SDP:n ryhmäpuheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

Maanantai 30.4.2018 - Anna-Leena

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muun läsnäolijat,

Vuonna 2018 kaupungin talous on kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa ja kaupungin kärkihankkeet etenevät vauhdikkaasti. Kaupungintalouden tasapainottaminen ilman peruspalvelujen alasajoa on jotain, mihin monet muut kunnat ole kyenneet. Meillä onkin erinomainen lähtökohta keskittyä kaupunkimme ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylän asukasmäärän kasvu jatkuu ja asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta.

Kaupunginjohtajan esitys on lähtökohtaisesti suurimpiin haasteisiin ja kehityskohteisiin tarttuva. Lautakuntien esityksiin on kyetty vastaamaan hyvin, vaikka toimenpiteitä vaativia kohtia vielä löytyykin.  Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että pidämme kuntalaisista huolta jatkossakin samaan aikaan, kun kaupungin talous kehittyy toivotulla tavalla.

Nostan seuraavaksi esille muutamia ryhmällemme tärkeitä huomioita esityksestä tarkemmin käsiteltäväksi ja keskustelun pohjaksi tulevaa kaupunginhallituksen talousarvioseminaaria ajatellen.

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on paras investointi tulevaisuuteen. Investoimalla peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Jyväskylän vetovoimaa lisäävät hyvien peruspalveluiden lisäksi viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen arkiympäristö, monipuoliset ja saavutettavissa olevat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä luonnonläheisyys. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy on kaupunkimme yksi tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä maakuntauudistuksen jälkeen.

Yksi silmiin pistävistä epäkohdista kohdistuu varhaiskasvatuksen henkilöstön suhdeluvun nostamiseen. Tätä valtuustoryhmämme ei voi hyväksyä. Ryhmäkokojen kasvattaminen nostaa ryhmien koon yli siedettävän ylärajan. Päiväkodit eivät ole kuin parkkipaikkoja, jonne lapset laitetaan säilöön. Ryhmäkokojen kasvattaminen vähentää mahdollisuutta toteuttaa laadukasta ja pedagogista toimintaa, huomioida lasten yksilölliset tarpeet, nostaa kiusaamisriskiä, lisää lasten sairastelua ja meluhaittoja merkittävästi. Kysymys on myös henkilöstön oikeudesta hyvinvointia tukevaan työympäristöön.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta pidetään kiinni. Sivistyslautakunta linjasi, että asiaan palataan perusteellisesti 31.5.2018 mennessä, jolloin laajempi lapsivaikutusten arviointi on laadittu, sekä muun muassa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutuksista ja vuoden 2019 talousarviovalmistelusta on saatu lisätietoja. Maksuttoman varhaiskasvatuksen pilotointi olisi edustysaskel, mutta korostamme, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistaminen auttaa merkittävästi nimenomaan vähävaraisia perheitä.

Muuttuvassa maailmassa perheillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että mahdollisuus poistaa rajaus vuonna 2018 selvitetään yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Esitämme huolemme myös vanhuspalveluissa olevasta henkilöstötarpeesta. Ikääntyvien yli 75 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Jatkuva kiire ja vajaa miehitys ovat johtaneet sairaspoissaolokierteeseen.  Varahenkilöstöä lisäämällä ei poisteta todellista ongelmaa. Oma vakituinen osaava ja riittävä henkilöstö on avain työhyvinvoinnin parantamiseen. Omaishoitajien jaksamista parantaviin palveluihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

SDP nostaa esille vielä työllisyydenhoidon. Jyväskylässä työttömien määrä laski edelleen vuoden takaisesta, työttömyysasteen ollen elokuussa 13,5 %. Lasku on ollut merkittävää viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisen ilahduttavana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömien määrässä huomattavaa laskua, mutta tosi asiassa työttömyydenhoidossa on edelleen isoja vaikeuksia. Heikoimmassa ja eniten tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien oikeudesta apuun on pidettävä kiinni. Maan hallituksen linjausten mukaisesti yksityinen sektori ja yritykset vastaisivat näistä tulevaisuudessa on absurdi. Me tiedämme varsin hyvin käytännöstä, että polku avoimille työmarkkinoille rakentuu pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn kautta.

Julkisella sektorilla on merkittävä vastuu työllisyyspalvelujen tarjoamisesta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja yksi tärkeimmistä kumppaneista tällä kentällä on paikalliset järjestöt ja kolmas sektori. Maakuntauudistuksessa kuntien harteille sälytetään edelleen vastuuta kelan sakkorahojen maksamisesta vaikka kaikki keskeiset työkalut otetaan pois. Emme voi hyväksyä tällaista tilannetta. Työllisyydenhoitoon on suhtauduttava vähintään vastaavalla vakavuudella kuin elinvoiman kehittämiseen – minkä keskeinen osa työllisyydenhoito on.   Kaupungin on osaltaan pidettävä kiinni siitä, että yhteistyötä järjestöjen kanssa vaalitaan.

Uusi strategia lupaa parantaa tukea asukastyölle, osallisuudelle eli kansalaistoiminnalle, mutta talousarviossa tuo tavoitetila ei valitettavasti näy. Ensi vuodelle esitetty summa on täsmälleen sama kuin nyt eli 36 450 € – vaikka se jo ns. vanhassa Jyväskylässä oli 50 000€. Toivomme kiinnitettävän huomiota myös tähän.

