Saarenmaa on osa kouluverkon kehittämistä

Lauantai 5.1.2019 - Anna-Leena

Saarenmaan koulun kohtalo on noussut esille useissa Keskisuomalaisen julkaisemissa mielipidekirjoituksissa (mm. Hakkarainen 31.12., Könttä 2.1. ja Mäki 2.1.). Asia on ollut jo vuosia esillä, joten kyseessä ei ole uusi asia.

Saarenmaan koulua ei olla päätöksenteossa nyt arvioimassa pienten koulujen kriteerien pohjalta vaan lakkautus perustuu koko Läntisen Palokan kouluverkkotyöhön ja tilankäytön tehostamiseen. 

Jo vuonna 2014 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä sekä läntisen Palokan kouluverkkoselvityksessä vuodelta 2017–2018 todettiin, että uuden Savulahden päiväkotikoulun valmistuttua Saarenmaan koulusta voidaan luopua. Kyse on siis huomattavasti suuremmasta kokonaisuudesta uusine investointeineen kuin yhden yksikön lakkauttamisesta.

Saarenmaan alueen 1. luokalle tulevat oppilaat ovat tulevana syksynä ohjattavissa valmistumassa olevaan uuteen Savulahden päiväkotikouluun. Koulupolkujen näkökulmasta osalle alueen oppilaista vaihtoehtona voivat olla myös muut lähistöllä olevat koulut.

Savulahden on suunniteltu täyttyvän vähitellen ja jos Saarenmaata ei nyt lakkauteta, Savulahti on vajaakäytössä vuosia. Savulahdesta oppilaille olisi tarjolla myös uudemmat ja ajanmukaisemmat koulutilat, joissa on mm. Saarenmaalta puuttuva käsityön opetuksen tila ja uudempia opetusvälineitä.

MIKÄLI SAARENMAAN koulua ei lakkauteta, se aiheuttaa suuria ja epätasa-arvoisia ryhmäkokoja koko läntisen Palokan alueella.

Saarenmaan koulun vuosiluokat ovat vuosittain olleet kooltaan vaihtelevia, pienin luokka-aste on tällä hetkellä 2 oppilasta ja suurin 16 oppilasta. 

Opetusryhmien muodostaminen Saarenmaalla on haasteellista ja vaatii vuosittain ylimääräistä resursointia. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat Saarenmaalla lähes kaksinkertaiset esimerkiksi Keski-Palokan kouluun verraten. Tämä on ongelmallista kun vähien resurssien kanssa kamppaillaan.

Saarenmaan koulun kohdalla on toteutettu laajat selvitykset jatkosta, kuten mm. laadittu kattava lapsivaikutusten arviointi. Saarenmaan koulun oppilaista lähes kaikki ovat jo nykyään koulukuljetuksen piirissä. 

Alueen oppilaiden koulukuljetukset on jatkossakin toteutettava järkevästi koulujen toiminta, koulumatkojen pituudet ja niihin käytetty aika huomioiden. Tämä on meille kaikille tärkeää.

Saarenmaan koulurakennus on rakennettu 1921 ja sen kunto on tyydyttävä. Peruskorjaus väistötiloineen on joka tapauksessa edessä lähivuosina.

MIKÄLI YKSIKKÖ halutaan säilyttää, olisi päätöksentekijöiltä ollut vastuullista toteuttaa Savulahden päiväkotikoulu pienempänä ja esittää tuolloin Saarenmaan peruskorjaamista ja laajentamista vastaamaan nykyajan tarpeita. 

Koulurakennus on varmasti merkittävä kyläläisille kokoontumispaikkana, mutta siihen tarkoitukseen rahoituksen on löydyttävä muualta kuin opetuksen määrärahoista.

Toivoisin luottamushenkilöiltä nyt vastuuta ja pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon.

Anna-Leena Sahindal

vpj., sivistyslautakunta

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 5.1.2019)

Avainsanat: mielipidekirjoitus, sivistys, peruskoulu, kouluverkko, sivistyslautakunta

Yhdenvertainen varhaiskasvatus on arvovalinta

Lauantai 3.11.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän sivistyslautakunnan jäsen Pirita Wahlstedt-Niskanen (kok.) kirjoitti Keskisuomalaisessa (16.10.), että sivistyslautakunnan esitys palauttaa yhdenvertainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille vuoden 2019 talousarviossa olisi tullut “puskista”.

