntapaikat, maksut

Voutisali liikuntakäyttöön

Tiistai 14.10.2008 klo 19:15 - Anna-Leena ja Erkki Huovinen

Jyväskylässä on edelleenkin kova pula liikuntapaikoista ja tiloista.

Liikunnan merkityksen ymmärrys ja myös terveydelliset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että liikuntatoiminta nähdään nykyisin perinteistä urheilua laajemmin.

Liikuntatilojen puute korostuu Jyväskylän ydinkeskustassa, josta on poistunut viime vuosina julkisia tiloja mm. koulujen muutosten ja purkamisen vuoksi.

Yksityiset toimijat hallitsevat keskustan palveluita, kaupunki on vetäytynyt sivummalle. Keskikaupungin asukkaat ovat pääosin seniori- ja ikäihmisiä, eivätkä yksityiset liikuntapalvelut (kuntosalit) palvele kovinkaan hyvin tätä osaa asukkaista.

Keskustaan on jo vuosia toivottu paikkaa, jonne olisi hyvät liikenneyhteydet tai vaikka tulla kävellen lähitaloista. Nykyaikana kaupunkien keskustat ovat muuttuneet muistuttamaan betonisia asfalttiviidakoita, joissa luonnollisia liikuntapaikkoja on yhä vähemmän.

Kaupungin hallintokorttelissa Tietotalolla sijaitsee Voutisali, joka on alun perin rakennettu poliisien liikuntatilaksi. Sali on nykyisin varustettu kokoustoimintoihin, mutta varsin vähäisessä ja tehottomassa käytössä. Esimerkiksi viikonloppuisin tilat ovat tyhjillään.

Voutisali voitaisiin ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tilat sopisivat hyvin esimerkiksi senioriliikuntaan, joogaan, rentoutukseen, voimisteluun sekä muihin "pehmeämpiin" liikuntalajeihin. Palloilulajeja salissa ei tarvitse pelata. Tila on olemassa, tarvitaan vain pöytien ja tuolien siirto varastoon.

Voutisalin välittömässä yhteydessä on hyvät pukuhuone- ja suihkutilat.

Liikuntakäyttö olisi varsin helposti järjestettävissä teknisin ja kulkujärjestelyin. Kokous- ja liikuntakäyttö voidaan porrastaa esimerkiksi niin, että alkuviikko on varattu byrokratialle, kokouksille ja loppuviikko sekä viikonloppu liikunnalle.

Nykyisillä taksoilla tilan käyttö tuskin on mahdollista vaan toiminta edellyttäisi Tilapalvelun hinnantarkistusta muiden liikuntasalien tasolle.

Uskomme, että uusvanhoille liikuntatiloille on ydinkeskustassa runsaasti kysyntää.

Otetaan Voutisali takasin liikunnalle!

ERKKI HUOVINEN YTL, LitK, nuorisonohjaaja, liikunta- ja hallintotyöläinen ANNA-LEENA KÄRKKÄINEN liikuntatieteiden ja filosofian yo, liikunnanohjaaja. 

 (julkaistu Keskisuomalaisessa 13.10.2008)

Avainsanat: aloite, voutisali, liikunta, liikuntapaikat