Valtuustoaloite: Savuton Jyväskylä

Maanantai 24.4.2017 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 24.4.2017

 

Jyväskylästä Savuton kunta

Tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 miljoonan euron hoitokustannukset. Yhden tupakoijan tupakkataukoihin käyttämä aika ja sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuodessa noin 3 000 euron ylimääräiset kustannukset. Tupakoijat joutuvat myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Manner Suomen kunnista 85 % on jo tällä hetkellä valinnut savuttomuuden. Työyhteisöjen savuttomuuspäätös tukee työntekijöiden terveyttä ja vahvistaa motivaatiota tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Savuton toimintakulttuuri suojelee paitsi työntekijöiden mutta palvelujen luonteen vuoksi kaikkien kuntalaisen tervettä ja vahvistaa terveyttä tukevaa ympäristöä. Se on osa nykyaikaisen yhteiskunnan palvelutuotannon kehittämistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylästä kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Jyväskylässä 24.4.2017

Avainsanat: valtuustoaloite

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Aloite johtavien virkamiesten sidonnaisuuksien julkistamiseksi

Maanantai 30.3.2015 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 30.3.2015 

 

Aloite johtavien virkamiesten sidonnaisuuksien julkistamiseksi

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaaman asioiden käsittelyn puolueettomuutta. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen tuo lisää avoimuutta päätöksentekoon ja palvelee kunnan ja kuntalaisten etua. Sidonnaisuuksia ovat mm. jäsenyydet eri yritysten hallituksissa, kaupungin omistamien yhtiöiden ja kuntayhtymien luottamuselimissä sekä liike- ja sijoitustoimintaa varten hankitut merkittävät omistusosuudet.

Kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden taloudelliset sidonnaisuudet julkistetaan kaupungin verkkosivuilla mutta esteellisyyskeskusteluissa on jäänyt merkittävä asia piiloon: virkamiesten sidonnaisuudet, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan. Johtajan/päällikön panos organisaation valmistelutyöhön on merkittävämpi kuin vain nimen kirjoittaminen.

Koska luottamushenkilöiden taloudelliset sidonnaisuudet jo julkistetaan, pitäisi myös Jyväskylän johtavien tilivelvollisten virkamiesten taloudelliset sidonnaisuudet selvittää ja antaa tiedoksi päätöksentekijöille.

Kuntalaisten on voitava luottaa päätöksentekijöiden ja virkamiesten riippumattomuuteen ja tasapuolisuuteen kaikissa tilanteissa.

Avainsanat: aloite

Liikuntasuunnitelma Jyväskylään

Perjantai 13.2.2015 - Anna-Leena

Jätimme tänään yhdessä professori Kimmo Suomen johdolla valtuustoaloitteen uuden liikuntasuunnitelman laatimisesta Jyväskylään. Jyväskylässä on ollut ainakin vuodesta 1975 lähtien kahdeksan erillistä koko kaupungin käsittävää liikuntasuunnitelmaa vuoteen 2010 saakka. Uutta Jyväskylää varten ei ole laadittu voimassaolevaa liikuntasuunnitelmaa. Kuntaliitosten mukanaan tuomia uusia kuntaliitosalueita ei ole riittävästi tutkittu ja liikuntasuunniteltu laisinkaan. Erityisesti kuntaliitosalueet ovat jääneet paitsioon liikuntasuunnittelussa. Vuoden 2010 jälkeen kaupungista on puuttunut kattava liikuntasuunnitelma. Voimassa ovat vain 1) lähiliikuntapaikkasuunnitelma, 2) lähinnä JYKES-kunnat käsittävä ylikunnallinen liikuntasuunnitelma isoja liikuntapaikkoja varten sekä 3) yksittäisiä alueita tai paikkoja käsittäviä suunnitelmia kuten valmisteilla oleva Hippos Master Plan.

