SDP:n ryhmäpuheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

Maanantai 30.4.2018 - Anna-Leena

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muun läsnäolijat,

Vuonna 2018 kaupungin talous on kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa ja kaupungin kärkihankkeet etenevät vauhdikkaasti. Kaupungintalouden tasapainottaminen ilman peruspalvelujen alasajoa on jotain, mihin monet muut kunnat ole kyenneet. Meillä onkin erinomainen lähtökohta keskittyä kaupunkimme ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylän asukasmäärän kasvu jatkuu ja asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta.

Kaupunginjohtajan esitys on lähtökohtaisesti suurimpiin haasteisiin ja kehityskohteisiin tarttuva. Lautakuntien esityksiin on kyetty vastaamaan hyvin, vaikka toimenpiteitä vaativia kohtia vielä löytyykin.  Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että pidämme kuntalaisista huolta jatkossakin samaan aikaan, kun kaupungin talous kehittyy toivotulla tavalla.

Nostan seuraavaksi esille muutamia ryhmällemme tärkeitä huomioita esityksestä tarkemmin käsiteltäväksi ja keskustelun pohjaksi tulevaa kaupunginhallituksen talousarvioseminaaria ajatellen.

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on paras investointi tulevaisuuteen. Investoimalla peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Jyväskylän vetovoimaa lisäävät hyvien peruspalveluiden lisäksi viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen arkiympäristö, monipuoliset ja saavutettavissa olevat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä luonnonläheisyys. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy on kaupunkimme yksi tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä maakuntauudistuksen jälkeen.

Yksi silmiin pistävistä epäkohdista kohdistuu varhaiskasvatuksen henkilöstön suhdeluvun nostamiseen. Tätä valtuustoryhmämme ei voi hyväksyä. Ryhmäkokojen kasvattaminen nostaa ryhmien koon yli siedettävän ylärajan. Päiväkodit eivät ole kuin parkkipaikkoja, jonne lapset laitetaan säilöön. Ryhmäkokojen kasvattaminen vähentää mahdollisuutta toteuttaa laadukasta ja pedagogista toimintaa, huomioida lasten yksilölliset tarpeet, nostaa kiusaamisriskiä, lisää lasten sairastelua ja meluhaittoja merkittävästi. Kysymys on myös henkilöstön oikeudesta hyvinvointia tukevaan työympäristöön.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta pidetään kiinni. Sivistyslautakunta linjasi, että asiaan palataan perusteellisesti 31.5.2018 mennessä, jolloin laajempi lapsivaikutusten arviointi on laadittu, sekä muun muassa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutuksista ja vuoden 2019 talousarviovalmistelusta on saatu lisätietoja. Maksuttoman varhaiskasvatuksen pilotointi olisi edustysaskel, mutta korostamme, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistaminen auttaa merkittävästi nimenomaan vähävaraisia perheitä.

Muuttuvassa maailmassa perheillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että mahdollisuus poistaa rajaus vuonna 2018 selvitetään yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Esitämme huolemme myös vanhuspalveluissa olevasta henkilöstötarpeesta. Ikääntyvien yli 75 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Jatkuva kiire ja vajaa miehitys ovat johtaneet sairaspoissaolokierteeseen.  Varahenkilöstöä lisäämällä ei poisteta todellista ongelmaa. Oma vakituinen osaava ja riittävä henkilöstö on avain työhyvinvoinnin parantamiseen. Omaishoitajien jaksamista parantaviin palveluihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

SDP nostaa esille vielä työllisyydenhoidon. Jyväskylässä työttömien määrä laski edelleen vuoden takaisesta, työttömyysasteen ollen elokuussa 13,5 %. Lasku on ollut merkittävää viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisen ilahduttavana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömien määrässä huomattavaa laskua, mutta tosi asiassa työttömyydenhoidossa on edelleen isoja vaikeuksia. Heikoimmassa ja eniten tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien oikeudesta apuun on pidettävä kiinni. Maan hallituksen linjausten mukaisesti yksityinen sektori ja yritykset vastaisivat näistä tulevaisuudessa on absurdi. Me tiedämme varsin hyvin käytännöstä, että polku avoimille työmarkkinoille rakentuu pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn kautta.

