Kunnallisen perhepäivähoidon tilanne Jyväskylässä

Perjantai 7.11.2014 - Anna-Leena

Kunnallinen perhepäivähoito on nykypäivänä laadukasta, valvottua ja ohjattua varhaiskasvatusta. Alle kolmevuotiaalle lapselle se on ihanteellinen hoitomuoto, sillä pienessä ryhmässä on luonnollisesti vähemmän sairastelua ja hulinaa kuin isoissa ryhmissä. Talousarviokäsittelyn yhteydessä tilanne nousee jälleen ajankohtaiseksi, kun kunnallista perhepäivähoitoa ajetaan  jälleen asteittain alas.

Hoitajan työaika tasoittuu 18 viikon jakson aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Toisin sanoen tasoittumisjakson sisälle voidaan suunnitella joustavasti erilaisia työaikoja ilman, että muodostuu ylityötä.

Muutamana syksynä Jyväskylässä on ollut vaikeuksia täyttää kaikkia kunnallisen pph:n paikkoja. Pph:n sopiviksi asiakkaiksi valitaan lapsia, joiden hoidontarve on yli 120 tuntia/kk, mikä kaventaa ”sopivien” lasten määrää. Vanhemmat pyrkivät ymmärrettävästi etenkin pienten lasten kohdalla järjestämään työaikojaan niin, että lapsen hoidontarve olisi 80–119 tuntia/kk. Perhepäivähoitoon näitä lapsia ei siis haluta sijoittaa, joten hoitopaikat ovat ns. vajaalla täytöllä.

Pph:n linjauksissa on maininta, että pph paikat alueilla täytetään aina ensin. Samaan aikaan on rajattu lasten hoitoaikoja vedoten hoitajien työaikalakiin, jossa itsessään ei yksittäisten työpäivien pituutta ole määritelty. Työaika voidaan tasoittaa sovitun jakson sisällä, mikä Jyväskylässä on 18 viikkoa, näin toimitaan useilla muillakin toimialoilla. 

Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka määräytyy varattujen hoitopaikkojen mukaan. Hoitajalta voidaan varata enintään neljä ja puoli paikkaa. Lukumäärällisesti ei tässä kaupungissa ole vuosittain montaa paikkaa tyhjillään perhepäivähoidossa. Lokakuussa paikkatilannetta tarkastellaan ja yksittäisetkin tyhjillään olevat hoitopaikat irtisanotaan. Kaupungintalous on nähnyt parempiakin päiviä, mutta kohdistuuko säästötoimet oikein kun hoitopaikkoja irtisanotaan ja yksittäinen hoitaja menettää suuren osan tuloistaan? Käytännössä siis hoitaja menettää neljänneksen tai puolet palkastaan työajan pysyessä täytenä. 

Samaan aikaan ollaan poistamassa vuoden 2011 alusta Jyväskylässä ollutta palvelurahaa, jolla on mahdollistettu perhepäivähoitoryhmissä olevien hoitajien omien alle esiopetusikäisistä lapsista hoito. Tämä on nostanut hoitajan kuukausiansion lähes samalle tasolle, kuin mikä se on silloin kun hoitajalta on ostettu neljä hoitopaikkaa. Nyt tätä palvelurahaa ollaan myös poistamassa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hoitajien omat lapset läsnäolollaan vievät hoitajalta taas neljänneksen palkasta. Voi vain kysyä, kuinka moni omia lapsiaan ryhmässä hoitava perhepäivähoitaja pystyy tätä työtä silloin jatkamaan? Tästä ei synny kaupungille yhtään säästöä, päinvastoin.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat kunnallisia pph:a koskien koko kaupungin alueelta erinomaisia. Varahoitojärjestelyt ovat olleet kehittämisen kohteena ja niistä on saatu toimivia ja pysyviä sekä ennen kaikkea lapsen edun huomioivia. Perhepäivähoitajien asema on kuitenkin eriarvoinen verrattuna muihin kaupungin vakituisissa työsuhteissa työskenteleviin ihmisiin. Eikö käytänteisiin voi puuttua jos järki sanoo muuta?

Avainsanat: varhaiskasvatus, perhepäivähoito