Jyväskylään tulisi laatia aikaisempien 30 vuoden hyvin kokemusten mukaisesti koko kaupunkia kattava liikuntasuunnitelma, joka pitäisi sisällään koko liikunnan kentän; fyysisiä, toiminnallisia, sosiaalisia, koettuja ja taloudellis-hallinnollisia liikkumisympäristöjä varten. Suunnitelma olisi myös poliittiset pelisäännöt siitä miten, missä ja mitä liikunnassa kehitetään niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla kaupungissamme, joilla ehkäistään ja säädellään proaktiivisesti eri liikunnan intressiryhmien välisiä erimielisyyksiä ja jolla tähdätään kollaboratiiviseen – yhteistoiminnalliseen liikuntapolitiikkaan eri intressiryhmien kesken koko kaupungissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Jyväskylän väestön liikuntaharrastuneisuutta ei ole tutkittu vuoden 1998 jälkeen tieteellisesti pätevästi ja esim. päätöksentekijät eivät tiedä miten kaupunkilaiset liikkuvat tai miten liikuntaharrastuneisuus on Jyväskylässä muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, mitkä ovat liikkumisen suurimmat esteet ja motiivit, joihin kaupunki voisi vaikuttaa yhdessä muiden liikunnan intressiryhmien kanssa. Suomen 10 suurinta kaupunkia tutkii jatkuvasti väestönsä liikuntaharrastuneisuuden muutoksia muutaman vuoden – keskimäärin 5 vuoden – välein, mutta Jyväskylän viimeisin selvitys on lähes 20 vuotta vanha. Liikuntasuunnitelman tulisi sisältää myös tällainen riittävän tieteellisesti pätevä selvitys. Viimeisimmän selityksen aineisto on vuodelta 1998 ”Jyväskylä liikuntakaupunkina – Liikuntasosiologinen tutkimus aikuisten ja lasten liikuntaharrastuksesta sekä urheiluseurojen toiminnasta” (Kimmo Suomi, julkaistu v. 2000 yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa no 2/2000).

Jyväskylän kaupungin omassa organisaatiossa on useita päteviä liikuntasuunnittelun yliopistollisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, joiden asiantuntemusta tulisi käyttää hyväksi liikuntasuunnitelmaa tehtäessä, joka myös alentaa suunnitelman kustannuksia merkittävästi. Suunnitelman asiantuntija-apuna ja ohjauksessa voidaan käyttää Jyväskylän yliopiston kansanvälisen tason asiantuntijoita liikuntasuunnittelun alueella.

Keskeistä olisi toteuttaa liikuntasuunnitelma osallistuvan suunnittelun periaatteilla, jolloin suunnittelukohteen toimijat esim. urheiluseurat, koululiikunta, urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, harraste- ja terveys-liikunta, huippu- ja kilpaurheilu, eritysryhmien vammaisliikkujia jne. tulisi ottaa suunnitteluun mukaan. Hanke tulisi toteuttaa yhdessä esim. Jyväskylän yliopiston alan asiantuntijoiden kanssa vuosina 2015 -2016.

Avainsanat: liikuntasuunnitelma, valtuustoaloite

Valtuustoaloite: Energiansäästö kaupungin omissa kiinteistöissä

Maanantai 15.12.2014 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 15.12.2014

Energiansäästö kaupungin omissa kiinteistöissä

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet 6.4.2009 yhteistoiminnasta, sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita. Sopimus koskee mm. kaupungin hallinnassa olevien rakennusten energian käyttöä.  Sopimuksen tavoitteena on ohjeellinen 9 % energiansäästö, nykyisellä sopimuskaudella 2008–2016, kiinteänä 19,83 GWh. Sopimuksen jatkokaudelle mentäessä säästötavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan yhä haasteellisempaa.

Vuonna 2013 koossa oli laskennallinen 14,5 GWh. Lopputavoitteeseen säästöissä pääsemiseksi on yhä tärkeämpää sitouttaa kaikki toimijat mukaan. Käyttäjät vaikuttavat merkittävästi kiinteistön energiankulutukseen.  Kaupungin omistamissa kiinteistössä käyttäjien motivaatio energiansäästöön on kuitenkin koettu heikoksi. Suurin osa käyttäjistä maksaa kiinteistöjen energiskustannukset osana sisäistä vuokraa, jolloin säästötoimenpiteillä saavutetun säästön hyödyn on saanut suoraan kaupungin omistama liikelaitos, Jyväskylän Tilapalvelu. Muutamassa poikkeustapauksessa energiakustannukset on erotettu sisäisestä vuokrasta (mm. Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Hipposhalli ja Monitoimitalo), jolloin käyttäjät ovat itse siitä hyötyneet, kun energiatehokkuudesta kertyneet säästöt ovat näkyneet suoraan yksikön pienentyneinä käyttötalousmenoina.