Talousarvion tulopuolen lähtökohtana on tuloverojen osalta 1 % palkankorotusvaikutus. Tämä on jo aiemmin todettu hyvin varovaiseksi ja alakanttiin arvioiduksi. Tänään on tullut uutinen, että työmarkkinaneuvotteluissa on saatu päänavaus ja teknologiateollisuus on solminut kaksivuotisen sopimuksen, jonka palkankorotusvaikutus on 3,2%, tästä ensi vuoden osuus on 1,6%

On selvää että tämä linjaa jo tulevan vuoden palkankorotusten suunnan olevan reippaasti arvioitua suurempi. Hyvä työllisyyskehitys ja palkankorotusten mukanaan tuoma verotulolisäys tuo mukanaan väljyyttä, joka tulee huomioida talousarviota laadittaessa.

Sosialidemokraatit pitävät lähtökohtaa ensi vuoden talousarvion laadinnalle hyvänä. Toivomme ryhmien välille rakentavaa ja avointa keskustelua ja luotamme siihen, että edellisvuosien tapaan saamme yhdessä rakennettua hyvän lopputuloksen myös tänä vuonna.

Kiitos.

Anna-Leena Sahindal

Kaupunginvaltuutettu, Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Avainsanat: talousarvio

Kouluverkko puhututtaa

Tiistai 10.4.2018 - Anna-Leena

Viime viikkojen aikoina olen jälleen päässyt pohtimaan Jyväskylän kouluverkkoon liittyviä kysymyksiä. Tasan viikko sitten tiistaina (3.4.) järjestettiin kaksi asukastilaisuutta Mankolan koululla, jotka molemmat liittyivät kouluverkon kehittämiseen. Vaikka teemat olivat hyvin samankaltaisia, oli tunnelmissa selkeä ero. Ensimmäisessä tilaisuudessa kuultiin Mannisenmäen uuden asuinalueen vanhempia kouluverkkoratkaisuista ja oppilassijoittelusta. Jälkimmäisessä tilaisuudessa kuultiin vanhempien näkemyksiä mahdollisesta Saarenmaan koulun lakkautuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Molemmat hyviä tilaisuuksia, mutta erilaisia.

Kouluverkon kehittäminen ei ole aina helppoa ja herättää ymmärrettävästi paljon tunteita. Se ei tarkoita ainoastaan koulujen karsimista, vaan ennenkaikkea mahdollisimman hyvin tuleviin tarpeisiin vastaamista. Kouluverkkoihin liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10—20 vuotta eteenpäin. Lisäksi pohdittavana on millaisia opettamiseen liittyviä tapoja ne mahdollistavat ja millaisia nykyajan koulut ympäristöineen ylipäänsä ovat (muuntojoustavuutta). Välttämättä siis uusi koulurakennus ei rakennu täsmälleen samanlaisena tai ylipäätään entisen paikalle. Kouluja ei voi myöskään ns. varmuuden vuoksi rakentaa suuremmiksi kuin tarve on, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

En hetkeäkään vähättele vanhempien tunteita ja huolta siitä, jos oma lapsi ei mahdukaan toiveena olleeseen kouluun. Mankolan/Mannisenmäen tapauksessa varmasti epäonnistuttiin siinä, että alue yksinkertaisesti rakentui nopeampaa kuin palveluissa pystyttiin siihen valmistautumaan. Palvelut eivät yksinkertaisesti vedä sitä tahtia kuin tarve tällä hetkellä olisi tietyillä luokka-asteilla. Vastaavissa tilanteissa kaupungin tulee pystyä parantamaan sisäistä kommunikointiaan ( kaavoitus -palvelut), jotta vastaavalta vältytään. Katteettomia lupauksia ja mielikuvia ei tule myydä tuleville asukkaille, se ei ole kenenkään edunmukaista.

Meidän tulee pystyä näitä ratkaisuja tehdessä myös aktiivisemmin hyödyntämään lapsivaikutusten arviointeja sekä edistämään asukkaiden sekä vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksentekijöinä yritämme osaltamme varmasti myös kaikkemme, jotta jokainen lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat koulupolulleen. Ja tämä on jokaisen lapsen oikeus asuinalueeseen, varallisuuteen tai perhetaustaan katsomatta.

Ja vielä lopuksi mitä tulee Mankolan tilanteeseen, niin lautakunta on jo pyytänyt seuraavaan kokoukseen  kattavan selvityksen kevyenliikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan ja kuinka voimme varmuudella taata turvallisen koulutien pienille kulkijoille. Lisäksi olemme pyytäneet karkeaa kustannusarviota siitä, kuinka Mankolan hankesuunnitelmaa voitaisiin kehittää entistä laajempana. Vaikka Mankolan suurempi laajennus osoittautuisikin realistiseksi vaihtoehdoksi, niin ensi syksyksi siitä ei valitettavasti ole vielä apua.

Avainsanat: opetus, sivistys

Jyväskylä perui maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun

Torstai 29.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunki julkaisi tänään tiedotteen, jossa kertoo peruneensa mukaan lähdön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Keskeiset syyt ratkaisulle ovat taloudelliset, sillä jo tälle vuodelle maksuttomuuskokeilun kustannusvaikutus olisi ollut karkean arvion mukaan kaupungille n. 400 000e (5kk) ja vuoden 2019 osalta (7kk) n. 700 000e. Tällä hetkellä ei sivistyksen toimialan taloudessa ole näkyvissä sellaista liikkumavaraa, joka olisi kokeilun mahdollistanut.