Lautakunnan puheenjohtajisto ei jaa tätä näkemystä. Asia on täysin päinvastoin, sillä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista on käsitelty poikkeuksellisen pitkään ja syväluotaavasti lautakunnassa.

Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi jo vuoden 2017 maaliskuussa.

SYKSYLLÄ 2017 sivistyslautakunta päätti, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen vaikutuksista tulee tehdä vielä lapsivaikutusten arviointi. Arviointi tehtiin keväällä 2018.

Kyseinen selvitys kertoi hyvin selvästi syyt, miksi subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee ehdottomasti palauttaa, mikäli haluamme tukea lasten kehitystä ja kasvua, vanhempien työllistymistä ja hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta. 

Oikeuden palauttaminen antaisi aidon valinnanvapauden vanhemmille.

Tämän seurauksena lautakunta päätti edellyttää viime toukokuussa, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen sekä lapsivaikutusten arviointi otetaan huomioon vuoden 2019 talousarvion valmistelussa.

JOHDONMUKAISESTI lautakunta päätti viime kokouksessaan, että lautakunnan alainen toiminta tarvitsee ensi vuodelle 9,95 miljoonaa euroa lisää kehyksen päälle, jotta nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää sekä palauttaa lapsille yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen.

Tämä on siis kaikkea muuta kuin puskista tullut päätös. Kokoomuksen johdolla kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2015 rajata työttömien vanhempien lapselta oikeuden täysipäiväiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tällä yhdellä päätöksellä Jyväskylään luotiin jako lasten välille – tehtiin ikään kuin kaksi kastia.

LASTEN OIKEUS osallistua täysipäiväisesti päiväkodin arkeen eli esimerkiksi oikeus osallistua kaikille retkille ja leikkeihin tai päästä osaksi pysyvää vertaisryhmää, joka tukee lapsen kielellistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja riippuu nyt lapsen vanhempien työllisyystilanteesta.

Tämä on kaupunkimme suurin häpeätahra, jonka vaikutukset voivat näkyä pitkälle lapsen tulevaisuuteen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoiden yksimielinen viesti oli vuonna 2015 laista päätettäessä, että subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen myötä lasten eriarvoisuus, kaltoinkohtelu ja syrjäytyminen lisääntyvät.

Yksikin syrjäytynyt nuori, joka ei ole saanut tukea tarpeeksi varhaisessa vaiheessa, on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestämätöntä.

Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa vuoden 2019 talousarviosta päätettäessä.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 3.11.2018)

Avainsanat: sivistyslautakunta, varhaiskasvatus, mielipidekirjoitus

Perhe- ja työelämä ovat sovitettavissa yhteen

Maanantai 13.8.2018 - Anna-Leena

Viime aikoina julkista keskustelua seuratessa saa yhä useammin negatiisen kuvan vanhemmuudesta ja erityisesti äitiydestä työelämässä. Samaan hengenvetoon ihmetellään alhaista syntyvyyttä.

Keskustelu on tuttua myös omasta lähipiiristä, jossa pohditaan milloin olisi turvallista perustaa perhe. Mielessä pyörivät kysymykset, kuten mitä omalle työuralle käy äitiyden myötä tai onko minut jo täysin korvattu siihen mennessä, kun koittaisi aika palata takaisin töihin?

Tai onko olemassa ylipäätään enää työtä, johon voisin palata? Toisaalta perheen perustamista voi lykätä ajatus oman vapauden menettämisestä vanhemmuuden myötä.

KESKUSTELUSTA JÄÄ edelleen mielikuva, että naisen tulisi valita ollakko äiti vai menestyä työurallaan. Ihmettelen miksi nämä usein nähdään toisensa poissulkevina?