Tämän valtuusaloitteen allekirjoittavat haluavat selvittää mahdollisuudet laajentaa käytäntöä erottaa yksiköiden energiakustannukset sisäisestä vuokrasta. Tämä toimenpide kannustaisi ja motivoisi merkittävästi käyttäjiä energiansäästöön.

Avainsanat: aloite, energiansäästö

Savuttomat liikuntapaikat

Lauantai 22.3.2014 - Anna-Leena

Tein marraskuussa valtuustoaloitteen savuttomista liikuntapaikoista ja asia pääsi valtuuston päätettäväksi lautakunta- ja hallituskierrosten jälkeen helmikuussa. Eri toimielimet suhteutuivat aloitteeseen erittäin myönteisesti ja päätöksessä todettiin mm. että tupakkatuotteiden käytön ja tupakansavun aiheuttamat epäedulliset terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tupakattomuutta ja tupakoinnin lopettamista pyritään kaikin tavoin edistämään.

Työpaikan savuttomuutta säätelevät mm. tupakkalaki (693/ 1976), valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta, työturvallisuuslaki, terveydensuojelulaki ja työterveyshuoltolaki. Savuttomuuden edistäminen sisä- ja ulkoliikuntapaikoilla on linjassa tavoitteiden ja yleisten savuttomuutta koskevien lakilinjausten kanssa. Jyväskylän iikuntapaikat ovat käytännössä savuttomia työpaikkoja ja henkilökunnan tupakointi tapahtuu erikseen osoitetulla paikalla riittävän etäällä liikuntapaikasta. Henkilökuntaa on nyt ohjeistettu puuttumaan liikuntapaikkojen käyttäjien tupakointiin ja kannustamaan noudattamaan savuttomuutta liikuntapaikoilla ja niiden läheisyydessä.

 

Avainsanat: savuton, aloite, liikuntapaikat

Valtuustoaloitteita vuodelta 2013

Maanantai 30.12.2013 klo 20:16 - Anna-Leena

Tein menneenä vuonna kaksi kuntalaisten liikunta- ja terveyskäyttäytymiseen vaikuttavaa valtuustoaloitetta, joista toinen on nähtävästi nyt loppuunkäsitelty. 4.3.2013 tein aloitteen liikuntapaikkamaksujen alentamisesta maan keskiarvoa vastaavaksi, jonka viimeinen käsittely oli valtuustossa 2.12. Alku näytti hyvältä, aloitteen taakse lähti alussa 37 valtuutettua.

Aloitetta perustelin sillä, että Jyväskylän kaupunki keräsi käyttäjiltä liikuntapaikkamaksuja 34,60 euroa asukasta kohden, mikä on enemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Aloitteessa esitetään, että kuluvan valtuustokauden aikana tavoitteeksi otetaan maksujen laskeminen valtakunnan keskiarvoon, joka on 19,20 euroa asukasta kohden. Aloitteessa huomautettiin myös siitä, että liikunnan harrastamisen kynnys on tehtävä matalaksi, eivätkä kustannukset, avun puute tai välimatka liikuntapaikalle saa muodostua harrastamisen esteeksi. Vastauksessa kuitenkin todettiin, että tässä taloustilanteessa on täysin mahdotonta löytää palveluyksikön tai palvelukokonaisuuden sisältä esitetyn mukaista tulonmenetystä kompensoivia säästöjä.

Toisen valtuustoaloitteen savuttomista (ja nuuskattomista) liikuntapaikoista. Nykyään mentäessä monelle liikuntapaikalle on ulko-oven ympäristöt törkyisen näköisiä tupakannatsoista ja sisälle ei meinaa päästä ohittamatta massiivisia rööki-pilviä. Tällä aloitteella on ollut tavoitteena tehdä liikuntapaikkojen välittömistä läheisyyksistä savuttomia ja pois varsinkin lasten ja nuorten näkösältä (ja mallioppimiselta). Toivon mukaan tupakoinnista tehdään samalla sen verran epämiellyttävää, että moni aikuinenkin miettiin kahdesti lähteäkkö polttamaan vai ei. Tämän asian käsittely on vielä kesken, mutta todettakoon sen verran, että jälleen aloitteen taakse lähti runsaasti valtuutettuja. Lähtökohdat siis asian etenemiselle ovat hyvät, yhteinen tahto siis päätöksentekijöiden keskuudessa löytyi myös tämän asian suhteen. Katsotaan kuitenkin, kuinka asia etenee matkan varrella.

