Turvallinen koulutie

Torstai 30.3.2017 - Anna-Leena

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus, ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Yhdyskuntasuunnittelussa on huomioitava alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat omatoimisesti liikkumaan.

Alhaiset ajonopeudet asuinalueilla sekä päiväkotien ja koulujen läheisyydessä edesauttavat lasten huomaamista ja vaaratilanteiden välttämistä.

Sen sijaan esimerkiksi liikennevalojen puute reitin varrella vähentää lasten kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla.

Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa.

Koulumatkaliikunta antaa mahdollisuuden toistuvaan, kohtalaisen kuormittavaan liikuntaan, ja sen rooli on merkittävä lapsen päivittäisessä liikunta-aktiivisuudessa. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lapsi oppii turvallisia toimintatapoja liikenteessä niin koulusta kuin kotoa. Koulut voivat laatia omannäköisensä liikenneturvallisuussuunnitelman, joka kattaa niin koulumatkat, liikennekasvatuksen, yhteistyön eri toimijoiden kanssa kuin koulun turvallisuuskulttuurin.

Teiden turvallisuus, jossa on huomioitu kävelytiet ja suojatiet, voi vähentää puolestaan vanhempien huolta lastensa turvallisuudesta liikenteessä, ja näin myös vanhemmat voivat rohkaista lapsia aktiiviseen koulumatkaliikuntaan.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipide-palstalla 30.3.2017)

Tasa-arvoinen koulutus kuuluu jokaiselle lapselle

Keskiviikko 29.3.2017 klo 18:37 - Anna-Leena

Koulutus on yksi tasa-arvoisen elämän perustoista alkaen esikoulusta ja jatkuen toiselle asteelle saakka ja jopa siitä eteenpäin. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää. Pidemmällä tähtäimellä tämä luo ihmisille vapautta ja yhteiskunnalle menestystä.

Meidän tulisi jatkossakin kehittää kouluistamme maailman parhaita. Päätöksenteossa on turvattava kouluille riittävät resurssit, jolla mahdollistetaan opetuksen laadukkuus sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi ja viihtyminen. Opettajien ja kouluavustajien määrä on saatava kouluissa riittävälle tasolle ja opetusryhmien koot on pidettävä inhimillisinä. Tämä on yksi merkittävä keino myös koulurauhan ylläpitämiseksi.

Yksi menestymisen edellytys on ollut yhteiskunnallinen tasa-arvo, joka on ollut viime vuosien kehityksen vuoksi uhattuna. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee hyvän lähikoulun omasta asuinalueestaan riippumatta. Eriarvoistuminen voi laukaista vaikean kierteen. Koulutusta eniten arvostavat vanhemmat alkavat karttaa eri syistä vaikeuksissa olevaa koulua ja sijoittavat lapsensa muualle ns. parempi maineisimpiin kouluihin. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa peruskoulun vahvuudet kuten monipuoliset ryhmät, eivät enää olekaan kaikkien todellisuutta. Kyse on myös tasapainoisemmasta kaupunkikehityksestä, jossa ei ole selkeitä rikkaiden ja köyhien asuinalueita. Se luo jokaiselle lapselle paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen.

Olemme joutuneet säästämään viime vuosina mittavia summia myös opetuksen puolelta, mutta nyt koulutuksesta säästämisen on loputtava. Peruskoulu on ainutlaatuinen suomalainen menestystarina, josta meidän on syytä pitää huolta.

(julkaistu Suur-Jyväskylä -lehdessä mielipidepalstalla 29.3.2017)

Avainsanat: koulutus, tasa-arvo

Katujen huono kunto paljastuu keväällä

Perjantai 24.3.2017 klo 6:52 - Anna-Leena

image5.jpegKevätauringon sulattaessa teiden pintoja paljastuu taas katujen huono kunto. Routavaurioita, kuoppia ja kulumia löytyy runsaasti ympäri kaupunkia.

Kadut näyttävät paikoin varsinaisilta tilkkutäkeiltä, kun pahimpia yksittäisiä kuoppia on paikkailtu ja haluttu säästää katujen uudelleen päällystämisiltä.

Kuoppien väisteleminen voi olla tielläliikkujille vaarallista. Toki kuoppia väistellessä ennakointi ja sopiva tilannenopeus auttavat, mutta suuresta nopeudesta tehtävä voimakas jarrutus voi aiheuttaa peräänajon riskin ja nopea kaistan vaihtaminen voi puolestaan aiheuttaa kylkeen ajon.

Pienet vahingot jäävät usein huomaamatta, kun ajoneuvo ei välttämättä hajoa saman tien. Päivittäiset tärähdykset nopeuttavat kuitenkin autojen kulumista.

Kaupunki toimii oikein, kun uusille asuinalueille rakennetaan heti kunnon kadut asfalttia myöten.

