Hyvä johtaminen

Tiistai 10.1.2017 klo 19:23 - Anna-Leena

Asiajohtamista vai ihmisjohtamista?

Millaista on hyvä johtaminen ja mitä vaaditaan hyvältä johtajalta? Johtamiskäsitys on vuosikymmenten varrella muuttunut merkittävästi. Aiemmin vallallaan olleesta auktoriteettisestä johtamisesta on siirretty yhä enemmän tiimien tasa-arvoiseen johtamiseen. Samalla asiajohtamisesta on siirrytty yhä enemmän arvostamaan ihmisjohtamista.

Hyvä johtaminen on pitkälti yksilöiden johtamista kohti vaadittua lopputulosta. Johtaja tuo henkilöstölle selkeästi tavoitteet ja mittarit, jotta jokainen ymmärtää mitä päämäärää kohti edetään. Johtaja varmistaa roolissaan, jotta jokainen yksilö tiimistä on mukana. Johtajan on tärkeää panostaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen eri henkilöiden välillä, jotta työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja toimiva työyhteisö. Johtajan tehtävänä on olla henkilöstönsä käytettävissä ja tukena, sparraten parhaaseen lopputulokseen. Yksilön tuntiessa olevan merkityksellinen ja tärkeä osa työyhteisöä on sillä vaikutusta myös yksilön tehokkuuteen ja sitoutuneisuuteen omaa työyhteisöä kohtaan.

Jos unohdetaan yksilö ja keskitytään vain asiaan, on haastavampaa saada kaikki saavuttamaan parhaat potentiaalinsa ja tulos kärsii. Hyvä johtaminen on tavallaan kuin sinfonian kapelimestarin työ: kapelimestari johtaa joukkoa asiantuntijoita, jossa kaikki täydentävät kokonaisuudessaan toisiaan ja jokaiselle on oma tärkeä roolinsa. Ihanteellisessa tapauksessa soittimet soivat täydellisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa, aivan kuten täydellisessä hyvin johdetussa työyhteisössä olisi tavoitteena.

Syty ja sytytä muut

Innostuminen ja intohimoinen suhtautuminen työhön tarttuu. Kun johto näyttää esimerkillään hyvää sitoutumista ja syttymistä työhön, se säteilee hyvää energiaa koko työyhteisöön. Olemalla itse innostunut, lähtevät myös muut siihen helposti mukaan ja työn tehokkuus kasvaa merkittävästi. Vastaavasti johdon päämäärättömyys ja väsyminen ulottuu koko työyhteisöön.

Nykyaikana on monella alalla parhaista osaajista pula. Johtajalla ja johtamiskulttuurilla on paljon merkitystä työpaikkaimagon kannalta ja missä työpaikoissa työntekijät haluavat olla. Hyvämaineisessa työyhteisössä myös parhaat osaajat haluavat työskennellä.

Hyvä johtaja – luontainen ominaisuus vai opittu taito?

On olemassa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä johtajalta toiminta-alasta riippumatta. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, strateginen ajattelukyky, visiointikyky, empatiakyky, asiakaspalveluasenne ja vahva moraali. Hyvillä viestintätaidoilla työyhteisössä saadaan koko tiimi suuntaamaan sitoutuneesti kohti yhteistä päämäärää. Johtajalla on suuri merkitys millainen viestintäkulttuuri työyhteisössä vallitsee.

Johtajalle on eduksi tuntea oman toiminta-alansa eri tehtävät ja olla ainakin jostain niistä myös käytännön kokemusta. Johtajalla on hyvä olla kosketusta myös asiakasrajapintaan, oli kyse sitten palvelusta, tavarasta tai muusta vastaavasta. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeet syvällisemmin pystytään myös oma työ paremmin tavoitteellistamaan sen mukaiseksi toiminnaksi.

Hyväksi johtajaksi voidaan kehittyä. Analysoimalla omaa käyttäytymistä eri johtamistilanteessa voidaan huomata tiettyjä toistuvia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Osa tarvittavista hyvän johtajan ominaisuuksista on toisille ihmisille luonnostaan syntyviä käyttäytymismalleja, mutta osa joutuu niitä harjoittamaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa kuuntelemisen- ja vuorovaikutuksen taidot.

Toisinaan työyhteisössä ollaan tilanteessa, että myös johtamistyylin on muututtava tilanteen vaatimaksi. Tilanne voi vaatia esimerkiksi muutosjohtamista, kun organisaatioon kohdistuu merkittäviä ulkoisia muutoksia (esim. kuntaliitos) tai projektijohtamista, kun jokin tietty projekti on toteutettava hallitusti alusta loppuun.

Ajan kuluessa koko työyhteisö alkaa muistuttaa johtajaansa. Jos esimerkiksi johtaja saapuu kokoukseen hyvin valmistautuneena ja asiat selkeästi jäsentyneinä, on kokouksen kulku hyvin ennakoitavissa. Jos taas johtaja tulee kokoukseen myöhässä, valmistautumatta ja asialista tekemättä, on lopputulos myös sen mukainen. Näihin toimintamalleihin on onneksi mahdollisuus saada aikaiseksi muutosta niin halutessaan.

Avainsanat: johtaminen