Äidit tekevät usein pitkää työpäivää ja kokevat muutoinkin vahvaa ristiriitaa työn ja perheen välillä. Kuitenkin työ ja perhe tasapainottavat usein toisiaan ja vanhemmuus jopa tutkitusti lisää onnellisuutta. Lasten tuoma ilo siirtyy työhön, toisaalta onnistuminen työssä heijastuu hyväntuulisuutena kotona.

Parhaimmillaan työelämässä mukana olevat vanhemmat ovatkin motivoituneita ja tehokkaita, sillä aika perheestä erossa halutaan käyttää viisaasti. Lapset tulisikin nähdä osana onnellista elämää, ei rasitteena. 

TYÖ- JA PERHE-ELÄMÄN yhteensovittamiseksi voidaan yhteiskunnassamme tehdä paljon. Yhteensovittamista edesauttavat mm. työaika- ja tehtäväjoustot, etätyömahdollisuudet sekä toimivat käytännöt työhön palaamisesta.

Perheystävällisyyden huomioiminen lisää myös työpaikan vetovoimaisuutta. Valtion ja kuntien tulee tehdä hyvää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, jotta tietoisuus erilaisista perheille tarkoitetuista koti- ja lastenhoitopalveluista paranee. 

Tarjontaa tulee samalla laajentaa mahdollisimman hyvin tarvettaan vastaavaksi.

Vanhemmilla tulee voida olla levollinen mieli saattaessaan lastaan päivähoitoon, jossa on riittävästi aikuisia yksilöllisen ja turvallisen hoidon turvaamiseksi.

Varhaiskasvatusmaksut tulee olla tasolla, joka ei muodostu esteeksi työhön paluuseen.

Kouluikäisten lasten perheissä puolestaan pienten lasten yksin viettämä aika on vähennettävissä, kun koulupäivän yhteyteen tuodaan harrastustoimintaa osana aamu- ja iltapäivätoimintaa. Näin myös perheille jää iltaisin enemmän tärkeää yhdessäoloaikaa. 

Perheiden hyvinvoinnin voidaan perustellusti väittää heijastavan koko yhteiskunnan elinvoimaa ja tulevaisuuden uskoa.

Anna-Leena Sahindal

kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.8.2018)

Avainsanat: lapsiperheet, äitiys, ura, mielipidekirjoitus

Ryhmäkokojen pienentämisestä ja kouluverkon kehittämisestä

Keskiviikko 13.6.2018 - Anna-Leena

Mielipidekirjoituksemme Jyväskylän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokotilanteesta julkaistiin Keskisuomalaisessa 29.5.. 

Jaakko Mäkinen vastasi (KSML 2.6.) kirjoitukseemme ja toivoi käytännön ehdotuksia ryhmäkokojen pienentämiseksi. Lisäksi Mäkinen kritisoi kirjoituksemme ajankohtaa ja Mankolan koulun laajentamissuunnitelmaa.

Otimme asian julkisesti esille nyt, koska Jyväskylän kaupungin vuoden 2019 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Toivomme, että ryhmäkokojen pienentäminen nähdään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa keskeisenä asiana, kun kaupungin rahankäyttöä ensi vuodelle suunnitellaan.

Ryhmäkokojen pienentäminen tarkoittaa asian huomioimista kasvun ja oppimisen palvelujen menobudjetin rakentamisessa vuodelle 2019. Henkilöstömenoja tulee hallitusti ja taloudellisesti kestävällä tavalla lisätä: tarvitsemme nykyistä enemmän opettajia ja muita työntekijöitä sekä päiväkoteihin että peruskouluihin. Asia ei varmasti ratkea vielä 2019, mutta tulevina vuosina ryhmäkoot tulee saada tarkoituksenmukaiselle tasolle.

MANKOLAN KOULUN tilanne liittyy Läntisen Palokan kouluverkkokokonaisuuteen. Kouluverkon kehittäminen on haastavaa, sillä siihen liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10–20 vuotta eteenpäin. Kasvavassa kaupungissa uutta tilaa tarvitaan, mutta meidän on pystyttävä hillitsemään tilakustannuksia, jotta opetuksen laatu ja määrä eivät kärsi.

