Kehittämisellä laatua terveydenhuoltoon

Perjantai 31.8.2012 klo 12:10 - Anna-Leena

Kunnilla on hyvät mahdollisuudet asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Terveyserot ovat lisääntyneet sosiaalisen aseman perusteella yhä voimakkaammin ja eriytymiskehitys palvelujen saatavuudessa on alkanut Suomessa lisääntyä. Kuntalain, kansanterveyslain ja terveydenhuoltolain mukaan kunnan on eri toimin kavennettava terveyseroja.

Viime aikoina on alettu puhua yhä enemmän rakenteiden uudistamisesta tehostamaan palvelun tuotantoa ja tuomaan säästöä mutta se ei kuitenkaan ratkaise olemassa olevaa palveluvajetta. Lakisääteiset palvelut pyritään ensisijaisesti hoitamaan, minkä lisäksi olisi taloudellisesti järkevää pitkällä tähtäimelle ohjata voimavaroja terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisevään työhön. Terveyden edistäminen on tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua. Hyvä terveys ehkäisee myös osaltaan sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi työttömien ja iäkkäiden kuntalaisten kohdalla.

Valitettavan usein vastavalmistuneet lääkärit suuntaavaat yksityiselle sektorille mm. keikkalääkäreiksi yksityisiin firmoihin. Julkista sektoria ei nähdä enää mielekkäänä työnantajana. Erityisesti pienillä paikkakunnilla avoimia lääkärinpaikkoja ei saada kunnolla täytetyksi mutta ongelma on sama myös suuremmissa kaupungeissa kuten Jyväskylässä. Lääkäripula näkyy esimerkiksi  pidentyneinä jonoina terveyskeskuksissa ja uhkana koko oma lääkärijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on ollut taata jokaiselle kuntalaiselle tuttu lääkäri. Terveyskeskustyön arvostus on palautettava tekemällä terveyskeskuksista houkuttelevia työpaikkoja.

Kaikkia palveluita ei julkisen sektorin tarvitse itse järjestää, vaan kunnat  voivat ostaa halutessaan täydentäviä palveluja yksityisiltä tuottajilta tai kolmannelta sektorilta. Tässä on kuitenkin käytettävä suurta harkintaa. Se ei ole aina se edullisempi vaihtoehto. Yksityinen palvelutuotanto täydentää kuntien omaa palvelutuotantoa ja päävastuu palvelujen järjestämisistä on edelleen kunnilla.
 
Jyväskylässä henkilöstömenot ovat suuret mutta ei ole järkevää hakea säästöä ainoastaan lakkauttamlla virkoja ja asettamalla rekrytointikieltoja. Toki rakenteita on syytä järkeistää ja pohtia varsinkin hallinnon laajuutta. Hyvä on muistaa, että talousongelmat eivät ole vain jyväskyläläisten ongelma vaan kyseessä on tällä hetkellä globaalitilanne.

Taloutta ei tasapainoiteta romuttamalla julkista terveydenhuoltoa ja jatkuvalla yksityistämisellä. Edullisemmaksi ja laadukkaammaksi tulee julkisen terveysdenhuollon vahvistaminen ja terveyskeskusten kehittäminen. Tämä on myös jokaisen kuntalaisen etu.

 

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 6.9.2012)

Avainsanat: terveydenhuolto, kunnat

Uusi terveysuhka Suomessa

Perjantai 3.8.2012 klo 16:36 - Anna-Leena

Kesä aikana media hälyttävästi uutisoi kuinka kakkostyypin diabeteksen on tilastoitu levinneen Suomessa viime vuosina myös lapsiin. Tätä diabeteksen tyyppiä ollaan aikaisemmin totuttu pitämään aikuisten sairautena, jonka merkittävä riskitekijä on ylipaino ja epäterveelliset elämäntavat. Uutisoinnin mukan lapsilla ja nuorilla on nyt tavattu myös metabolista oireyhtymää, joka tarkoittaa, että ihmisellä on keskivartalolihavuuden vuoksi useita terveyttä uhkaavia häiriöitä, kuten esimerkiksi kohonnut verenpaine ja/tai häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta. Diagnoisoitujen tautitapausten lisäksi sairastuneiden määrä on varmasti huomattavasti suurempi, sillä tauteja ei yleensä huomata heti.

Tapausten määrän lisääntymistä voidaan pitää erittäin vaarallisena ilmiönä. Se on huolestuttava esimerkki lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymisestä sekä riittämättömästä liikunnan määrästä arjessa. Tiedon määrästä ei tässä hyvinvointiyhteiskunnassa pitäisi olla puutetta, mutta siitä huolimatta olemme saamassa uuden lapsiin ja nuoriin kohdistuvan vakavan terveysuhan. Omasta lapsuudestani muistan, kuinka luokalla saattoi olla yksi lihava lapsi mutta nykyään on usein jopa puolet luokasta ylipainoisia.

Jos jotain valoa asiasta löytyy, niin tähän on olemassa täsmälääke. Eri asia kuitenkin on, kuinka tieto saadaan siirrettyä osaksi toimintaa. Lasten elinympäristöt ovat vähitellen alkaneet muistuttaa yhä enemmän asfalttisia betoniviidakoita, jossa luonnollisia ja turvallisia liikkumispaikkoja on vähän. Lapset ja nuoret viettävät moninkertaisesti enemmän aikaansa sisätiloissa niin sosiaalisessa mediassa kuin tietokonepelien maailmassa. Samanaikasesti lapset altistuvat yhä useammin niille uhkille, joita tässä sähköisessä maailmassa vaanii. Tämä maailma on kuitenkin tullut jäädäkseen, jossa vanhempien esimerkillä on merkitystä.

Vanhemmilla on suuri vastuu lapsien ja nuorten terveellisten elämäntapojen opettajana. Neuvoloilla, terveydenhoidolla ja kouluilla on merkittävä vastuu sekä paineet jakaa vanhemmille tätä tietoa ja samalla tukea vanhempia kasvattajan työssä. Lapsi oppii paljon matkimalla eli tässä kohtaa pätee hyvin vanha viisaus "mitä isot edellä, sitä pienet perässä". Valitettavasti yhä useammin lapsille jää vanhemmilta vähemmän aikaa. Aina ei harrastuksiin ole mahdollisuutta esimerkiksi aikataulullisista mutta myöskään taloudellisista syistä.

Hallitus teki äskettäin erinomaisen päätöksen lisätä peruskouluissa liikunnan opetuksen määrä. Nyt vain on varmistettava, että liikunnallinen elämäntapa tarttuu myös luokan hiljaisimpiin ja kömpelöimpiin lapsiin ja nuoriin. Pelkkä koululiikunnan lisääminen ei kuitenkaan enää riitä. Lisää merkittäviä toimenpiteitä tarvitaan ja pian.

Avainsanat: terveysuhka, diabetes, elintavat

JTNV:n syyskausi alkaa ma 3.9.

Torstai 2.8.2012 - Anna-Leena

Jyväskylän Tanssi- ja Naisvoimisteluseura ry:n (JTNV) ryhmät alkavat jälleen ma 3.9. alkaen.  

TERVETULOA ILOISEEN LIIKKUVAAN JOUKKOOMME!

http://jtnv.sporttisaitti.com

 

jtnv_logo_2.png