Lapsia on tulossa lähivuosien aikana palvelujen piiriin yli 200 lisää. Rahaa tarvitaan jatkossa yhä enemmän sekä tilojen rakentamiseen että perustyöhön ruohonjuuritasolle. Meidän tulee pystyä huolehtimaan, että turvaamme sisällöllisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen. Ryhmäkokoja ei ole varaa kasvattaa, päinvastoin monin paikoin meidän tulee pystyä niitä pienentämään. Lapsimäärän kasvaessa auttavia käsiä tarvitaan yhä enemmän. Tärkeää on, että varhaiskasvatuksen sisältö pidetään jatkossakin korkealla tasolla.

Sivistyslautakunta käsittelee muutenkin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta mm. lapsivaikutusten arvioinnin kautta liittyen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen vielä kevään 2018 aikana.

https://yle.fi/uutiset/3-10138982?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

Avainsanat: varhaiskasvatus

Yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen takaisin

Lauantai 24.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta vuonna 2015. Esityksen asiasta teki kokoomuksen edustaja ja sitä kannatti keskusta, KD ja perussuomalaiset.

Rajauspäätös perustui Juha Sipilän hallituksen päätökseen rajata subjektiivista eli täysipäiväistä varhaiskasvatusoikeutta perheiltä, joissa vähintään toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Kunnilla säilyi kuitenkin valta päättää asiasta, toteutetaanko rajausta vai ei. Jyväskylässä varhaiskasvatusoikeuden rajaus toteutettiin vuoden 2016 alusta.

Keskisuomalainen (22.3.) uutisoi, että Jyväskylä tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille viisivuotiaille ensi syksystä alkaen.

Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden mittainen kokeilu, josta valtio rahoittaa noin 20 prosenttia.

Suurin osa rahasta tulee siis osoittaa kaupungin omasta budjetista – tässä tapauksessa puhutaan noin puolesta miljoonasta eurosta vuoden 2018 aikana.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille viisivuotiaille lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja on siksi kannatettavaa.

Ihmettelemme, miksi kaupunginvaltuutettu Sinuhe Wallinheimo

(kok.) kiitti Keskisuomalaisen verkkolehdessä (21.3.) Jyväskylän päättäjiä hyvästä päätöksestä asian suhteen, sillä missään luottamuselimessä asiasta ei ole päätetty.

Päätöksen teki toimialajohtaja Eino Leisimo ja sivistyslautakunnalle asia tuotiin pöydältä ilmoitusasiana tiedoksi, ei päätettäväksi.

Mikäli hyvää hallintotapaa olisi noudatettu niin asia olisi tuotu etukäteen tiedoksi lautakunnalle ja erikseen päätettäväksi kokoukseen. Varsinkin, kun kyseessä on kustannusvaikutuksiltaan iso päätös.

On kuitenkin hienoa nähdä, että kokoomuksen edustaja on herännyt huomaamaan, että varhaiskasvatukseen osoitetut panostukset lisäävät Jyväskylän houkuttelevuutta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Olisipa Wallinheimo ja muut kokoomuslaiset muistaneet tämän myös muutama vuosi sitten, kun veivät subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen läpi valtuustossa.

Juuri subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaaminen on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan keskenään heikentäen Jyväskylässä asuvien lasten asemaa verrattuna kuntiin, joissa rajausta ei ole tehty – esimerkkinä Tampere.

Onneksi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista käsitellään pian kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksella on mahdollisuus näyttää, kuinka paljon tasa-arvoinen varhaiskasvatus heille todella merkitsee.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille 5-vuotiaille on ehdottoman kannatettava tavoite pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäiseksi tulisi kuitenkin korjata viime valtuustokaudella tehty virhe ja palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle.

Jyväskylän lähteminen mukaan viisivuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatuskokeiluun ei saa vaarantaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa ja siitä päätettäessä.

Toivomme, että päättäjiltä löytyy yhteinen tahtotila näiden molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupungin tulee olla varhaiskasvatuksen edelläkävijä, jossa jokainen lapsi on yhdenvertaisessa asemassa perhetaustasta riippumatta.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 24.3.2018)

Avainsanat: varhaiskasvatus

Valtuustokolumni: Liikuntapääkaupunki Jyväskylä

Keskiviikko 24.1.2018 - Anna-Leena

Liikunta koetaan Jyväskylässä koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Tästä tuorein ja paras esimerkki on kaupunkistrategia, jossa asema Suomen liikuntapääkaupunkina on nostettu kaupunginvaltuuston päätöksellä yhdeksi neljästä strategisesta kärjestä.

Liikunnallista aktiivisuutta ja terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia on tuettava kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä vauvasta vaariin. Terveyttä edistävän liikunnan näkyvyys politiikassa ja eri sektoreiden keskusteluissa on kiitettävästi jo lisääntynyt mutta konkreettisia toimia tarvitaan lisää. Kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille, on pystyttävä tarjoamaan edullisia ja harrastepohjaisia liikuntapalveluja.

Yksi Jyväskylän massiivisimmista liikuntapaikkahankkeista, Hippos2020 on tulossa päätöksentekoon keväällä 2018. Toteutuessaan hanke olisi valtakunnallisesti merkittävä monipuolisen liikunnan, liikuntatutkimuksen ja – kehityksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus. Päätöksentekijöiden on kuitenkin pidettävä päät kylminä, jotta seurojen on toimintaedellytykset, varainkeruumahdollisuudet sekä kohtuulliset tilavuokrat Hippoksella turvataan myös tulevaisuudessa.