Mutta suuri epäkohta on, että samaan aikaan vanhoilla asuinalueilla katujen kunnossapidossa voi olla merkittäviä puutteita ja asukkaat joutuvat kärvistelemään pölyisillä ja kuoppaisilla sorakaduilla. Ongelmaan ei auta muu kuin raha.

Ajan mittaan huonontuneitten katujen ja kevyen liikenteen väylien hoitamattomuus on kunnallis- ja kansantaloudellista tuhlausta.

Kaupungin pitäisikin nostaa merkittävästi perusparannusmäärärahojaan. Hyvällä katujen ja liikenneväylien hoidolla säästyisimme esimerkiksi turhilta korjauskustannuksilta, korvauskustannuksilta ja jalankulkijoiden talviliukastumisilta.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipidepalstalla 24.3.2017)

Avainsanat: kadut, tieverkosto, routavauriot

Näkyykö valtakunnan politiikka myös paikallisesti? Case varhaiskasvatusoikeuden leikkaaminen

Keskiviikko 22.3.2017 - Anna-Leena

Vaalien alla moni puolue ja ehdokas julistaa olevansa lasten ja perheiden asialla. Mutta ketkä heitä oikeasti puolustavat?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto äänesti lasten oikeudesta päivähoitoon 30.11. 2015. Äänin 34-33 päivähoito-oikeutta päätettiin rajata. 

Se oli pienestä kiinni. Ei liene sattumaa, että oikeutta puolustivat tämän hetkiset oppositiopuolueiden edustajat. Kannattaa siis ottaa selvää ehdokkaasi ja tämän puolueen teoista ennen kuin äänestät kuntavaaleissa!

Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen puolusti:
17 SDP:n
7 Vihreiden
6 Vasemmistoliiton
ja 2 Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettua
sekä 1 SKP:n kaupunginvaltuutettu

Lasten päivähoidosta leikkaamista kannatti:
13 Kokoomuksen
11 Keskustan
6 Perussuomalaisten
ja 4 Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettua

Miksi minä en kannata päivähoito-oikeuden rajaamista? Siksi, että se lisää joustamattomuutta ja ei vastaa perheiden todellisiin tarpeisiin. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto. Esimerkiksi Vain kaksi kättä -sivusto on hyvin tuonut esille millaisia erilaisia tilanteita perheillä on, miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta tarvitaan: http://vainkaksikatta.fi/10-tilannetta-jolloin-subjektiivinen-paivahoito-oikeus-on-tarpeellinen/ 

Varhaiskasvatus tukee perheitä arjessa

Keskiviikko 15.3.2017 - Anna-Leena

Subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva keskustelu on viimeisen vuoden ajan käynyt edelleen kuumana. Yhteistä keskustelijoille on ollut se, että kaikki osapuolet ajavat omasta mielestään lapsen etua ja parasta. Muuttuvassa maailmassa perheillä on kuitenkin erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita.

Työn ja perheen yhteen sovittaminen on usein haastavaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien väsyneet lapset. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto.

Kuntatasolla tehdään merkittäviä päätöksiä miten ja millä ehdoilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Siitä kuinka esimerkiksi varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi tulee kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi – omana erityisenä itsenään. Varhaiskasvatukseen investoiminen on huomattavasti vaikuttavampaa kuin myöhäisemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Mikäli tahtotilanamme on tukea kaikkien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, tulee meidän palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, pienentää ryhmäkokoja sekä muuttaa varhaiskasvatus edullisemmaksi ja osittain maksuttomaksi. Tukemalla vanhempia lasten vaativassa kasvatustehtävässä lisätään sekä lasten että koko perheiden hyvinvointia. Päätöksentekoa tulee ohjata ennen kaikkea lasten ja perheiden hyvinvointi ja terveys.

(julkaistu Suur-Jyväskylä Lehdessä 15.3.2017)

 

Avainsanat: varhaiskasvatus

Pohdintaa Hippoksen tulevaisuudesta

Perjantai 10.3.2017 - Anna-Leena

image.jpg

Hippos on kaupungin merkittävin liikuntapaikkakeskittymä aivan Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa. Alueen tarjoamat olosuhteet ovat monille lajeille ainutlaatuiset kaupungissa. Tällä hetkellä Hippoksen alueella on paitsi tieteentekemistä ja huippu-urheilua, myös laajaa seuratoimintaa ja arkista liikunnan harrastamista. Hippoksen alueen kunnostamistarve on kuitenkin yleisesti tunnustettu tosiasia ja tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. 

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt menneellä valtuustokaudella Hippoksen alueen kehittämissuunnittelun. Sen tavoitteena on tehalueesta kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävä monipuolisen perusliikunnan, liikuntatutkimuksen ja – kehityksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus. Hankkeella tavoitellaan Jyväskylään runsaasti liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiseen pohjautuvaa kehitys- ja matkailuliiketoimintaa, sekä suurten tapahtumien järjestämistä uudella monitoimiareenalla. Viereiseen kauppakeskukseen kaavaillaan runsaasti liiketilaa, ravintolatiloja ja majoituspalveluita. Kyseessä on toteutuessaan mittavan 300 miljoonan euron investointi alueelle.

