Lisärahoitusta lukioille

Tiistai 21.2.2017 klo 14:11 - Anna-Leena

Jyväskylässä käytetään Suomen suurista kaupungeista vähiten rahaa lukioiden opetukseen, mutta eniten rahaa hallintoon, selviää eilen 21.2. valmistuneesta virkamiesraportista, joka esiteltiin eilen kaupunginvaltuustolle. Raportissa esitetään, että Jyväskylä rahoittaisi jatkossa lukioitaan.

Nyt kun selvitys on tehty, tarvitaan päätöksiä jatkosta pikaisella aikataululla. Opetusresurssit lukiokoulutuksessa ovat selkeästi liian pienet, mutta samalla olisi syytä huomioida koko toisen asteen kouluksen tilanne. Uudelleen käsittelyyn tulee ottaa myös koko lukiokoulutuksen sijainti, onko ylipäätään koulutuskuntayhtymä se järkevin tapa järjestää lukiokoulutus?

Tuettaessa lukioita on pystyttävä varmistamaan, että raha menee sinne minne kuuluukin eli opetukseen hallinnon sijaan. Lukioiden lisärahoituksen tasoksi tulee lähteä hakemaan vuoden 2015 tasoa, sillä jo vuonna 2016 oli lukikoulutuksessa merkittäviä huononnuksia kurssitarjonnassa sekä ryhmien koossa.

Valoa on siis viimein nähtävissä tunnelin päässä. Nyt pikaista toimintaa.

Raportti kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Avainsanat: lukio, toinen aste, koulutus

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Politiikka on yhteispeliä

Keskiviikko 8.2.2017 klo 18:06 - Anna-Leena

Muutama vuosi sitten eräässä tilaisuudessa juttelin silloisen TUL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sirpa Paateron kanssa politiikan luonteesta. Puhuimme kuinka varsinkin vaalien aikaan ehdokkaillaon kova tarve nostaa esille omaa erinomaisuuttaan ja saavutuksiaan politiikassa. Kuntalaiset myös toisinaan kyselevät yksittäisten saavutusten perään. Sirpa kertoi vastaavansa tähän kysymykseen, että politiikassa jos missä ei yksin saavuteta mitään. Päätöksiä ei yksin tehdä. Kaikki merkittävät päätökset politiikassa syntyvät aina eri tahojen välisellä yhteistyöllä.

Politiikka jos mikä vaatii siis yhteistyötä. Näiden reilun kahdeksan vuoden aikana mitä olen vaikuttanut niin kaupunginvaltuussa kuin eri lautakunnissa olen nähnyt kuinka julkinen päätöksentekojärjestelmä toimii ja kuinka asioihin vaikutetaan. Nykyään olen paitsi kokeneempi, niin myös asiantuntevampi ja verkostoituneempi kuin aloittaessani. Osaan viedä asioita tehokkaasti eteenpäin ja vaikuttamismahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet laajentuneiden verkostojen myötä. Mutta yksin ei mitään saavuteta vaan myös muita on saatava aina esitysten taakse. Syty ja sytytä siis myös muut.

Politiikka vaatii yhteisymmärryksen tavoittelua, kompromissien hakemista. Hyvät ideat eivät katso aina puoluekirjaa. Teen työtä sen eteen, jotta kannatettavat asiat etenevät. Kynnyskysymykseksi ei tule muodostua saanko itselleni asiasta kunniaa vai en. Kavahdan myös ajatusta, että vaalien alla muutetaan toimintatapaa kosiskellaakseen mahdollisia äänestäjiä. Päätöksiä ei tehdä vaaleja varten, vastuu on kannettava myös vaalien lähestyessä.

Politiikka ei ole omien etujen tavoittelua vaan yhteisten asioiden hoitamista. Toki mukaan mahtuu aina myös niitä, jotka ovat kenties vallan sokaisemia ja ajavat vain omaa etuaan kosiskellen äänestäjiä. Jollain se ehkä toimii, mutta minulla ei. Haluan aidosti olla rakentamassa kotikaupungistani parempaa paikkaa asua, elää ja yrittää. Haluan antaa oman kokemuksen ja asiantuntijuuden kaikkien jyväskyläläisten käyttöön.

Yhdessä olemme enemmän.

Avainsanat: politiikka, yhteistyö

Harrastusten kustannukset

Tiistai 7.2.2017 klo 20:31 - Anna-Leena

Lasten ja nuorten harrastuskustannukset puhuttavat vanhempia ja syystä. Urheilun harrastamisen hinnat ovat Suomessa monin paikoin karanneet käsistä. Erilaisten laskelmien mukaan kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä viime vuodessa. Kokonaiskustannukset muodostuvat monesta osasta ja niiden todellisen määrän laskeminen on paikoin jopa haastavaa. Alkuhankintojen jälkeen säännöllisiä kuluja ovat mm. seura- ja lukukausimaksut. Lisäksi kasvuikäinen tarvitsee uudet liikuntavarusteet aika ajoin ja eri lajit asettavat niille myös omat ehtonsa. Lisäksi tulevat myös ns. välilliset kustannukset, kuten matkustuskulut ja muut kilpailukustannukset. Kustannuksia nostaa myös kasvavat harrastuskertojen määrät, vaikka toisaalta tutkimusten mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella harrastamisen motiivina olisi yhdessä olo ja elämyksellisyys. Toivottavaa siis olisi, että entistä useampi seura tarjoaisi toimintaa myös niille nuorille, joiden tavoitteet eivät yllä kilpaurheiluun. Tällöin myös harrastaminen olisi edullisempaa näissä toiminnoissa.