Julkisella sektorilla on merkittävä vastuu työllisyyspalvelujen tarjoamisesta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja yksi tärkeimmistä kumppaneista tällä kentällä on paikalliset järjestöt ja kolmas sektori. Maakuntauudistuksessa kuntien harteille sälytetään edelleen vastuuta kelan sakkorahojen maksamisesta vaikka kaikki keskeiset työkalut otetaan pois. Emme voi hyväksyä tällaista tilannetta. Työllisyydenhoitoon on suhtauduttava vähintään vastaavalla vakavuudella kuin elinvoiman kehittämiseen – minkä keskeinen osa työllisyydenhoito on.   Kaupungin on osaltaan pidettävä kiinni siitä, että yhteistyötä järjestöjen kanssa vaalitaan.

Uusi strategia lupaa parantaa tukea asukastyölle, osallisuudelle eli kansalaistoiminnalle, mutta talousarviossa tuo tavoitetila ei valitettavasti näy. Ensi vuodelle esitetty summa on täsmälleen sama kuin nyt eli 36 450 € – vaikka se jo ns. vanhassa Jyväskylässä oli 50 000€. Toivomme kiinnitettävän huomiota myös tähän.

Talousarvion tulopuolen lähtökohtana on tuloverojen osalta 1 % palkankorotusvaikutus. Tämä on jo aiemmin todettu hyvin varovaiseksi ja alakanttiin arvioiduksi. Tänään on tullut uutinen, että työmarkkinaneuvotteluissa on saatu päänavaus ja teknologiateollisuus on solminut kaksivuotisen sopimuksen, jonka palkankorotusvaikutus on 3,2%, tästä ensi vuoden osuus on 1,6%

On selvää että tämä linjaa jo tulevan vuoden palkankorotusten suunnan olevan reippaasti arvioitua suurempi. Hyvä työllisyyskehitys ja palkankorotusten mukanaan tuoma verotulolisäys tuo mukanaan väljyyttä, joka tulee huomioida talousarviota laadittaessa.

Sosialidemokraatit pitävät lähtökohtaa ensi vuoden talousarvion laadinnalle hyvänä. Toivomme ryhmien välille rakentavaa ja avointa keskustelua ja luotamme siihen, että edellisvuosien tapaan saamme yhdessä rakennettua hyvän lopputuloksen myös tänä vuonna.

Kiitos.

Anna-Leena Sahindal

Kaupunginvaltuutettu, Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Avainsanat: talousarvio

Jyväskylän sivistyslautakunta tekee vastuullista politiikkaa

Maanantai 23.4.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Eelis Loikkanen syyttää Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessaan (KSML 18.4.) sivistyslautakunnan puheenjohtajia Jyväskylän kaupungin vetäytymisestä 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuskokeilusta. Mielestämme sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen että 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu ovat kummatkin tärkeitä tavoitteita kuten kerroimme edellisessä 24.3. KSML:ssä julkaistussa mielipidekirjoituksessamme.

Jyväskylän Vihreiden ja SDP:n kuntavaaliohjelmissa on keskeisimpänä tavoitteena palauttaa kaikille lapsille subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen – toisin kuin Loikkanen väittää. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus, josta ei tule tinkiä. Laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta tulee ensimmäisessä vaiheessa kehittää niin, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus ylipäänsä osallistua varhaiskasvatukseen.

Päätöksen kaupungin lähtemisestä mukaan kokeiluun ja päätöksen peruuttamisen teki sivistyksen toimialajohtaja, ei lautakunta. 1.3.2018 voimaan tulleen Jyväskylän kaupungin hallintosäännön toisessa osassa, luku 9 §67 todetaan, että lautakunta päättää kaupungin taloudellisten tai muiden resurssien käyttämisestä toiminnan kehittämishankkeisiin, silloin kun kaupungin kustannukset ovat yli 500 000 euroa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kustannusarvio on yli miljoona euroa vuodessa. Päätös asiasta kuuluu siis yksiselitteisesti lautakunnalle, jossa istuu vaaleissa valitut luottamushenkilöt. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan seuraava hakukierros 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeiluun on tulossa jo syksyllä 2018. Tämä aikataulu mahdollistaisi huolellisemman valmistelun ja päätöksenteossa tarvittavat lautakuntakäsittelyt.

Lisäksi 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun käsittelytavassa ilmeni muotovirheeseen rinnastettava menettelytapa, sillä samaan aikaan täysin samasta asiasta on vireillä valtuustoaloite samoin kuin myös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan tällaiset valtuustoaloitteet, joilla on isoja kustannusvaikutuksia, tulee käsitellä vuoden 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä.

Mielestämme on hyvä, että asiaan palataan hyvää hallintotapaa noudattaen. Kun pöydällä on samaan aikaan monta hyvää aloitetta varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, tulee lautakunnan ja valtuuston tehdä päätös siitä, mihin rajalliset resurssit kohdennetaan ensimmäiseksi ja mihin toiseksi.