Toteutuakseen toivotulla tavalla hanke vaatii ympärilleen avointa keskustelua sekä myös kriittisten asioiden tarkastelua ja niihin vastausten löytämistä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä lienee kuinka taata seuroille toimintaedellytykset, varainkeruu mahdollisuudet sekä kohtuulliset tilavuokrat myös tulevaisuudessamutta myös mittavan rakennusprojektin aikana? Seurat tekevät alueella erittäin tärkeää työtä, joka vaarantuisi kustannusten karatessa kohtuuttomiksi. Jo nyt korkeat harrastekustannukset kaupungissa puhuttavat perheitä ja asettavat haasteita liikunnan harrastamiselleMonen lapsen ja nuoren harrastaminen mahdollistuu lähinnä vanhempien kukkaron kautta sekätalkootyöllä. Kuinka yhdistää liikunnan ja urheilun tarpeet markkinaehtoiseen liiketoimintaan?

Kaupunki on antanut seuroille ns. liikunnan lupauksen, jonka mukaan seurat ja järjestöt ovat merkittäviä palvelujen käyttäjiä ja sisällöntuottajia Hippoksella jatkossakin. Jotta tähän päästään on päätöksentekijöiden oltava tarkkoina ja huomioitava tahtotila mm. erilaisten sopimusten ehdoissa ja toteutuksessaHippos-hankkeeseen liittyy paljon yksityiskohtia, joiden vaikutukset päätöksentekijöiden on tiedostettava ja hallittava. Kaikilla kuitenkin lienee yhteinen tahtotila nostaa alueen profiilia uuteen loisteeseen ja mahdollistaa toiminta alueella myös tulevaisuudessa.

(julkaistu Jyväskylän Tulevaisuus -vaalilehdessä maaliskuussa 2017)

Avainsanat: Hippos

Varhaiskasvatus

Tiistai 7.3.2017 klo 20:04 - Anna-Leena

sdp_banneri_Sahindalpieni.jpg

Avainsanat: varhaiskasvatus

Lisärahoitusta lukioille

Tiistai 21.2.2017 klo 14:11 - Anna-Leena

Jyväskylässä käytetään Suomen suurista kaupungeista vähiten rahaa lukioiden opetukseen, mutta eniten rahaa hallintoon, selviää eilen 21.2. valmistuneesta virkamiesraportista, joka esiteltiin eilen kaupunginvaltuustolle. Raportissa esitetään, että Jyväskylä rahoittaisi jatkossa lukioitaan.

Nyt kun selvitys on tehty, tarvitaan päätöksiä jatkosta pikaisella aikataululla. Opetusresurssit lukiokoulutuksessa ovat selkeästi liian pienet, mutta samalla olisi syytä huomioida koko toisen asteen kouluksen tilanne. Uudelleen käsittelyyn tulee ottaa myös koko lukiokoulutuksen sijainti, onko ylipäätään koulutuskuntayhtymä se järkevin tapa järjestää lukiokoulutus?

Tuettaessa lukioita on pystyttävä varmistamaan, että raha menee sinne minne kuuluukin eli opetukseen hallinnon sijaan. Lukioiden lisärahoituksen tasoksi tulee lähteä hakemaan vuoden 2015 tasoa, sillä jo vuonna 2016 oli lukikoulutuksessa merkittäviä huononnuksia kurssitarjonnassa sekä ryhmien koossa.

Valoa on siis viimein nähtävissä tunnelin päässä. Nyt pikaista toimintaa.

Raportti kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Avainsanat: lukio, toinen aste, koulutus

Valtuustoaloite terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa

Maanantai 20.2.2017 klo 18:41 - Anna-Leena


Jätimme tänään 20.2.2017 Jyväskylään Sosialidemokraattisena valtuustoryhmänä valtuustoaloitteen Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten arvioinnista päätöksenteossa. 

Suomalaisten terveydentila on kokonaisuudessaan parantunut 2000-luvulla, mutta terveyserot eri sosioekonomisten ryhmien välillä eivät ole kuitenkaan pienentyneet, vaan ne ovat osin jopa suurentuneet. Lukuisat terveystaloustieteelliset tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisyllä, varhaisella puuttumisella, asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella saadaan yhteiskunnalle säästöjä aikaan. Yhteiskunnan kustannuksia voidaan tutkimusten mukaan vähentää muun muassa ehkäisemällä terveysongelmien syntyä vaikuttamalla syihin, jotka liittyvät kansalaisten elinympäristöön ja elintapoihin sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisellä. Kaikilla poliittisilla päätöksillä on vaikutusta kuntalaisten terveyteen, jonka vuoksi päätösten pitää perustua luotettaviin selvityksiin ja tutkimustietoon.

Terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntatottumusten edistämistä tulee korostaa kaupungin kaikessa toiminnassa. Tavoitteena tulee olla lisätä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen sekä parantaa hyvinvoinnin, terveyden ja liikkumisen edellytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole kuluerä, vaan investointi tulevaisuuteen. Kuntalaisten liikkumisen edistäminen ei ole myöskään vain kaupungin liikuntapalveluiden tehtävä vaan sitä on edistettävä poikkihallinnollisesti yhteistyössä eri palveluiden ja toimijoiden kanssa. 

Tällä valtuustoaloitteella halutaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa käyttöönsä terveyden-, hyvinvoinnin ja liikuntavaikutusten ennakkoarvioinnin osana päätöksentekoa ja valmistelua, erityisesti kaikissa merkittävissä hankkeissa. Terveys-, hyvinvointi- ja liikuntavaikutusten ennakkoarviointi tulee olla päätöksenteon ja sen valmistelun työkalu, jonka avulla voidaan jäsentää näkökulmia päätöksen vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia tulisi tehdä lisäksi nykyistä enemmän myös jälkikäteen, jotta saataisiin selvitettyä, mikä merkitys tehdyillä päätöksillä on ollut inhimillisesti ja taloudellisesti.

Avainsanat: Valtuustoaloite

Politiikka on yhteispeliä

Keskiviikko 8.2.2017 klo 18:06 - Anna-Leena

Muutama vuosi sitten eräässä tilaisuudessa juttelin silloisen TUL:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sirpa Paateron kanssa politiikan luonteesta. Puhuimme kuinka varsinkin vaalien aikaan ehdokkaillaon kova tarve nostaa esille omaa erinomaisuuttaan ja saavutuksiaan politiikassa. Kuntalaiset myös toisinaan kyselevät yksittäisten saavutusten perään. Sirpa kertoi vastaavansa tähän kysymykseen, että politiikassa jos missä ei yksin saavuteta mitään. Päätöksiä ei yksin tehdä. Kaikki merkittävät päätökset politiikassa syntyvät aina eri tahojen välisellä yhteistyöllä.

Politiikka jos mikä vaatii siis yhteistyötä. Näiden reilun kahdeksan vuoden aikana mitä olen vaikuttanut niin kaupunginvaltuussa kuin eri lautakunnissa olen nähnyt kuinka julkinen päätöksentekojärjestelmä toimii ja kuinka asioihin vaikutetaan. Nykyään olen paitsi kokeneempi, niin myös asiantuntevampi ja verkostoituneempi kuin aloittaessani. Osaan viedä asioita tehokkaasti eteenpäin ja vaikuttamismahdollisuudet ovat merkittävästi parantuneet laajentuneiden verkostojen myötä. Mutta yksin ei mitään saavuteta vaan myös muita on saatava aina esitysten taakse. Syty ja sytytä siis myös muut.

Politiikka vaatii yhteisymmärryksen tavoittelua, kompromissien hakemista. Hyvät ideat eivät katso aina puoluekirjaa. Teen työtä sen eteen, jotta kannatettavat asiat etenevät. Kynnyskysymykseksi ei tule muodostua saanko itselleni asiasta kunniaa vai en. Kavahdan myös ajatusta, että vaalien alla muutetaan toimintatapaa kosiskellaakseen mahdollisia äänestäjiä. Päätöksiä ei tehdä vaaleja varten, vastuu on kannettava myös vaalien lähestyessä.

Politiikka ei ole omien etujen tavoittelua vaan yhteisten asioiden hoitamista. Toki mukaan mahtuu aina myös niitä, jotka ovat kenties vallan sokaisemia ja ajavat vain omaa etuaan kosiskellen äänestäjiä. Jollain se ehkä toimii, mutta minulla ei. Haluan aidosti olla rakentamassa kotikaupungistani parempaa paikkaa asua, elää ja yrittää. Haluan antaa oman kokemuksen ja asiantuntijuuden kaikkien jyväskyläläisten käyttöön.

Yhdessä olemme enemmän.

Avainsanat: politiikka, yhteistyö

Harrastusten kustannukset

Tiistai 7.2.2017 klo 20:31 - Anna-Leena

Lasten ja nuorten harrastuskustannukset puhuttavat vanhempia ja syystä. Urheilun harrastamisen hinnat ovat Suomessa monin paikoin karanneet käsistä. Erilaisten laskelmien mukaan kilpa- ja harrasteurheilun maksut ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä viime vuodessa. Kokonaiskustannukset muodostuvat monesta osasta ja niiden todellisen määrän laskeminen on paikoin jopa haastavaa. Alkuhankintojen jälkeen säännöllisiä kuluja ovat mm. seura- ja lukukausimaksut. Lisäksi kasvuikäinen tarvitsee uudet liikuntavarusteet aika ajoin ja eri lajit asettavat niille myös omat ehtonsa. Lisäksi tulevat myös ns. välilliset kustannukset, kuten matkustuskulut ja muut kilpailukustannukset. Kustannuksia nostaa myös kasvavat harrastuskertojen määrät, vaikka toisaalta tutkimusten mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella harrastamisen motiivina olisi yhdessä olo ja elämyksellisyys. Toivottavaa siis olisi, että entistä useampi seura tarjoaisi toimintaa myös niille nuorille, joiden tavoitteet eivät yllä kilpaurheiluun. Tällöin myös harrastaminen olisi edullisempaa näissä toiminnoissa.

