Huhtikuun ajatelmia

Keskiviikko 18.4.2012 klo 10:58 - Anna-Leena

Kevättä elellään vaikkei se ihan aina siltä tunnukaan kun katsoo ulos. Eilen ja tänään on ulkona näyttänyt aivan siltä kuin takatalvi olisi iskenyt, mutta onneksi sentään lämpötilat ovat jääneet plussan puolelle, jotta lumi sulaa laskeutuessaan maahan. Loppuviikolle on jo tosin luvattu auringon jälleen pilkistävän pilviverhojen takaa ja asteiden noustessa 7-10 lämpöasteeseen. Ihanaa!

Meidän perheessä elellään tällä hetkellä varsin jännittäviä aikoja, sillä ensi viikolla pitäisi meidän perheeseen syntyä uusi perheenjäsen ja Annista (2v) tulla näin ollen isosisko. Kodissa alkaa vähitellen olla kaikki valmiina pienen käärön tuloon, vielä kun kaikki menisi loppuun saakka hyvin. Raskaus sinällään on mennyt ihan mainiosti, tosin pakko myöntää että tällaiselle liikkuvalle ihmisille tekee aina vähän tiukkaa sopeutua tähän vatsan kantamiseen ja siihen liittyviin kolotuksiin.. Tällä kertaa minua vaivasi myös voimakas pahoinvointi alkuraskaudessa, mutta onneksi se kesti ”vain” 7 viikkoa :) Loppua kohti kaikki on kuitenkin sujunut paremmin ja vielä tällä viikolla olen osallistunut kokouksiin normaaliin tapaan. Äitiyslomaa pidän kyllä pääsääntöisesti töistä, mutta muissa tehtävissä ja velvollisuuksissani kyllä toimin normaaliin tapaan. Lisäksi uutena projektina haaveilemme omakotitalon rakentamisesta ja sen suhteen olemme tällä hetkellä tontinhakuvaiheessa. Talosuunnitelmat meillä sinällään olisivat jo lähes valmiina, joten katsotaan kuinka tässä käy.

Muutama viikko sitten julkaistiin kaupungin viime vuoden tilinpäätös ja pakko myöntää sen olevan varsin karua luettavaa. Toisaalta, ei Jyväskylä ole yksin tässä taloustilanteessa ja viikonvaihteen lehdistä saimme lukea Jyväskylän kasvukeskuksena yltäneen jopa parhaiden menestyneiden 5 % kuntien joukkoon viime vuoden osalta. Tähän ei kuitenkaan voida tuudittautua ja pelkällä juustohöyläämisellä ei selvitä, nyt on tehtävä selkeitä strategiamuutoksiaja toimitalinjoja. Lähinnä minua kuitenkin ihmetyttää tässä Jyväskylän tilanteessa se, kuinka näitä lukuja selitellään paikallisessa julkisuudessa peruspalvelujen (lähinnä soten) ”ylityksillä” ja kuinka taas vastaavasti samanaikaisesti rahaa löytyy moneen muuhun kohteeseen.

Tämän päivän Keskisuomalaisessa (18.4.2012) kirjoitettiin otsikolla Kuntien budjetit alakantissa, kuinka moni kunta varaa edelleen liian vähän rahaa pakollisiin/lakisääteisiin sosiaali- ja terveysmenoihinsa, vaikka tietoinen alibudjetointi on lainvastaista. Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan noin 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimenjohtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista kertoo, että menoja on tietoisesti budjetoitu viime ja tänä vuonna. Rahojen loppuminen kesken kiristää esimerkiksi toimeentulotuen saamisen ehtoja ja sijaisten palkkaamisen terveyskeskuksiin. Tämä ei kuitenkaan tuo säästöjä kunnille vaan päinvastoin maksaa entistä enemmän! Se johtaa yksinkertaisesti siihen, että ennaltaehkäisevään työhön ei jää minkäänlaista määrärahaa ja tätä myöten kulut paisuvat tulevaisuudessa entisestään ja pian täysin hallitsemattomasti.