Hippos2020 -hankkeen ohella on huomioitava myös muiden liikuntaolosuhteiden ja -palveluiden kehittäminen kotikaupungissamme. Pinta-alaltaan laajassa kaupungissa on tärkeää huolehtia lähiliikunnan mahdollisuuksista. Lähiliikuntapaikat ovat asuinalueilla sijaitsevia maksuttomia ja eri käyttäjäryhmille soveltuvia liikuntapaikkoja. Viime vuonna valmistui uusin lähiliikuntapaikka Tikkakoskelle ja seuraava on jo suunnitteilla Kuokkalaan. Kantakaupungin alueella lähiliikuntaan kannustaa Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti, jonka kehittäminen Suomen suurimmaksi ulkokuntosaliksi jatkuu tänä vuonna.

Alueellisuus on huomioitu myös terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Alueiden asukkaiden tarpeet huomioiden järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa mm. ohjattua matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja liikuntaneuvontaa. Lisäksi kaupunki järjestää viikoittain maksuttomia uimahallikuljetuksia eri asuinalueilta uimahallien palveluiden pariin.

Kaupungin runsasta ryhmäliikuntatarjontaa on viime vuosina täydennetty nuorille suunnatulla maksuttomalla 13-19- vuotiaiden LiikuntaLaturilla, joka tavoittaa jo tuhat nuorta.  Viime vuonna startanneessa LiikuntaVeturissa on vastaavaa maksutonta matalankynnyksen liikuntatoimintaa tarjolla alakouluikäisille. LiikuntaLaturia ja -Veturia ylläpidetään yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa.

Liikunnan lisääminen arkeen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Tähän tarvitsemme eri toimijoiden yhteistyötä ja toimialojen ylittämistä nykyistä ennakkoluulottomammin.

Avainsanat: liikuntapääkaupunki, liikunta

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunkistrategiasta

Maanantai 30.10.2017 - Anna-Leena

Nyt käsiteltävänämme oleva päivitetty versio kaupunkistrategiastamme on ylin kaupungin toimintaa, valintoja ja tulevaisuuden suunnittelua ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategia määrittää keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta. Strategiassa asetettuja tavoitteita toteutetaan osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota.

Strategia ei "tapahdu", vaan se "tehdään", siten että toimintaa ohjataan ja suunnataan tärkeiksi katsottuihin asioihin. Strategian tulee olla selkeä, samoin sen viestinnän, jotta strategian jalkauttamisessa onnistutaan.

Jyväskylän sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että sivistyksen rooli on jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa strategiassamme. Sivistyksen kokonaisuus tulee olemaan merkittävin kokonaisuus mitä kuntiin jää tulevan maakuntauudistuksen myötä.

Kun julistamme olevamme rohkeasti aikaansa edellä, niin tavoitteiden tulee olla tätä tukevia. Tämän tulee näkyä myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen kohdalla, jolloin tavoitteeksi ei riitä nykyisen tason turvaaminen vaan on pystyttävä asettamaan rimaa ainakin hieman korkeammalle. Strategia ohjaa tavoitteisiin, päätökset resursseista tehdään sen mukaisesti. Erityisesti mittareiden osalta tätä tulee vielä tarkentaa.

Jyväskylän sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupunkistrategia hyväksytään nyt, mutta asiaan palataan heti tammikuussa 2018, jolloin tarkennamme puutteelliset mittarit ja kiinnitämme erityistä huomiota koulutuksen ja varhaiskasvatuksen roolin nostamisesta näkyvämpään asemaan Jyväskylän kaupunkistrategiassa.

Avainsanat: strategia

Valtuustoaloite: Savuton Jyväskylä

Maanantai 24.4.2017 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 24.4.2017

 

Jyväskylästä Savuton kunta

Tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 miljoonan euron hoitokustannukset. Yhden tupakoijan tupakkataukoihin käyttämä aika ja sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuodessa noin 3 000 euron ylimääräiset kustannukset. Tupakoijat joutuvat myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Manner Suomen kunnista 85 % on jo tällä hetkellä valinnut savuttomuuden. Työyhteisöjen savuttomuuspäätös tukee työntekijöiden terveyttä ja vahvistaa motivaatiota tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Savuton toimintakulttuuri suojelee paitsi työntekijöiden mutta palvelujen luonteen vuoksi kaikkien kuntalaisen tervettä ja vahvistaa terveyttä tukevaa ympäristöä. Se on osa nykyaikaisen yhteiskunnan palvelutuotannon kehittämistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylästä kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Jyväskylässä 24.4.2017

Avainsanat: valtuustoaloite

Turvallinen koulutie

Torstai 30.3.2017 - Anna-Leena

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus, ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Yhdyskuntasuunnittelussa on huomioitava alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat omatoimisesti liikkumaan.

Alhaiset ajonopeudet asuinalueilla sekä päiväkotien ja koulujen läheisyydessä edesauttavat lasten huomaamista ja vaaratilanteiden välttämistä.

Sen sijaan esimerkiksi liikennevalojen puute reitin varrella vähentää lasten kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla.

Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa.