Yhä useampi lapsi tai nuori joutuu lopettamaan harrastuksensa kalleuden takia ja osa lajeista alkaa olla tästä syystä mahdollista vain pienelle osalle lapsia ja nuoria. Nyt on herättävä tekemään harrastusten hintapolitiikalle jotain. Enää ei juhlapuheet auta, sanat ovat muututtava teoiksi!

Eri liikuntamuotojen ja -tapojen kustannuksiin vaikuttaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden yhdensuuntaisia päätöksiä ja toiminnan suunnittelua. Ministeriön mukaa suositeltavaa on, että kunnat tarjoavat perusliikuntapaikat maksuttomasti tai nimellisin kustannuksin lasten ja nuorten liikuntaan. Näin toimitaan myös Jyväskylässä vaikka paineita toisenkinlaiseen ratkaisuun olisi. Kunnan tulee myös järjestelmällisesti seurata käyttövuoro- ja maksupolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille tarvitaan tukea ja Jyväskylässä lasten harrastusten tukeminen voidaan huomioida myös toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään pienillä tuloilla toimeentuleville perheille (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit). Vuonna 2016 tukea voitiin myöntää tositteita vastaan korkeintaan 200 euroa/lapsi/vuosi.

Kuntien yhtenä roolina on tukea paikallista seuratoimintaa kansalaistoiminnan avustuksilla (toiminta- ja kohdeavustukset). Avustuksen kokonaissumma väestömäärään suhteutettuna on ollut jo pidempään Jyväskylässä varsin alhaisella tasolla koko Suomeen mittakaavassa ja se olisi saatava nousemaan lähemmäs maan keskitasoa. Jotta avustuksella olisi todellista merkitystä seurojen harrastuskustannuksiin, tulisi sen nousta kokonaan uudelle tasolle.

Kuntien tulee huomioida lasten ja nuorten liikunta ylipäätään seuratoimintaa laajempana kokonaisuutenaTämä tulee huomioida paitsi kunnan jakamissa avustuksissa ja liikuntatilojen jakoperusteissa, niin myös ohjattujen liikuntapalveluiden suunnittelussa sekä liikuntapaikkojen koko taksapolitiikassa.

Ratapihan kehittäminen

Keskiviikko 1.2.2017 klo 14:28 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupungilla on tällä hetkellä meneillään aluekehityshankeita, joilla luodaan uutta monella eri saralla: Kangas, Sairaalanmäki eli Kukkula ja Hippos. Näkisin tässä listassa vielä ainakin yhden kärjen, nimittän Lutakon ja keskustan alueen yhteyden parantamisen.


Perustelenpa näkemystäni hieman. Lutakon vapauttaminen muutama vuosikymmen sitten teollisuuskäytöstä on mahdollistanut Jyväskylästä todellisen rantakaupungin, jossa viihtyisä satama palveluineen ja asuinalueineen sijaitsee ydinkeskustasta vain muutaman kivenheiton päässä. Lutakko yhdistää kauniilla tavalla niin kaupunkiasumista kuin virkistävää luontomaisemaa. Vuonna 2009 Lutakon alue palkittiinkin yhtenä Suomen parhaimmista asuinalueista. Vaikka yhteys varsinaisen ydinkeskustan ja Lutakon välillä on maantieteellisesti lyhyt, niin alueiden väliin sijoittuu varsin laajasti junaliikenteen ratapiha, joka on ongelmallinen vieden suuren tilan keskeltä kaupunkia ja toisaalta myös rumentaen aluetta.


Selvittämisen arvoisena asiana pitäisin tuon alueen kehittämistä uutena kaupungin kärkihankkeena. Voisiko esimerkiksi rataliikenteen määrää alueella vähentää olennaisesti ja esimerkiksi kattaa kansiratkaisuna (vrt Tampereen kansihanke)? Voisiko koko liikenteen ohjata tuosta kohtaa ns. maan alta? Tuolloin aivan ydinkeskustaan saataisiin lisää tilaa laajentua, rakentaa ja yhdistää erinomaisella tavalla keskustan ja Lutakon aluetta. Uudelle alueelle olisi varmasti tilausta ja käyttöä tällä sijainnilla, jossa kaikki julkisen liikenteen palvelut olisivat lähietäisyydellä. Parantaisiko tämä esimerkiksi mahdollisen konserttisalin sijoittumista Lutakkoon Paviljongin yhteyteen? Ja olisiko tässä paikka uudelle areenalle, jossa järjestää suurtapahtumia ja urheilukilpailuja? Suora yhteys Lyseolta Satamankärkeen, mitä muuta mahdollisuuksia se meille avaisikaan? Kaikki ydinkeskustan palvelut pysäköinteineen ja hotelleineen aivan vieressä!


