Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

JTNV:n kauden aloitus

Tiistai 17.1.2017 klo 16:00 - Anna-Leena

Vuoden ensimmäinen Jyväskylän Tanssi- ja Naisvoimisteluseura JTNV: n johtokunnan ja ohjaajien yhteiskokous taputeltuna päätökseen. Toimintamme on ollut viimeisten vuosien aikaan melkoisessa kasvussa, sillä ryhmissämme liikkuu viikoittain jo noin 500 lasta! Vilskettä tuntuu ryhmissä siis riittävän ja ohjaajat saavat laittaa peliin aikalailla koko ammattiosaamisensa. Onneksi työtä tekemässä on näin huikea joukko, jotka ohjaavat lapsia ja nuoria täydestä sydämmestään Pj kiittää

minimi.jpg

Avainsanat: JTNV

Hyvä johtaminen

Tiistai 10.1.2017 klo 19:23 - Anna-Leena

Asiajohtamista vai ihmisjohtamista?

Millaista on hyvä johtaminen ja mitä vaaditaan hyvältä johtajalta? Johtamiskäsitys on vuosikymmenten varrella muuttunut merkittävästi. Aiemmin vallallaan olleesta auktoriteettisestä johtamisesta on siirretty yhä enemmän tiimien tasa-arvoiseen johtamiseen. Samalla asiajohtamisesta on siirrytty yhä enemmän arvostamaan ihmisjohtamista.

Hyvä johtaminen on pitkälti yksilöiden johtamista kohti vaadittua lopputulosta. Johtaja tuo henkilöstölle selkeästi tavoitteet ja mittarit, jotta jokainen ymmärtää mitä päämäärää kohti edetään. Johtaja varmistaa roolissaan, jotta jokainen yksilö tiimistä on mukana. Johtajan on tärkeää panostaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen eri henkilöiden välillä, jotta työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja toimiva työyhteisö. Johtajan tehtävänä on olla henkilöstönsä käytettävissä ja tukena, sparraten parhaaseen lopputulokseen. Yksilön tuntiessa olevan merkityksellinen ja tärkeä osa työyhteisöä on sillä vaikutusta myös yksilön tehokkuuteen ja sitoutuneisuuteen omaa työyhteisöä kohtaan.

Jos unohdetaan yksilö ja keskitytään vain asiaan, on haastavampaa saada kaikki saavuttamaan parhaat potentiaalinsa ja tulos kärsii. Hyvä johtaminen on tavallaan kuin sinfonian kapelimestarin työ: kapelimestari johtaa joukkoa asiantuntijoita, jossa kaikki täydentävät kokonaisuudessaan toisiaan ja jokaiselle on oma tärkeä roolinsa. Ihanteellisessa tapauksessa soittimet soivat täydellisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa, aivan kuten täydellisessä hyvin johdetussa työyhteisössä olisi tavoitteena.

Syty ja sytytä muut

Innostuminen ja intohimoinen suhtautuminen työhön tarttuu. Kun johto näyttää esimerkillään hyvää sitoutumista ja syttymistä työhön, se säteilee hyvää energiaa koko työyhteisöön. Olemalla itse innostunut, lähtevät myös muut siihen helposti mukaan ja työn tehokkuus kasvaa merkittävästi. Vastaavasti johdon päämäärättömyys ja väsyminen ulottuu koko työyhteisöön.

Nykyaikana on monella alalla parhaista osaajista pula. Johtajalla ja johtamiskulttuurilla on paljon merkitystä työpaikkaimagon kannalta ja missä työpaikoissa työntekijät haluavat olla. Hyvämaineisessa työyhteisössä myös parhaat osaajat haluavat työskennellä.

Hyvä johtaja – luontainen ominaisuus vai opittu taito?

On olemassa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä johtajalta toiminta-alasta riippumatta. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, strateginen ajattelukyky, visiointikyky, empatiakyky, asiakaspalveluasenne ja vahva moraali. Hyvillä viestintätaidoilla työyhteisössä saadaan koko tiimi suuntaamaan sitoutuneesti kohti yhteistä päämäärää. Johtajalla on suuri merkitys millainen viestintäkulttuuri työyhteisössä vallitsee.