Yhä useampi lapsi tai nuori joutuu lopettamaan harrastuksensa kalleuden takia ja osa lajeista alkaa olla tästä syystä mahdollista vain pienelle osalle lapsia ja nuoria. Nyt on herättävä tekemään harrastusten hintapolitiikalle jotain. Enää ei juhlapuheet auta, sanat ovat muututtava teoiksi!

Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden yhdensuuntaisia päätöksiä ja toiminnan suunnittelua. Ministeriön mukaa suositeltavaa on, että kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti tai nimellisin kustannuksin lasten ja nuorten liikuntaan. Näin toimitaan myös Jyväskylässä vaikka paineita toisenkinlaiseen ratkaisuun olisi. Kunnan tulee myös järjestelmällisesti seurata käyttövuoro- ja maksupolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille tarvitaan tukea ja Jyväskylässä lasten harrastusten tukeminen voidaan huomioida myös toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla toimeentuleville perheille (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit). Vuonna 2016 tukea voitiin myöntää tositteita vastaan korkeintaan 200 euroa/lapsi/vuosi.

Kuntien yhtenä roolina on tukea paikallista seuratoimintaa kansalaistoiminnan avustuksilla (toiminta- ja kohdeavustukset). Avustuksen kokonaissumma väestömäärään suhteutettuna on ollut jo pidempään Jyväskylässä varsin alhaisella tasolla koko Suomeen mittakaavassa ja se olisi saatava nousemaan lähemmäs maan keskitasoa. Jotta avustuksella olisi todellista merkitystä seurojen harrastuskustannuksiin, tulisi sen nousta kokonaan uudelle tasolle.

Kuntien tulee huomioida lasten ja nuorten liikunta ylipäätään seuratoimintaa laajempana kokonaisuutenaTämä tulee huomioida paitsi kunnan jakamissa avustuksissa ja liikuntatilojen jakoperusteissa, niin myös ohjattujen liikuntapalveluiden suunnittelussa sekä liikuntapaikkojen koko taksapolitiikassa.

Ratapihan kehittäminen

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:28 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupungilla on tällä hetkellä meneillään aluekehityshankeita, joilla luodaan uutta monella eri saralla: Kangas, Sairaalanmäki eli Kukkula ja Hippos. Näkisin tässä listassa vielä ainakin yhden kärjen, nimittän Lutakon ja keskustan alueen yhteyden parantamisen.


Perustelenpa näkemystäni hieman. Lutakon vapauttaminen muutama vuosikymmen sitten teollisuuskäytöstä on mahdollistanut Jyväskylästä todellisen rantakaupungin, jossa viihtyisä satama palveluineen ja asuinalueineen sijaitsee ydinkeskustasta vain muutaman kivenheiton päässä. Lutakko yhdistää kauniilla tavalla niin kaupunkiasumista kuin virkistävää luontomaisemaa. Vuonna 2009 Lutakon alue palkittiinkin yhtenä Suomen parhaimmista asuinalueista. Vaikka yhteys varsinaisen ydinkeskustan ja Lutakon välillä on maantieteellisesti lyhyt, niin alueiden väliin sijoittuu varsin laajasti junaliikenteen ratapiha, joka on ongelmallinen vieden suuren tilan keskeltä kaupunkia ja toisaalta myös rumentaen aluetta.


Selvittämisen arvoisena asiana pitäisin tuon alueen kehittämistä uutena kaupungin kärkihankkeena. Voisiko esimerkiksi rataliikenteen määrää alueella vähentää olennaisesti ja esimerkiksi kattaa kansiratkaisuna (vrt Tampereen kansihanke)? Voisiko koko liikenteen ohjata tuosta kohtaa ns. maan alta? Tuolloin aivan ydinkeskustaan saataisiin lisää tilaa laajentua, rakentaa ja yhdistää erinomaisella tavalla keskustan ja Lutakon aluetta. Uudelle alueelle olisi varmasti tilausta ja käyttöä tällä sijainnilla, jossa kaikki julkisen liikenteen palvelut olisivat lähietäisyydellä. Parantaisiko tämä esimerkiksi mahdollisen konserttisalin sijoittumista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen? Ja olisiko tässä paikka uudelle areenalle, jossa järjestää suurtapahtumia ja urheilukilpailuja? Suora yhteys Lyseolta Satamankärkeen, mitä muuta mahdollisuuksia se meille avaisikaan? Kaikki ydinkeskustan palvelut pysäköinteineen ja hotelleineen aivan vieressä!


Ratapiha-alueen elävöittämisellä olisi vaikutusta koko keskustan alueen vetovoimaan. Alueella on ehkä suurimmat mahdollisuudet muutokselle kuin missään muualla ruutukaava-alueella. Vetovoimainen kaupunkikeskusta toimii menestyvän kaupungin yhtenä keskeisimpänä valttina.

Avainsanat: aluekehittäminen