Ratapiha-alueen elävöittämisellä olisi vaikutusta koko keskustan alueen vetovoimaan. Alueella on ehkä suurimmat mahdollisuudet muutokselle kuin missään muualla ruutukaava-alueella. Vetovoimainen kaupunkikeskusta toimii menestyvän kaupungin yhtenä keskeisimpänä valttina.

Avainsanat: aluekehittäminen

Parasta lapselle - laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus

Lauantai 21.1.2017 klo 14:52 - Anna-Leena

Anna-Leena-k2017-blogi.jpg

Laadukas varhaiskasvatus eli päivähoito on lasten oppimisen kannalta vähintään yhtä merkityksellinen kuin peruskoulu. Se parantaa niin lapsen oppimistaitoja kuin laajentaa sanavarastoa, joilla myöhemmin on merkitystä lapsen elämässä. Laadukas varhaiskasvatus ei ole pelkästään virikkeellistä toimintaa vaan myös sitä, että aikuisella on riittävästi aikaa jokaiselle lapselle ja lapsi tulee tarpeineen kuulluksi sekä tuntee olonsa ryhmässä turvalliseksi. Tavoitteena varhaiskasvatuksessa on jokaisen lapsen yksilöllinen tukeminen ja innostaminen uuden oppimiseen. Varhaiskasvatuksen merkitys korostuu, mitä vaikeimmista taustoista lapsi ponnistaa elämänpolulleen. Onnistuttaessa jo tässä vaiheessa voidaan huomata lapsen erityistarpeet tai perheiden ongelmat, jolloin vältetään mahdolliset tulevat lastensuojelu- ja hyvinvointihaasteet.

Lapsen aloittaessa koulutie elinpiiri laajenee, hän ryhtyy liikkumaan itsenäisemmin ja opettelemaan uusia taitoja, tapoja ja sääntöjä. Kodin ja koulun yhteistyö on tässä merkittävässä roolissa, jotta koulutyö onnistuu. Perusopetuksen keskiössä on lapsi, jota varten opetusta toteutetaan. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää.

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa. Jo yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat liikkumaan. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lasten liikkumattomuus on Suomessa merkittävä haaste kun vain murto-osa lapsista liikkuu enää terveytensä kannalta riittävästi. Pieni lapsi ei omaehtoisesti syrjäydy liikunnasta vaan nykyisessä elämänmenossa yhä useampi lapsi ja nuori sosiaalistetaan istuvaan elämäntapaan. Lasten ja nuorten tukeminen kohti liikunnallisempaa elämäntapaa tapahtuu arkiympäristössä niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin harrastuksissa. Liikuntaan houkuttelevat olosuhteet on luotava lapsen lähelle ja niiden on oltava turvallisia. Kaavoituksessa ja liikunnan olosuhteiden suunnittelussa on huomioitava vaikutukset lasten liikuntaan. Myös urheiluseurojen roolia lasten ja nuorten liikunnan edistäjinä kaupungin kumppanina tulee vahvistaa.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnissa on yhteiskunnan perusta.

Avainsanat: varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta, liikkummattomuus

JTNV:n kauden aloitus

Tiistai 17.1.2017 klo 16:00 - Anna-Leena

Vuoden ensimmäinen Jyväskylän Tanssi- ja Naisvoimisteluseura JTNV: n johtokunnan ja ohjaajien yhteiskokous taputeltuna päätökseen. Toimintamme on ollut viimeisten vuosien aikaan melkoisessa kasvussa, sillä ryhmissämme liikkuu viikoittain jo noin 500 lasta! Vilskettä tuntuu ryhmissä siis riittävän ja ohjaajat saavat laittaa peliin aikalailla koko ammattiosaamisensa. Onneksi työtä tekemässä on näin huikea joukko, jotka ohjaavat lapsia ja nuoria täydestä sydämmestään Pj kiittää

minimi.jpg

Avainsanat: JTNV

Hyvä johtaminen

Tiistai 10.1.2017 klo 19:23 - Anna-Leena

Asiajohtamista vai ihmisjohtamista?

Millaista on hyvä johtaminen ja mitä vaaditaan hyvältä johtajalta? Johtamiskäsitys on vuosikymmenten varrella muuttunut merkittävästi. Aiemmin vallallaan olleesta auktoriteettisestä johtamisesta on siirretty yhä enemmän tiimien tasa-arvoiseen johtamiseen. Samalla asiajohtamisesta on siirrytty yhä enemmän arvostamaan ihmisjohtamista.