 

Avainsanat: aloite

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ? seminaari valtuutetuille

Maanantai 16.5.2011 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 16.5.2011

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa – seminaari valtuutetuille

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan tulee huolehtia terveysnäkökohtien huomioonottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa (Kuntalaki 1 § / Kansanterveyslaki 14 §). Hyvinvoinnin haasteet tulee nähdä tasavertaisina taloushaasteiden rinnalla. Tästä on kunnille myös suoranaisia taloudellisia hyötyjä. Tutkimusten (mm. Kiiskinen ym. 2008; Perttilä 2011) mukaan terveydenhuollolle syntyviä suoria/ välillisiä kustannuksia syntyy esimerkiksi lihavuudesta 190 milj. €/v, liikkumattomuudesta 200-250milj.€/v, alkoholista 1000-4000milj.€/v sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmista 4000milj.€/v.

Uuden terveydenhoitolain 36 § mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava asiantuntemusta ja tukea kunnille mm. järjestämällä koulutusta sekä levittämällä kuntien käyttöön toimintamalleja ja valmiita käytänteitä. Laki myös määrää kunnan eri tahot tekemään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin (Uusi terveydenhuoltolaki 11 §).

Kuntapäättäjät tekevät usein kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen merkittävästi vaikuttavia päätöksiä, mutta välttämättä he eivät itse sitä tiedosta. Tällä valtuustoaloitteella halutaan järjestettävän valtuustoseminaari päättäjille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kunnassa.

 

Avainsanat: hyvinvointi, aloite, terveys

Aloitteiden käsittelyä KH:ssa

Tiistai 11.1.2011 klo 13:00 - Anna-Leena

Kaupunginhallitus on käsittellyt kokouksessaan maanantaina 10.1.2011 kirjoittamiani aloitteita:

http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2011/10011400.1/frmtxt18.htm

ja

http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2011/10011400.1/frmtxt24.htm

Kuten tavallista, asioiden käsittely halutaan jättää tähän ja liikuntaa ei edelleenkään haluta edistää tässä kaupungissa.

Avainsanat: aloite

Yhteistyön lisääminen liikuntavälineiden hankinnassa ja käytössä

Tiistai 21.9.2010 klo 14:32 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE

Yhteistyön lisääminen liikuntavälineiden hankkinnassa ja käytössä

Jyväskylän kaupunki järjestää eri ikäisille kuntalaisille liikuntaryhmiä satoja tunteja viikossa ympäri kaupunkia. Esimerkiksi koulujen liikuntasaleilla liikuntaa järjestävät kaupungin hallintokunnista paitsi koulut, niin myös liikuntapalvelut, sote kuin kansalaisopistokin.

Yleinen käytäntö on, että jokainen hallintokunta hankkii itse omat tarvittavat liikuntavälineistönsä, kuten patjat ja musiikkivälineet, joka liikuntatilaan. Liikuntavälineitä säilytetään lukollisissa kaapeissa, jolloin muut eivät pääse niitä lainaamaan. Liikunnanohjaajat ovat usein tuntityöntekijöitä, jotka liikkuvat polkupyörällä ja heidän on täysin mahdotonta kuljettaa raskasta liikuntavälineistöä mukanaan. Toisaalta välineiden hankkiminen joka koululle erikseen on myös taloudellisesti haastavaa tai jopa mahdotonta. Myös välineiden säilytys tuottaa ongelmia. Yhteiskäytöllä ja-hankinnalla voitaisiin säästää jopa tuhansia euroja.Periaate voisi esimerkiksi olla, että jos jotain rikkoontuu niin se myös korvataan.

Tällä valtuustoaloitteella halutaan selvittää, olisiko mahdollista lisätä yhteistyötä eri hallintokuntien välillä liikuntavälineiden hankinnassa ja käytössä?