Jyväskylässä sosiaali- ja terveyspalvelujen on katsottu viime vuosina ylittäneen talousarvioesityksen lähes joka vuoksi. Toisaalta samanaikaisesti on tehty selkeästi alibudjetointia eli jo laadittaessa budjettia on selkeästi tuotu myös valtuustossa esille, ettei esitettu raha tule riittämään järjestämään edes pakollisia lakisääteisiä palveluita kuten lautakunta olisi esittänyt. Vuosi toisensa jälkeen perusturvalautakunnan tehdessä raskaan työn budjettia laadittaessa vastuualueensa ehdottomien asiantuntijoiden kanssa, on tästä summasta kuitenkin nirhaistu pois miljoonien kakku lopulliseen talousarvioesitykseen. Tästä johtuen aluehallintovirastolta on siten odotettavissa lukemattomia selvityspyyntöjä palveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Esimerkiksi viimeisen puolen vuoden aikana aluehallintovirasto on pyytänyt Jyväskylälä selvitystä mm. kiireettömään hammashoitoon ja terveyskeskuslääkärille pääsystä, puhelimella yhteyden saamisesta terveyskeskukseen seka lastensuojeluilmoitusten käsittelyajoista. Hammashoidossa tilanne on edelleen se, että Jyväskylän yllä leijuu edelleen uhkasakkoharkinta.

Onhan se ymmärrettävää, että se tekee tiukkaa jos rahaa ei yksinkertaisesti ole. Mieslestäni nyt on kuitenkin käytävä tiukkaa arvokeskustelua kuntien järjestämisestä palveluista sillä varaa kerskakulutukseen ei yksinkertaisesti ole. Jyväskylässä on tunnetusti tehty mahtavia investointeja, joita on perusteltu mm. niiden tuloja kerryttävällä vaikutuksella. Tässä kohtaa en voi olla mietimättämistä mistä saisin luettaakseni puolueettoman raportin ilman korulauseita näiden instointien todellisista vaikutuksista kunnan talouteen? Tässä kaupungissa tehdään kuitenkin monenlaisia investointeja, joten en siis todellakaan tarkoita esimerkiksi välttämättömiä homekoulujen peruskorjauksia vaan ihan muita investointeja.. Ihmettelen myös, että edellisessä kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin äänestyksen jälkeen jatkaa konserttisalin suunnittelua Paviljongin yhteyteen mahdollistavan asemakaavan- ja tonttijaon muutosta. Onko todella tämän kaltaiseen konserttisalin rakentamiseen edellytyksiä tässä taloustilanteessa? Sinällään en vastusta korkeakulttuurin edistämistä myös tässä kaupungissa, mutta ihmettelen suuresti tätä ajankohtaa, jolloin lähivuosienkaan ei edes katsota helpottavan tätä kuntien tilannetta.

Jos vielä lyhyesti palaan näin lopuksi tuohon sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteeseen, niin odotan todella mielenkiinnolla saavani lisätietoa uudesta terveyspalvelujen voimavaroja kokoavasta mallista, jossa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistettäisiin hoitoketjujen kautta saumattomiksi. Esityksen mukaan perustettavassa tuottajaosuuskunnassa olisi poliittisesti valittu edustajisto, täydennettynä esimerkiksi Kelan, työnantajien edustajilla. Edustajisto valitsisi keskuudestaan hallintoneuvoston, jonka edustuksellisuus määräytyisi sijoitetun panoksen mukaan, joten kunnilla olisi arviolta edustajia 50 prosenttia, työnantajilla 10 prosenttia, työntekijöillä 10 prosenttia, Kelalla 20 prosenttia, ja loput muilla (apteekki, kolmas sektori, asiakkaat). Hallintoneuvosto valitsee hallituksen, joka vastaa terveyspalvelujen tuottamisen käytännön asioista. Hallitukseen kuuluisi lääketieteen, liiketoiminnan ja lakiasioiden tietäjiä. Aiheesta käydään parhaillaan vilkastakin keskustelua, jota pidän hyvinkin tervetulleena.