Johtajalle on eduksi tuntea oman toiminta-alansa eri tehtävät ja olla ainakin jostain niistä myös käytännön kokemusta. Johtajalla on hyvä olla kosketusta myös asiakasrajapintaan, oli kyse sitten palvelusta, tavarasta tai muusta vastaavasta. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeet syvällisemmin pystytään myös oma työ paremmin tavoitteellistamaan sen mukaiseksi toiminnaksi.

Hyväksi johtajaksi voidaan kehittyä. Analysoimalla omaa käyttäytymistä eri johtamistilanteessa voidaan huomata tiettyjä toistuvia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Osa tarvittavista hyvän johtajan ominaisuuksista on toisille ihmisille luonnostaan syntyviä käyttäytymismalleja, mutta osa joutuu niitä harjoittamaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa kuuntelemisen- ja vuorovaikutuksen taidot.

Toisinaan työyhteisössä ollaan tilanteessa, että myös johtamistyylin on muututtava tilanteen vaatimaksi. Tilanne voi vaatia esimerkiksi muutosjohtamista, kun organisaatioon kohdistuu merkittäviä ulkoisia muutoksia (esim. kuntaliitos) tai projektijohtamista, kun jokin tietty projekti on toteutettava hallitusti alusta loppuun.

Ajan kuluessa koko työyhteisö alkaa muistuttaa johtajaansa. Jos esimerkiksi johtaja saapuu kokoukseen hyvin valmistautuneena ja asiat selkeästi jäsentyneinä, on kokouksen kulku hyvin ennakoitavissa. Jos taas johtaja tulee kokoukseen myöhässä, valmistautumatta ja asialista tekemättä, on lopputulos myös sen mukainen. Näihin toimintamalleihin on onneksi mahdollisuus saada aikaiseksi muutosta niin halutessaan.

Avainsanat: johtaminen

Keskisuomalainen kysyy kaupungin päättäjiltä

Tiistai 10.1.2017 - Anna-Leena

Keskisuomalainen selvittää päättäjien kantaa kahteen kaupunkilaisia suuresti kiinnostavaan ja ajankohtaiseen hankkeeseen: avovankilakaava ja lukiotoiminnan lisärahoitustarve.

Kysymykset ja antamani vastaukset: 

1)    Kannatatko Tourulan avovankilakaavan hyväksymistä? (lyhyt perustelu kaikille vastauksille)

- En ole ollut asiaa vielä käsittelemässä päätöksenteossa ja tietoni aiheesta pohjautuvat vielä tässä vaiheessa pitkälti mediassa esille nouseviin teemoihin. Ymmärrän hyvin hankkeeseen liittyvät julkisuudessakin esiin nousseet huolet, joista valitettavan moni pohjautuu kuitenkin vain mutu-tietoon. Sen sijaan monet positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia, kuten esimerkiksi 40 työpaikan säilyttäminen Keski-Suomessa sekä avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhdistämisen säästävän verorahoja. Avovankiloilla ei myöskään näyttäisi olevan vaikutusta alueen asuntojen hintoihin ja mitä turvallisuuteen tulee, niin esimerkiksi poliisin mukaan Laukaan avovankilan asiakkaat eivät ole aiheuttaneet turvallisuusuhkaa ulkopuolisille tai henkilökunnalle. Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen asiakkaat ovat jo olleet nykyisin vuosikymmeniä Jyväskylän ydinkeskustan katukuvassa. Itse asiakaskuntaa ja toimintaa en siis koe tässä kohtaa ongelmalliseksi näillä käytössäni olevin tiedoin. Itse kaavaan en vielä ole niin tarkkaan tutustunut eli mitä merkitystä sillä on esimerkiksi luontoarvoihin ja virkistäytymisreiteille.

2)    Pitäisikö Jyväskylän kaupungin mielestäsi lähteä tukemaan taloudellisesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutusta? (lyhyt perustelu)

- Selvitystyö on käynnissä, joten odotetaan ensin mitä siitä selviää. Nykymalliin ei ole järkevää rahaa syytää vaan tehdään päätöksiä heti sen jälkeen kun selvitys valmistuu. Nykytilanteeseen on toki saatava muutosta.

Avainsanat: avovankilakaava, lukiot, ksml