Jyväskylässä 20.9.2010

Anna-Leena Sahindal

Avainsanat: aloite, liikunta, liikuntavälineet

Valtuustoaloite 16.11.2009

Keskiviikko 18.11.2009 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 16.11.2009

Liikuntavälineiden lainaus kirjastoista

Yhä useammasta kirjastosta voi lainata kirjojen, äänitteiden ja elokuvien lisäksi erilaisia liikuntavälineitä. Liikuntavälineitä on saatavissa kirjastoista esimerkiksi Vesilahdella ja Asikkalassa, samoin kuin Lahdessa, Kokkolassa, Turussa, Kajaanissa ja Kuhmossa. Joissakin kirjastoissa valikoimista löytyy myös erilaisia pihapelejä. Kirjastojen liikuntavälineet on useimmiten hankkinut kunnan liikuntatoimi, toisinaan liikuntavälineet ovat lahjoituksia yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Näin on saatu rakennettua liikunta- ja kirjastopalvelujen välille hyvin onnistunut yhteistyö samalla asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäen uusia palveluja kehittämällä.

Tavoitteena on, että itse kukin rohkaistuu ottamaan vastuuta hyvinvointinsa vaalimisesta. Esimerkiksi viikon kokeilun jälkeen lainaaja voi miettiä, haluaako hankkia samanlaisen välineen itselleen. Testausmahdollisuus ilman ostopakkoa voi auttaa itselle mieluisimman lajin löytymisessä. Ottamalla lainaksi jonkin uuden välineen saa liikuntaharrastuksiin myös vaihtelua.

Tällä valtuusto aloitteella halutaan selvittää, olisiko liikuntavälineiden, kuten esimerkiksi kävelysauvat, sykemittarin ja askelmittareiden, lainaaminen mahdollista myös Jyväskylän kirjastoissa.

 

Jyväskylässä 16.11.2009

Anna-Leena Kärkkäinen

Avainsanat: aloite, liikuntavälineet, liikunta

VALTUUSTOALOITE 4.5.2009

Tiistai 5.5.2009 - Anna-Leena

Maksuttomat salivuorot vertaisohjatuille liikuntaryhmille Jyväskylässä


Vertaisohjaajat ovat aktiivisia liikunnan harrastajia, jotka tekevät tärkeää vapaaehtoistyötä ohjatessaan liikuntaa myös muille suunnilleen samanikäisille ja samalla alueella asuville asukkaille. Esimerkiksi kylätaajamien vertaisohjattujen liikuntaryhmien toiminnassa korostuvat iloinen tekeminen sekä rento yhdessäolo. Harrastettavat liikuntamuodot vertaisohjaajaryhmissä ovat helppoja aloittelijoille ja mukaan toimintaan ovat tervetulleita kaikenikäiset ja kaikenkuntoiset miehet sekä naiset. Vertaisohjaajaperiaatteella toimivissa ryhmissä on tarjolla mm. lentopalloilua, kuntojumppaa sekä kuntosaliharjoittelua. Tähän saakka vertaisohjatut ryhmät ovat olleet osallistujille maksuttomia ja kaupunki on tukenut toimintaa kouluttamalla vertaisohjaajia ja tarjoamalla tilan maksuttomasti ryhmälle käyttöön.

Liikunnan tiedetään olevan yksi halvimmista, helpoimmista ja tehokkaimmista keinoista ehkäistä kehon rapistumista ja toimintakyvyn heikkenemistä. Lukuisat tutkimustulokset vahvistavat sen, että
liikunnalla on positiivisia vaikutuksia terveyteen. Siksi liikuntaa on tärkeä tarjota kaikenikäisille ja -kuntoisille. Liikunta ehkäisee paitsi sydän- ja verisuonisairauksia ja osteoporoosia se myös alentaa veren sokeri- ja rasva-arvoja. Liikunnan sosiaalinen vaikutus on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä kuin fyysisen kunnon ylläpito.

Maksuttomien liikuntamahdollisuuksien järjestäminen on Jyväskylän kaupungille edullinen keino vähentää monia muita kustannuksia, jotka aiheutuvat väestön liikkumattomuudesta ja terveydentilan huononemisesta. Tulevaisuudessa lisää kustannuksia aiheuttavat paitsi lisääntyvä vanhuksien määrä myös nuoremmat erilaisiin elintasosairauksiin sairastuvat ihmiset. Tätä aikapommia on lähdettävä ehkäisemään jo nyt tukemalla liikunnan aktiivista harrastamista.