Jotta vuoropuhelu varhaiskasvatuksesta olisi jouhevaa ja julkiset keskustelut faktoihin perustuvia, haluamme lisätä avoimuutta kuntalaisten ja lautakunnan välillä. Ensi keskiviikkona sivistyslautakunta päättää, onko toukokuun varhaiskasvatusta käsittelevä lautakunnan kokous avoin kuntalaisille. Mikäli lautakunta näin päättää, myös Loikkanen on tervetullut seuraamaan päätöksentekoa.

Irina Tuokko (vihr.) Jyväskylän sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Anna-Leena Sahindal (sd.) Jyväskylän sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu muokattuna sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidesivuilla 23.4.

Avainsanat: sivistys, sivistyslautakunta, vastinr

Kouluverkko puhututtaa

Tiistai 10.4.2018 - Anna-Leena

Viime viikkojen aikoina olen jälleen päässyt pohtimaan Jyväskylän kouluverkkoon liittyviä kysymyksiä. Tasan viikko sitten tiistaina (3.4.) järjestettiin kaksi asukastilaisuutta Mankolan koululla, jotka molemmat liittyivät kouluverkon kehittämiseen. Vaikka teemat olivat hyvin samankaltaisia, oli tunnelmissa selkeä ero. Ensimmäisessä tilaisuudessa kuultiin Mannisenmäen uuden asuinalueen vanhempia kouluverkkoratkaisuista ja oppilassijoittelusta. Jälkimmäisessä tilaisuudessa kuultiin vanhempien näkemyksiä mahdollisesta Saarenmaan koulun lakkautuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Molemmat hyviä tilaisuuksia, mutta erilaisia.

Kouluverkon kehittäminen ei ole aina helppoa ja herättää ymmärrettävästi paljon tunteita. Se ei tarkoita ainoastaan koulujen karsimista, vaan ennenkaikkea mahdollisimman hyvin tuleviin tarpeisiin vastaamista. Kouluverkkoihin liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10—20 vuotta eteenpäin. Lisäksi pohdittavana on millaisia opettamiseen liittyviä tapoja ne mahdollistavat ja millaisia nykyajan koulut ympäristöineen ylipäänsä ovat (muuntojoustavuutta). Välttämättä siis uusi koulurakennus ei rakennu täsmälleen samanlaisena tai ylipäätään entisen paikalle. Kouluja ei voi myöskään ns. varmuuden vuoksi rakentaa suuremmiksi kuin tarve on, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

En hetkeäkään vähättele vanhempien tunteita ja huolta siitä, jos oma lapsi ei mahdukaan toiveena olleeseen kouluun. Mankolan/Mannisenmäen tapauksessa varmasti epäonnistuttiin siinä, että alue yksinkertaisesti rakentui nopeampaa kuin palveluissa pystyttiin siihen valmistautumaan. Palvelut eivät yksinkertaisesti vedä sitä tahtia kuin tarve tällä hetkellä olisi tietyillä luokka-asteilla. Vastaavissa tilanteissa kaupungin tulee pystyä parantamaan sisäistä kommunikointiaan ( kaavoitus -palvelut), jotta vastaavalta vältytään. Katteettomia lupauksia ja mielikuvia ei tule myydä tuleville asukkaille, se ei ole kenenkään edunmukaista.

Meidän tulee pystyä näitä ratkaisuja tehdessä myös aktiivisemmin hyödyntämään lapsivaikutusten arviointeja sekä edistämään asukkaiden sekä vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksentekijöinä yritämme osaltamme varmasti myös kaikkemme, jotta jokainen lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat koulupolulleen. Ja tämä on jokaisen lapsen oikeus asuinalueeseen, varallisuuteen tai perhetaustaan katsomatta.

Ja vielä lopuksi mitä tulee Mankolan tilanteeseen, niin lautakunta on jo pyytänyt seuraavaan kokoukseen  kattavan selvityksen kevyenliikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan ja kuinka voimme varmuudella taata turvallisen koulutien pienille kulkijoille. Lisäksi olemme pyytäneet karkeaa kustannusarviota siitä, kuinka Mankolan hankesuunnitelmaa voitaisiin kehittää entistä laajempana. Vaikka Mankolan suurempi laajennus osoittautuisikin realistiseksi vaihtoehdoksi, niin ensi syksyksi siitä ei valitettavasti ole vielä apua.

Avainsanat: opetus, sivistys