Koulumatkaliikunta antaa mahdollisuuden toistuvaan, kohtalaisen kuormittavaan liikuntaan, ja sen rooli on merkittävä lapsen päivittäisessä liikunta-aktiivisuudessa. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lapsi oppii turvallisia toimintatapoja liikenteessä niin koulusta kuin kotoa. Koulut voivat laatia omannäköisensä liikenneturvallisuussuunnitelman, joka kattaa niin koulumatkat, liikennekasvatuksen, yhteistyön eri toimijoiden kanssa kuin koulun turvallisuuskulttuurin.

Teiden turvallisuus, jossa on huomioitu kävelytiet ja suojatiet, voi vähentää puolestaan vanhempien huolta lastensa turvallisuudesta liikenteessä, ja näin myös vanhemmat voivat rohkaista lapsia aktiiviseen koulumatkaliikuntaan.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipide-palstalla 30.3.2017)

Tasa-arvoinen koulutus kuuluu jokaiselle lapselle

Keskiviikko 29.3.2017 klo 18:37 - Anna-Leena

Koulutus on yksi tasa-arvoisen elämän perustoista alkaen esikoulusta ja jatkuen toiselle asteelle saakka ja jopa siitä eteenpäin. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää. Pidemmällä tähtäimellä tämä luo ihmisille vapautta ja yhteiskunnalle menestystä.

Meidän tulisi jatkossakin kehittää kouluistamme maailman parhaita. Päätöksenteossa on turvattava kouluille riittävät resurssit, jolla mahdollistetaan opetuksen laadukkuus sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi ja viihtyminen. Opettajien ja kouluavustajien määrä on saatava kouluissa riittävälle tasolle ja opetusryhmien koot on pidettävä inhimillisinä. Tämä on yksi merkittävä keino myös koulurauhan ylläpitämiseksi.

Yksi menestymisen edellytys on ollut yhteiskunnallinen tasa-arvo, joka on ollut viime vuosien kehityksen vuoksi uhattuna. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee hyvän lähikoulun omasta asuinalueestaan riippumatta. Eriarvoistuminen voi laukaista vaikean kierteen. Koulutusta eniten arvostavat vanhemmat alkavat karttaa eri syistä vaikeuksissa olevaa koulua ja sijoittavat lapsensa muualle ns. parempi maineisimpiin kouluihin. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa peruskoulun vahvuudet kuten monipuoliset ryhmät, eivät enää olekaan kaikkien todellisuutta. Kyse on myös tasapainoisemmasta kaupunkikehityksestä, jossa ei ole selkeitä rikkaiden ja köyhien asuinalueita. Se luo jokaiselle lapselle paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen.

Olemme joutuneet säästämään viime vuosina mittavia summia myös opetuksen puolelta, mutta nyt koulutuksesta säästämisen on loputtava. Peruskoulu on ainutlaatuinen suomalainen menestystarina, josta meidän on syytä pitää huolta.

(julkaistu Suur-Jyväskylä -lehdessä mielipidepalstalla 29.3.2017)

Avainsanat: koulutus, tasa-arvo

Katujen huono kunto paljastuu keväällä

Perjantai 24.3.2017 klo 6:52 - Anna-Leena

image5.jpegKevätauringon sulattaessa teiden pintoja paljastuu taas katujen huono kunto. Routavaurioita, kuoppia ja kulumia löytyy runsaasti ympäri kaupunkia.

Kadut näyttävät paikoin varsinaisilta tilkkutäkeiltä, kun pahimpia yksittäisiä kuoppia on paikkailtu ja haluttu säästää katujen uudelleen päällystämisiltä.

Kuoppien väisteleminen voi olla tielläliikkujille vaarallista. Toki kuoppia väistellessä ennakointi ja sopiva tilannenopeus auttavat, mutta suuresta nopeudesta tehtävä voimakas jarrutus voi aiheuttaa peräänajon riskin ja nopea kaistan vaihtaminen voi puolestaan aiheuttaa kylkeen ajon.

Pienet vahingot jäävät usein huomaamatta, kun ajoneuvo ei välttämättä hajoa saman tien. Päivittäiset tärähdykset nopeuttavat kuitenkin autojen kulumista.

Kaupunki toimii oikein, kun uusille asuinalueille rakennetaan heti kunnon kadut asfalttia myöten.

Mutta suuri epäkohta on, että samaan aikaan vanhoilla asuinalueilla katujen kunnossapidossa voi olla merkittäviä puutteita ja asukkaat joutuvat kärvistelemään pölyisillä ja kuoppaisilla sorakaduilla. Ongelmaan ei auta muu kuin raha.

Ajan mittaan huonontuneitten katujen ja kevyen liikenteen väylien hoitamattomuus on kunnallis- ja kansantaloudellista tuhlausta.

Kaupungin pitäisikin nostaa merkittävästi perusparannusmäärärahojaan. Hyvällä katujen ja liikenneväylien hoidolla säästyisimme esimerkiksi turhilta korjauskustannuksilta, korvauskustannuksilta ja jalankulkijoiden talviliukastumisilta.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipidepalstalla 24.3.2017)

Avainsanat: kadut, tieverkosto, routavauriot

Näkyykö valtakunnan politiikka myös paikallisesti? Case varhaiskasvatusoikeuden leikkaaminen

Keskiviikko 22.3.2017 - Anna-Leena

Vaalien alla moni puolue ja ehdokas julistaa olevansa lasten ja perheiden asialla. Mutta ketkä heitä oikeasti puolustavat?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto äänesti lasten oikeudesta päivähoitoon 30.11. 2015. Äänin 34-33 päivähoito-oikeutta päätettiin rajata. 