Kaupunkilaisten terveyttä edistävät henkilötasolla asukkaat itse, mutta kaupungilla on kaikki mahdollisuudet kannustaa heitä tähän. Poistamalla vertaisohjatuilta ryhmiltä liikuntasalien käyttömaksut on pieni mutta tärkeä kannustus kaupungilta tukea tätä toimintaa. Aikaisemmin näin olikin Jyväskylän maalaiskunnan puolella, mutta nyt syksyllä 2009 koskevat tilamaksut myös vertaisohjattuja liikuntaryhmiä. Vertaisohjattuja kaupungin liikuntapalveluiden organisoimia liikuntaryhmiä uudessa Jyväskylässä on reilu 10.

Terveyden edistäminen ei tapahdu pelkästään sosiaali- ja terveyssekarotilla, vaan laaja-alaisesti myös muiden toimialojen puolella.

 

Avainsanat: aloite, liikunta, vertaisohjaajat

Voutisali liikuntakäyttöön

Tiistai 14.10.2008 klo 19:15 - Anna-Leena ja Erkki Huovinen

Jyväskylässä on edelleenkin kova pula liikuntapaikoista ja tiloista.

Liikunnan merkityksen ymmärrys ja myös terveydelliset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että liikuntatoiminta nähdään nykyisin perinteistä urheilua laajemmin.

Liikuntatilojen puute korostuu Jyväskylän ydinkeskustassa, josta on poistunut viime vuosina julkisia tiloja mm. koulujen muutosten ja purkamisen vuoksi.

Yksityiset toimijat hallitsevat keskustan palveluita, kaupunki on vetäytynyt sivummalle. Keskikaupungin asukkaat ovat pääosin seniori- ja ikäihmisiä, eivätkä yksityiset liikuntapalvelut (kuntosalit) palvele kovinkaan hyvin tätä osaa asukkaista.

Keskustaan on jo vuosia toivottu paikkaa, jonne olisi hyvät liikenneyhteydet tai vaikka tulla kävellen lähitaloista. Nykyaikana kaupunkien keskustat ovat muuttuneet muistuttamaan betonisia asfalttiviidakoita, joissa luonnollisia liikuntapaikkoja on yhä vähemmän.

Kaupungin hallintokorttelissa Tietotalolla sijaitsee Voutisali, joka on alun perin rakennettu poliisien liikuntatilaksi. Sali on nykyisin varustettu kokoustoimintoihin, mutta varsin vähäisessä ja tehottomassa käytössä. Esimerkiksi viikonloppuisin tilat ovat tyhjillään.

Voutisali voitaisiin ottaa nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tilat sopisivat hyvin esimerkiksi senioriliikuntaan, joogaan, rentoutukseen, voimisteluun sekä muihin "pehmeämpiin" liikuntalajeihin. Palloilulajeja salissa ei tarvitse pelata. Tila on olemassa, tarvitaan vain pöytien ja tuolien siirto varastoon.

Voutisalin välittömässä yhteydessä on hyvät pukuhuone- ja suihkutilat.

Liikuntakäyttö olisi varsin helposti järjestettävissä teknisin ja kulkujärjestelyin. Kokous- ja liikuntakäyttö voidaan porrastaa esimerkiksi niin, että alkuviikko on varattu byrokratialle, kokouksille ja loppuviikko sekä viikonloppu liikunnalle.

Nykyisillä taksoilla tilan käyttö tuskin on mahdollista vaan toiminta edellyttäisi Tilapalvelun hinnantarkistusta muiden liikuntasalien tasolle.

Uskomme, että uusvanhoille liikuntatiloille on ydinkeskustassa runsaasti kysyntää.

Otetaan Voutisali takasin liikunnalle!

ERKKI HUOVINEN YTL, LitK, nuorisonohjaaja, liikunta- ja hallintotyöläinen ANNA-LEENA KÄRKKÄINEN liikuntatieteiden ja filosofian yo, liikunnanohjaaja. 

 (julkaistu Keskisuomalaisessa 13.10.2008)

Avainsanat: aloite, voutisali, liikunta, liikuntapaikat