Liikuntasuunnitelma Jyväskylään

Perjantai 13.2.2015 - Anna-Leena

Jätimme tänään yhdessä professori Kimmo Suomen johdolla valtuustoaloitteen uuden liikuntasuunnitelman laatimisesta Jyväskylään. Jyväskylässä on ollut ainakin vuodesta 1975 lähtien kahdeksan erillistä koko kaupungin käsittävää liikuntasuunnitelmaa vuoteen 2010 saakka. Uutta Jyväskylää varten ei ole laadittu voimassaolevaa liikuntasuunnitelmaa. Kuntaliitosten mukanaan tuomia uusia kuntaliitosalueita ei ole riittävästi tutkittu ja liikuntasuunniteltu laisinkaan. Erityisesti kuntaliitosalueet ovat jääneet paitsioon liikuntasuunnittelussa. Vuoden 2010 jälkeen kaupungista on puuttunut kattava liikuntasuunnitelma. Voimassa ovat vain 1) lähiliikuntapaikkasuunnitelma, 2) lähinnä JYKES-kunnat käsittävä ylikunnallinen liikuntasuunnitelma isoja liikuntapaikkoja varten sekä 3) yksittäisiä alueita tai paikkoja käsittäviä suunnitelmia kuten valmisteilla oleva Hippos Master Plan.

Jyväskylään tulisi laatia aikaisempien 30 vuoden hyvin kokemusten mukaisesti koko kaupunkia kattava liikuntasuunnitelma, joka pitäisi sisällään koko liikunnan kentän; fyysisiä, toiminnallisia, sosiaalisia, koettuja ja taloudellis-hallinnollisia liikkumisympäristöjä varten. Suunnitelma olisi myös poliittiset pelisäännöt siitä miten, missä ja mitä liikunnassa kehitetään niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla kaupungissamme, joilla ehkäistään ja säädellään proaktiivisesti eri liikunnan intressiryhmien välisiä erimielisyyksiä ja jolla tähdätään kollaboratiiviseen – yhteistoiminnalliseen liikuntapolitiikkaan eri intressiryhmien kesken koko kaupungissa kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Jyväskylän väestön liikuntaharrastuneisuutta ei ole tutkittu vuoden 1998 jälkeen tieteellisesti pätevästi ja esim. päätöksentekijät eivät tiedä miten kaupunkilaiset liikkuvat tai miten liikuntaharrastuneisuus on Jyväskylässä muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana, mitkä ovat liikkumisen suurimmat esteet ja motiivit, joihin kaupunki voisi vaikuttaa yhdessä muiden liikunnan intressiryhmien kanssa. Suomen 10 suurinta kaupunkia tutkii jatkuvasti väestönsä liikuntaharrastuneisuuden muutoksia muutaman vuoden – keskimäärin 5 vuoden – välein, mutta Jyväskylän viimeisin selvitys on lähes 20 vuotta vanha. Liikuntasuunnitelman tulisi sisältää myös tällainen riittävän tieteellisesti pätevä selvitys. Viimeisimmän selityksen aineisto on vuodelta 1998 ”Jyväskylä liikuntakaupunkina – Liikuntasosiologinen tutkimus aikuisten ja lasten liikuntaharrastuksesta sekä urheiluseurojen toiminnasta” (Kimmo Suomi, julkaistu v. 2000 yliopiston Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisusarjassa no 2/2000).

Jyväskylän kaupungin omassa organisaatiossa on useita päteviä liikuntasuunnittelun yliopistollisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, joiden asiantuntemusta tulisi käyttää hyväksi liikuntasuunnitelmaa tehtäessä, joka myös alentaa suunnitelman kustannuksia merkittävästi. Suunnitelman asiantuntija-apuna ja ohjauksessa voidaan käyttää Jyväskylän yliopiston kansanvälisen tason asiantuntijoita liikuntasuunnittelun alueella.

Keskeistä olisi toteuttaa liikuntasuunnitelma osallistuvan suunnittelun periaatteilla, jolloin suunnittelukohteen toimijat esim. urheiluseurat, koululiikunta, urheilijoita, valmentajia, ohjaajia, harraste- ja terveys-liikunta, huippu- ja kilpaurheilu, eritysryhmien vammaisliikkujia jne. tulisi ottaa suunnitteluun mukaan. Hanke tulisi toteuttaa yhdessä esim. Jyväskylän yliopiston alan asiantuntijoiden kanssa vuosina 2015 -2016.

Avainsanat: liikuntasuunnitelma, valtuustoaloite

Talven laavu- ja nuotioverkosto odottavat retkeilijää

Tiistai 3.2.2015 - Anna-Leena

Talven selkä alkaa vähitellen taittua kevääksi ja aurinko kirkastaa päivää. Jyväskylän sisäjärvet ja Päijänne tarjoaa keväthangille loistavat olosuhteet ulkoilla ja retkeillä hiihtäen tai muuten vaan ulkoilla. Reittien varsilla on lukuisia laavu ja nuotiopaikkoja, joille on hyvä pysähtyä syömään eväitä ja nauttimaan kevät auringosta. Jäälatuverkosto on olosuhteiden salliessa kauttaaltaan saatu kunnostettua ulkoilijoiden käyttöön. Reittien varsilla on hyviä taukopaikkoja. Lähes kaikille laavu ja nuotiopaikoille liikuntapalvelut toimittaa hiihtokauden ajalle nuotiopuut. 

Jyväsjärvellä kotakahvila Lutakossa ja Päijänteen Haapaniemessä Noukanniemi palvelee hiihtäjiä ja ulkoilijoita. Myös maastoreittien varsilta löytyy hyviä palvelupisteitä: Ladun majan hiihtomaja ja  Keski-Suomen ampujien maja Leppäveden Tiituspohjassa palvelee viikonloppuisin sekä hiihtolomaviikon hiihtäjiä. Unohtaa ei pidä myöskään Ampujien majalta Laukaan Peurunkaan lähtevää Metsoreittiä, taaja laavu- ja kota verkosto matkan varrella sekä hyvin hoidettu helpohko hiihtoreitti on saavuttanut hiihtäjien suosion.

Kaikkien hiihtoreittien kunnossapitotiedot löytyvät lähes reaaliajassa latuinfosta (http://www.jyvaskylanseutu.fi/kannat/latuinfo/), josta on hyvä tarkistaa esimerkiksi jäälatujen tilanne ennen lähtöä ulkoilemaan. Eri seurat ja järjestöt järjestävät laturetkiä ja erilaisia perinteisiä hiihtotapahtumia, joista tietoa saa esimerkiksi kaupungin tapahtumakalenterista.

Avainsanat: luonto, reitistöt, liikunta