Se oli pienestä kiinni. Ei liene sattumaa, että oikeutta puolustivat tämän hetkiset oppositiopuolueiden edustajat. Kannattaa siis ottaa selvää ehdokkaasi ja tämän puolueen teoista ennen kuin äänestät kuntavaaleissa!

Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen puolusti:
17 SDP:n
7 Vihreiden
6 Vasemmistoliiton
ja 2 Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettua
sekä 1 SKP:n kaupunginvaltuutettu

Lasten päivähoidosta leikkaamista kannatti:
13 Kokoomuksen
11 Keskustan
6 Perussuomalaisten
ja 4 Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettua

Miksi minä en kannata päivähoito-oikeuden rajaamista? Siksi, että se lisää joustamattomuutta ja ei vastaa perheiden todellisiin tarpeisiin. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto. Esimerkiksi Vain kaksi kättä -sivusto on hyvin tuonut esille millaisia erilaisia tilanteita perheillä on, miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta tarvitaan: http://vainkaksikatta.fi/10-tilannetta-jolloin-subjektiivinen-paivahoito-oikeus-on-tarpeellinen/ 

Varhaiskasvatus tukee perheitä arjessa

Keskiviikko 15.3.2017 - Anna-Leena

Subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva keskustelu on viimeisen vuoden ajan käynyt edelleen kuumana. Yhteistä keskustelijoille on ollut se, että kaikki osapuolet ajavat omasta mielestään lapsen etua ja parasta. Muuttuvassa maailmassa perheillä on kuitenkin erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita.

Työn ja perheen yhteen sovittaminen on usein haastavaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien väsyneet lapset. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto.

Kuntatasolla tehdään merkittäviä päätöksiä miten ja millä ehdoilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Siitä kuinka esimerkiksi varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi tulee kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi – omana erityisenä itsenään. Varhaiskasvatukseen investoiminen on huomattavasti vaikuttavampaa kuin myöhäisemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Mikäli tahtotilanamme on tukea kaikkien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, tulee meidän palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, pienentää ryhmäkokoja sekä muuttaa varhaiskasvatus edullisemmaksi ja osittain maksuttomaksi. Tukemalla vanhempia lasten vaativassa kasvatustehtävässä lisätään sekä lasten että koko perheiden hyvinvointia. Päätöksentekoa tulee ohjata ennen kaikkea lasten ja perheiden hyvinvointi ja terveys.

(julkaistu Suur-Jyväskylä Lehdessä 15.3.2017)

 

Avainsanat: varhaiskasvatus

Pohdintaa Hippoksen tulevaisuudesta

Perjantai 10.3.2017 - Anna-Leena

image.jpg

Hippos on kaupungin merkittävin liikuntapaikkakeskittymä aivan Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa. Alueen tarjoamat olosuhteet ovat monille lajeille ainutlaatuiset kaupungissa. Tällä hetkellä Hippoksen alueella on paitsi tieteentekemistä ja huippu-urheilua, myös laajaa seuratoimintaa ja arkista liikunnan harrastamista. Hippoksen alueen kunnostamistarve on kuitenkin yleisesti tunnustettu tosiasia ja tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. 

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt menneellä valtuustokaudella Hippoksen alueen kehittämissuunnittelun. Sen tavoitteena on tehalueesta kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävä monipuolisen perusliikunnan, liikuntatutkimuksen ja – kehityksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus. Hankkeella tavoitellaan Jyväskylään runsaasti liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiseen pohjautuvaa kehitys- ja matkailuliiketoimintaa, sekä suurten tapahtumien järjestämistä uudella monitoimiareenalla. Viereiseen kauppakeskukseen kaavaillaan runsaasti liiketilaa, ravintolatiloja ja majoituspalveluita. Kyseessä on toteutuessaan mittavan 300 miljoonan euron investointi alueelle.

Toteutuakseen toivotulla tavalla hanke vaatii ympärilleen avointa keskustelua sekä myös kriittisten asioiden tarkastelua ja niihin vastausten löytämistä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä lienee kuinka taata seuroille toimintaedellytykset, varainkeruu mahdollisuudet sekä kohtuulliset tilavuokrat myös tulevaisuudessamutta myös mittavan rakennusprojektin aikana? Seurat tekevät alueella erittäin tärkeää työtä, joka vaarantuisi kustannusten karatessa kohtuuttomiksi. Jo nyt korkeat harrastekustannukset kaupungissa puhuttavat perheitä ja asettavat haasteita liikunnan harrastamiselleMonen lapsen ja nuoren harrastaminen mahdollistuu lähinnä vanhempien kukkaron kautta sekätalkootyöllä. Kuinka yhdistää liikunnan ja urheilun tarpeet markkinaehtoiseen liiketoimintaan?

Kaupunki on antanut seuroille ns. liikunnan lupauksen, jonka mukaan seurat ja järjestöt ovat merkittäviä palvelujen käyttäjiä ja sisällöntuottajia Hippoksella jatkossakin. Jotta tähän päästään on päätöksentekijöiden oltava tarkkoina ja huomioitava tahtotila mm. erilaisten sopimusten ehdoissa ja toteutuksessaHippos-hankkeeseen liittyy paljon yksityiskohtia, joiden vaikutukset päätöksentekijöiden on tiedostettava ja hallittava. Kaikilla kuitenkin lienee yhteinen tahtotila nostaa alueen profiilia uuteen loisteeseen ja mahdollistaa toiminta alueella myös tulevaisuudessa.