Hyvä johtaminen on pitkälti yksilöiden johtamista kohti vaadittua lopputulosta. Johtaja tuo henkilöstölle selkeästi tavoitteet ja mittarit, jotta jokainen ymmärtää mitä päämäärää kohti edetään. Johtaja varmistaa roolissaan, jotta jokainen yksilö tiimistä on mukana. Johtajan on tärkeää panostaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen eri henkilöiden välillä, jotta työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja toimiva työyhteisö. Johtajan tehtävänä on olla henkilöstönsä käytettävissä ja tukena, sparraten parhaaseen lopputulokseen. Yksilön tuntiessa olevan merkityksellinen ja tärkeä osa työyhteisöä on sillä vaikutusta myös yksilön tehokkuuteen ja sitoutuneisuuteen omaa työyhteisöä kohtaan.

Jos unohdetaan yksilö ja keskitytään vain asiaan, on haastavampaa saada kaikki saavuttamaan parhaat potentiaalinsa ja tulos kärsii. Hyvä johtaminen on tavallaan kuin sinfonian kapelimestarin työ: kapelimestari johtaa joukkoa asiantuntijoita, jossa kaikki täydentävät kokonaisuudessaan toisiaan ja jokaiselle on oma tärkeä roolinsa. Ihanteellisessa tapauksessa soittimet soivat täydellisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa, aivan kuten täydellisessä hyvin johdetussa työyhteisössä olisi tavoitteena.

Syty ja sytytä muut

Innostuminen ja intohimoinen suhtautuminen työhön tarttuu. Kun johto näyttää esimerkillään hyvää sitoutumista ja syttymistä työhön, se säteilee hyvää energiaa koko työyhteisöön. Olemalla itse innostunut, lähtevät myös muut siihen helposti mukaan ja työn tehokkuus kasvaa merkittävästi. Vastaavasti johdon päämäärättömyys ja väsyminen ulottuu koko työyhteisöön.

Nykyaikana on monella alalla parhaista osaajista pula. Johtajalla ja johtamiskulttuurilla on paljon merkitystä työpaikkaimagon kannalta ja missä työpaikoissa työntekijät haluavat olla. Hyvämaineisessa työyhteisössä myös parhaat osaajat haluavat työskennellä.

Hyvä johtaja – luontainen ominaisuus vai opittu taito?

On olemassa ominaisuuksia, joita vaaditaan hyvältä johtajalta toiminta-alasta riippumatta. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, strateginen ajattelukyky, visiointikyky, empatiakyky, asiakaspalveluasenne ja vahva moraali. Hyvillä viestintätaidoilla työyhteisössä saadaan koko tiimi suuntaamaan sitoutuneesti kohti yhteistä päämäärää. Johtajalla on suuri merkitys millainen viestintäkulttuuri työyhteisössä vallitsee.

Johtajalle on eduksi tuntea oman toiminta-alansa eri tehtävät ja olla ainakin jostain niistä myös käytännön kokemusta. Johtajalla on hyvä olla kosketusta myös asiakasrajapintaan, oli kyse sitten palvelusta, tavarasta tai muusta vastaavasta. Ymmärtämällä asiakkaan tarpeet syvällisemmin pystytään myös oma työ paremmin tavoitteellistamaan sen mukaiseksi toiminnaksi.

Hyväksi johtajaksi voidaan kehittyä. Analysoimalla omaa käyttäytymistä eri johtamistilanteessa voidaan huomata tiettyjä toistuvia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Osa tarvittavista hyvän johtajan ominaisuuksista on toisille ihmisille luonnostaan syntyviä käyttäytymismalleja, mutta osa joutuu niitä harjoittamaan. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa kuuntelemisen- ja vuorovaikutuksen taidot.

Toisinaan työyhteisössä ollaan tilanteessa, että myös johtamistyylin on muututtava tilanteen vaatimaksi. Tilanne voi vaatia esimerkiksi muutosjohtamista, kun organisaatioon kohdistuu merkittäviä ulkoisia muutoksia (esim. kuntaliitos) tai projektijohtamista, kun jokin tietty projekti on toteutettava hallitusti alusta loppuun.

Ajan kuluessa koko työyhteisö alkaa muistuttaa johtajaansa. Jos esimerkiksi johtaja saapuu kokoukseen hyvin valmistautuneena ja asiat selkeästi jäsentyneinä, on kokouksen kulku hyvin ennakoitavissa. Jos taas johtaja tulee kokoukseen myöhässä, valmistautumatta ja asialista tekemättä, on lopputulos myös sen mukainen. Näihin toimintamalleihin on onneksi mahdollisuus saada aikaiseksi muutosta niin halutessaan.

Avainsanat: johtaminen

Keskisuomalainen kysyy kaupungin päättäjiltä

Tiistai 10.1.2017 - Anna-Leena

Keskisuomalainen selvittää päättäjien kantaa kahteen kaupunkilaisia suuresti kiinnostavaan ja ajankohtaiseen hankkeeseen: avovankilakaava ja lukiotoiminnan lisärahoitustarve.

