Uusi terveysuhka Suomessa

Perjantai 3.8.2012 klo 16:36 - Anna-Leena

Kesä aikana media hälyttävästi uutisoi kuinka kakkostyypin diabeteksen on tilastoitu levinneen Suomessa viime vuosina myös lapsiin. Tätä diabeteksen tyyppiä ollaan aikaisemmin totuttu pitämään aikuisten sairautena, jonka merkittävä riskitekijä on ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat. Uutisoinnin mukan lapsilla ja nuorilla on nyt tavattu myös metabolista oireyhtymää, joka tarkoittaa, että ihmisellä on keskivartalolihavuuden vuoksi useita terveyttä uhkaavia häiriöitä, kuten esimerkiksi kohonnut verenpaine ja/tai häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta. Diagnoisoitujen tautitapausten lisäksi sairastuneiden määrä on varmasti huomattavasti suurempi, sillä tauteja ei yleensä huomata heti.

Tapausten määrän lisääntymistä voidaan pitää erittäin vaarallisena ilmiönä. Se on huolestuttava esimerkki lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymisestä sekä riittämättömästä liikunnan määrästä arjessa. Tiedon määrästä ei tässä hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi olla puutetta, mutta siitä huolimatta olemme saamassa uuden lapsiin ja nuoriin kohdistuvan vakavan terveysuhan. Omasta lapsuudestani muistan, kuinka luokalla saattoi olla yksi lihava lapsi mutta nykyään on usein jopa puolet luokasta ylipainoisia.

Jos jotain valoa asiasta löytyy, niin tähän on olemassa täsmälääke. Eri asia kuitenkin on, kuinka tieto saadaan siirrettyä osaksi toimintaa. Lasten elinympäristöt ovat vähitellen alkaneet muistuttaa yhä enemmän asfalttisia betoniviidakoita, jossa luonnollisia ja turvallisia liikkumispaikkoja on vähän. Lapset ja nuoret viettävät moninkertaisesti enemmän aikaansa sisätiloissa niin sosiaalisessa mediassa kuin tietokonepelien maailmassa. Samanaikasesti lapset altistuvat yhä useammin niille uhkille, joita tässä sähköisessä maailmassa vaanii. Tämä maailma on kuitenkin tullut jäädäkseen, jossa vanhempien esimerkillä on merkitystä.

Vanhemmilla on suuri vastuu lapsien ja nuorten terveellisten elämäntapojen opettajana. Neuvoloilla, terveydenhoidolla ja kouluilla on merkittävä vastuu sekä paineet jakaa vanhemmille tätä tietoa ja samalla tukea vanhempia kasvattajan työssä. Lapsi oppii paljon matkimalla eli tässä kohtaa pätee hyvin vanha viisaus "mitä isot edellä, sitä pienet perässä". Valitettavasti yhä useammin lapsille jää vanhemmilta vähemmän aikaa. Aina ei harrastuksiin ole mahdollisuutta esimerkiksi aikataulullisista mutta myöskään taloudellisista syistä.

Hallitus teki äskettäin erinomaisen päätöksen lisätä peruskouluissa liikunnan opetuksen määrä. Nyt vain on varmistettava, että liikunnallinen elämäntapa tarttuu myös luokan hiljaisimpiin ja kömpelöimpiin lapsiin ja nuoriin. Pelkkä koululiikunnan lisääminen ei kuitenkaan enää riitä. Lisää merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan ja pian.

Avainsanat: terveysuhka, diabetes, elintavat