(julkaistu Jyväskylän Tulevaisuus -vaalilehdessä maaliskuussa 2017)

Avainsanat: Hippos

Varhaiskasvatus

Tiistai 7.3.2017 klo 20:04 - Anna-Leena

sdp_banneri_Sahindalpieni.jpg

Avainsanat: varhaiskasvatus

Lisärahoitusta lukioille

Tiistai 21.2.2017 klo 14:11 - Anna-Leena

Jyväskylässä käytetään Suomen suurista kaupungeista vähiten rahaa lukioiden opetukseen, mutta eniten rahaa hallintoon, selviää eilen 21.2. valmistuneesta virkamiesraportista, joka esiteltiin eilen kaupunginvaltuustolle. Raportissa esitetään, että Jyväskylä rahoittaisi jatkossa lukioitaan.

Nyt kun selvitys on tehty, tarvitaan päätöksiä jatkosta pikaisella aikataululla. Opetusresurssit lukiokoulutuksessa ovat selkeästi liian pienet, mutta samalla olisi syytä huomioida koko toisen asteen kouluksen tilanne. Uudelleen käsittelyyn tulee ottaa myös koko lukiokoulutuksen sijainti, onko ylipäätään koulutuskuntayhtymä se järkevin tapa järjestää lukiokoulutus?

Tuettaessa lukioita on pystyttävä varmistamaan, että raha menee sinne minne kuuluukin eli opetukseen hallinnon sijaan. Lukioiden lisärahoituksen tasoksi tulee lähteä hakemaan vuoden 2015 tasoa, sillä jo vuonna 2016 oli lukikoulutuksessa merkittäviä huononnuksia kurssitarjonnassa sekä ryhmien koossa.

Valoa on siis viimein nähtävissä tunnelin päässä. Nyt pikaista toimintaa.

Raportti kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Avainsanat: lukio, toinen aste, koulutus

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Politiikka on yhteispeliä

Keskiviikko 8.2.2017 klo 18:06 - Anna-Leena

Muutama vuosi sitten eräässä tilaisuudessa juttelin silloisen TUL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sirpa Paateron kanssa politiikan luonteesta. Puhuimme kuinka varsinkin vaalien aikaan ehdokkaillaon kova tarve nostaa esille omaa erinomaisuuttaan ja saavutuksiaan politiikassa. Kuntalaiset myös toisinaan kyselevät yksittäisten saavutusten perään. Sirpa kertoi vastaavansa tähän kysymykseen, että politiikassa jos missä ei yksin saavuteta mitään. Päätöksiä ei yksin tehdä. Kaikki merkittävät päätökset politiikassa syntyvät aina eri tahojen välisellä yhteistyöllä.

Politiikka jos mikä vaatii siis yhteistyötä. Näiden reilun kahdeksan vuoden aikana mitä olen vaikuttanut niin kaupunginvaltuussa kuin eri lautakunnissa olen nähnyt kuinka julkinen päätöksentekojärjestelmä toimii ja kuinka asioihin vaikutetaan. Nykyään olen paitsi kokeneempi, niin myös asiantuntevampi ja verkostoituneempi kuin aloittaessani. Osaan viedä asioita tehokkaasti eteenpäin ja vaikuttamismahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet laajentuneiden verkostojen myötä. Mutta yksin ei mitään saavuteta vaan myös muita on saatava aina esitysten taakse. Syty ja sytytä siis myös muut.

Politiikka vaatii yhteisymmärryksen tavoittelua, kompromissien hakemista. Hyvät ideat eivät katso aina puoluekirjaa. Teen työtä sen eteen, jotta kannatettavat asiat etenevät. Kynnyskysymykseksi ei tule muodostua saanko itselleni asiasta kunniaa vai en. Kavahdan myös ajatusta, että vaalien alla muutetaan toimintatapaa kosiskellaakseen mahdollisia äänestäjiä. Päätöksiä ei tehdä vaaleja varten, vastuu on kannettava myös vaalien lähestyessä.

Politiikka ei ole omien etujen tavoittelua vaan yhteisten asioiden hoitamista. Toki mukaan mahtuu aina myös niitä, jotka ovat kenties vallan sokaisemia ja ajavat vain omaa etuaan kosiskellen äänestäjiä. Jollain se ehkä toimii, mutta minulla ei. Haluan aidosti olla rakentamassa kotikaupungistani parempaa paikkaa asua, elää ja yrittää. Haluan antaa oman kokemuksen ja asiantuntijuuden kaikkien jyväskyläläisten käyttöön.

Yhdessä olemme enemmän.

Avainsanat: politiikka, yhteistyö

Harrastusten kustannukset

Tiistai 7.2.2017 klo 20:31 - Anna-Leena

Lasten ja nuorten harrastuskustannukset puhuttavat vanhempia ja syystä. Urheilun harrastamisen hinnat ovat Suomessa monin paikoin karanneet käsistä. Erilaisten laskelmien mukaan kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä viime vuodessa. Kokonaiskustannukset muodostuvat monesta osasta ja niiden todellisen määrän laskeminen on paikoin jopa haastavaa. Alkuhankintojen jälkeen säännöllisiä kuluja ovat mm. seura- ja lukukausimaksut. Lisäksi kasvuikäinen tarvitsee uudet liikuntavarusteet aika ajoin ja eri lajit asettavat niille myös omat ehtonsa. Lisäksi tulevat myös ns. välilliset kustannukset, kuten matkustuskulut ja muut kilpailukustannukset. Kustannuksia nostaa myös kasvavat harrastuskertojen määrät, vaikka toisaalta tutkimusten mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella harrastamisen motiivina olisi yhdessä olo ja elämyksellisyys. Toivottavaa siis olisi, että entistä useampi seura tarjoaisi toimintaa myös niille nuorille, joiden tavoitteet eivät yllä kilpaurheiluun. Tällöin myös harrastaminen olisi edullisempaa näissä toiminnoissa.