Kysymykset ja antamani vastaukset: 

1)    Kannatatko Tourulan avovankilakaavan hyväksymistä? (lyhyt perustelu kaikille vastauksille)

- En ole ollut asiaa vielä käsittelemässä päätöksenteossa ja tietoni aiheesta pohjautuvat vielä tässä vaiheessa pitkälti mediassa esille nouseviin teemoihin. Ymmärrän hyvin hankkeeseen liittyvät julkisuudessakin esiin nousseet huolet, joista valitettavan moni pohjautuu kuitenkin vain mutu-tietoon. Sen sijaan monet positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia, kuten esimerkiksi 40 työpaikan säilyttäminen Keski-Suomessa sekä avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhdistämisen säästävän verorahoja. Avovankiloilla ei myöskään näyttäisi olevan vaikutusta alueen asuntojen hintoihin ja mitä turvallisuuteen tulee, niin esimerkiksi poliisin mukaan Laukaan avovankilan asiakkaat eivät ole aiheuttaneet turvallisuusuhkaa ulkopuolisille tai henkilökunnalle. Lisäksi rikosseuraamuslaitoksen asiakkaat ovat jo olleet nykyisin vuosikymmeniä Jyväskylän ydinkeskustan katukuvassa. Itse asiakaskuntaa ja toimintaa en siis koe tässä kohtaa ongelmalliseksi näillä käytössäni olevin tiedoin. Itse kaavaan en vielä ole niin tarkkaan tutustunut eli mitä merkitystä sillä on esimerkiksi luontoarvoihin ja virkistäytymisreiteille.

2)    Pitäisikö Jyväskylän kaupungin mielestäsi lähteä tukemaan taloudellisesti Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutusta? (lyhyt perustelu)

- Selvitystyö on käynnissä, joten odotetaan ensin mitä siitä selviää. Nykymalliin ei ole järkevää rahaa syytää vaan tehdään päätöksiä heti sen jälkeen kun selvitys valmistuu. Nykytilanteeseen on toki saatava muutosta.

Avainsanat: avovankilakaava, lukiot, ksml

Hyvää joulua!

Lauantai 24.12.2016 - Anna-Leena

pieni_joulu.jpg

Kokousvuoden päätös

Tiistai 20.12.2016 - Anna-Leena

Vuoden viimeinen kokous taputeltu päätökseen. Palkitsemistyöryhmä sai päätökseen valinnat vuoden parhaiksi urheilusaavutuksiksi ja valinnanvaraa riitti jälleen. Valinnat julkistetaan Keski-Suomen Urheilugaalassa Paviljongissa 27.1.2017. Hieno vuosi jälleen keskisuomalaiselle urheilulle ja lupaavalta näyttää myös tuleva vuosi!

pikkuinen.jpg

Avainsanat: kesli, urheilugaala, palkitsemistyöryhmä

Ilotulistusten juhla-aikaa

Torstai 24.11.2016 - Anna-Leena

Viime viikonloppuna oli Jyväskylässä ainakin kolme eri näyttävää ilotulitusta ja vielä taitaa muutama olla tulossa ennen joulua. Henkilökohtaisesti en yhdistä ilotulituksia joulun odotukseen, joten vähempikin riittäisi. Esimerkiksi keskustan joulunavaus kävelykadulla on ollut sellainen jo perinteeksi muodostunut ilotulitus, että sen vielä ymmärtää ja se jo riittäisi.

Voisikohan vuodenvaihteen ilotulituksessa ottaa mallia vaikka Iisalmen tavasta (onkohan vielä näin?), jossa kaupunki yhdessä paikallisten yritysten kanssa järjestää ensin lasten/ perheiden ilotulituksen alkuillasta noin klo 19 aikoihin ja sitten toinen ilotulitus on samana iltana myöhemmin. Ilotulitus on kuitenkin varmasti ensisijaisesti lapsille elämys ja harva lapsi jaksaa/pystyy puolille öin valvomaan ilotulitusta odottaen.

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän

Maanantai 24.10.2016 - Anna-Leena

Allekirjoitimme nyt lokakuussa Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimuksen. Tavoitteena on, että Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä on 2020 -luvulla suomalaisten terveys- ja sosiaalialan, kuntoutuksen, liikunnan sekä urheilun ja huippu-urheilun, teknologia yritysten ja alan palveluyritysten merkittävin yhteistyökumppani sekä merkittävä tutkimus- ja kehityskumppani edellä mainittujen tahojen kansainvälisille yrityksille, yhteisöille ja asiakkaille. Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän aiesopimuksen allekirjoittivat Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES sr., Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Keski-Suomen yrittäjät, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry, Jyväskylän Urheiluakatemia, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen Liikunta ry., Keski-Suomen Kauppakamari, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Hippoksen Kehitys Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto.

Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleva vuosi tuo tullessa tämän projektin tiimoilta. Vuoden päästä olemme viisaampia, tässäkin asiassa

ryhmakuva2.jpg

Vanhemmat kirjoitukset »