Yhä useampi lapsi tai nuori joutuu lopettamaan harrastuksensa kalleuden takia ja osa lajeista alkaa olla tästä syystä mahdollista vain pienelle osalle lapsia ja nuoria. Nyt on herättävä tekemään harrastusten hintapolitiikalle jotain. Enää ei juhlapuheet auta, sanat ovat muututtava teoiksi!

Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden yhdensuuntaisia päätöksiä ja toiminnan suunnittelua. Ministeriön mukaa suositeltavaa on, että kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti tai nimellisin kustannuksin lasten ja nuorten liikuntaan. Näin toimitaan myös Jyväskylässä vaikka paineita toisenkinlaiseen ratkaisuun olisi. Kunnan tulee myös järjestelmällisesti seurata käyttövuoro- ja maksupolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille tarvitaan tukea ja Jyväskylässä lasten harrastusten tukeminen voidaan huomioida myös toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla toimeentuleville perheille (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit). Vuonna 2016 tukea voitiin myöntää tositteita vastaan korkeintaan 200 euroa/lapsi/vuosi.

Kuntien yhtenä roolina on tukea paikallista seuratoimintaa kansalaistoiminnan avustuksilla (toiminta- ja kohdeavustukset). Avustuksen kokonaissumma väestömäärään suhteutettuna on ollut jo pidempään Jyväskylässä varsin alhaisella tasolla koko Suomeen mittakaavassa ja se olisi saatava nousemaan lähemmäs maan keskitasoa. Jotta avustuksella olisi todellista merkitystä seurojen harrastuskustannuksiin, tulisi sen nousta kokonaan uudelle tasolle.

Kuntien tulee huomioida lasten ja nuorten liikunta ylipäätään seuratoimintaa laajempana kokonaisuutenaTämä tulee huomioida paitsi kunnan jakamissa avustuksissa ja liikuntatilojen jakoperusteissa, niin myös ohjattujen liikuntapalveluiden suunnittelussa sekä liikuntapaikkojen koko taksapolitiikassa.

Ratapihan kehittäminen

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:28 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupungilla on tällä hetkellä meneillään aluekehityshankeita, joilla luodaan uutta monella eri saralla: Kangas, Sairaalanmäki eli Kukkula ja Hippos. Näkisin tässä listassa vielä ainakin yhden kärjen, nimittän Lutakon ja keskustan alueen yhteyden parantamisen.


Perustelenpa näkemystäni hieman. Lutakon vapauttaminen muutama vuosikymmen sitten teollisuuskäytöstä on mahdollistanut Jyväskylästä todellisen rantakaupungin, jossa viihtyisä satama palveluineen ja asuinalueineen sijaitsee ydinkeskustasta vain muutaman kivenheiton päässä. Lutakko yhdistää kauniilla tavalla niin kaupunkiasumista kuin virkistävää luontomaisemaa. Vuonna 2009 Lutakon alue palkittiinkin yhtenä Suomen parhaimmista asuinalueista. Vaikka yhteys varsinaisen ydinkeskustan ja Lutakon välillä on maantieteellisesti lyhyt, niin alueiden väliin sijoittuu varsin laajasti junaliikenteen ratapiha, joka on ongelmallinen vieden suuren tilan keskeltä kaupunkia ja toisaalta myös rumentaen aluetta.


Selvittämisen arvoisena asiana pitäisin tuon alueen kehittämistä uutena kaupungin kärkihankkeena. Voisiko esimerkiksi rataliikenteen määrää alueella vähentää olennaisesti ja esimerkiksi kattaa kansiratkaisuna (vrt Tampereen kansihanke)? Voisiko koko liikenteen ohjata tuosta kohtaa ns. maan alta? Tuolloin aivan ydinkeskustaan saataisiin lisää tilaa laajentua, rakentaa ja yhdistää erinomaisella tavalla keskustan ja Lutakon aluetta. Uudelle alueelle olisi varmasti tilausta ja käyttöä tällä sijainnilla, jossa kaikki julkisen liikenteen palvelut olisivat lähietäisyydellä. Parantaisiko tämä esimerkiksi mahdollisen konserttisalin sijoittumista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen? Ja olisiko tässä paikka uudelle areenalle, jossa järjestää suurtapahtumia ja urheilukilpailuja? Suora yhteys Lyseolta Satamankärkeen, mitä muuta mahdollisuuksia se meille avaisikaan? Kaikki ydinkeskustan palvelut pysäköinteineen ja hotelleineen aivan vieressä!


Ratapiha-alueen elävöittämisellä olisi vaikutusta koko keskustan alueen vetovoimaan. Alueella on ehkä suurimmat mahdollisuudet muutokselle kuin missään muualla ruutukaava-alueella. Vetovoimainen kaupunkikeskusta toimii menestyvän kaupungin yhtenä keskeisimpänä valttina.

Avainsanat: aluekehittäminen

Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

Vanhemmat kirjoitukset »