Keski-Palokan kouluun 1.-6.-luokille on tulossa 50 uutta oppilaspaikkaa jo syksyksi 2018. Savulahden uuteen päiväkoti-kouluun on tulossa 1.–4.-luokille 200 uutta oppilaspaikkaa syksyllä 2019. Mankolan muutos on vaiheistetusti 100 oppilaspaikan vähennys luokilla 1.–4.

Muutos ei koske nyt koulussa olevia, mutta otettaessa uusia ekaluokkalaisia Mankolaan on suunnitelmissa ollut ottaa jatkossa vain yksi ekaluokka. Tämä on ollut alkuperäinen Mankolan ensimmäisessä hankesuunnitelmassa ollut koulun rakenne, mutta tonttien luovutuksen vuoksi on siellä nyt lähivuosina ollut suuria ikäluokkia.

KOULUVERKKOA KOSKEVAT päätökset tehdään alueen kokonaisuus huomioiden ja avoimessa yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kanssa. Maaliskuussa Mankolan koululla järjestetyn yhteisen keskustelutilaisuuden jälkeen pyysimme toisen kerroksen kustannusarvion, joka mahdollistaisi koulun oppilaspaikkojen kasvattamisen suunnitellusta. Lisäksi edellytimme saavamme valmistelijoilta kattavan selvityksen kevyen liikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan turvallisen koulutien takaamiseksi.

Saadun selvityksen mukaan toisen kerroksen rakentaminen Mankolan koulurakennukseen vaikuttaisi hankkeen etenemiseen seuraavasti: nykyinen hanke välittömästi seis, kaavamuutoshakemus, tilasuunnittelu uudelta pohjalta, uusi päätös. Toisen kerroksen alustava kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa ja arvio käyttötalouteen 150 000 euroa vuodessa. Lisäksi oppilaspaikkoja syntyisi Länsi-Palokkaan liikaa ja Mankolan lisätila viivästyisi reilulla vuodella.

Sivistyslautakunta käsittelee asiaa uudelleen 13.6., kun se antaa lausunnon tarkistetusta hankesuunnitelmasta koskien Mankolan yhtenäiskoulun laajennusta ja muutostöitä.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.6.2018)

Avainsanat: peruskoulu, ryhmäkoot, sivistyslautakunta, mielipidekirjoitus

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettävä

Tiistai 29.5.2018 - Anna-Leena

Ryhmäkoot Jyväskylän kaupungin peruskouluissa ja päiväkodeissa ovat viime vuosina huolestuttavasti kasvaneet.

Vuonna 2016 uudistetussa varhaiskasvatuslaissa kunnille annettiin mahdollisuus kasvattaa päiväkotien ryhmäkokoa suhdeluvun 1/8 mukaiseksi (1 aikuinen 8 lasta kohti). Kävi kuten asiantuntijat jo ennen uudistusta uumoilivat: päiväkotien ryhmäkoot kasvoivat paikoin kohtuuttoman suuriksi. Näin myös Jyväskylässä, vaikka valtuusto on päättänyt säilyttää vanhan suhdeluvun 1/7.

Tänä vuonna tehty selvitys ryhmäkokotilanteesta Jyväskylän eri päiväkodeissa puhuu karua kieltä: maksimiryhmäkoot ylittyvät usein monissa päiväkodeissa. Tilapäisestä ongelmasta ei voida puhua, koska ylityksiä tapahtuu toistuvasti viikoittain. Merkittävälle osalle lapsista ryhmäkoon kasvu aiheuttaa ongelmia sosiaalisten ja tunne-elämätaitojen kehityksessä. Pieni lapsi tarvitsee myös syliä ja pysyvää hoitajaa, jotta hoitopäivä tuntuu turvalliselta.

Varhaiskasvatustoiminnan muutokset ovat kuormittaneet myös henkilöstöä. Viime vuonna varhaiskasvatuksen henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet huomattavasti. Lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat alkavat olla äärirajoilla ylisuuria ryhmiä opettaessaan ja hoitaessaan. Samoin kärsivät varsinkin ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten tukea.

Jyväskylän käyttämä raha varhaiskasvatuspalveluihin on euromääräisesti pienentynyt viime vuosina, vaikka palvelun piiriin on tullut satoja lapsia lisää. Samaan aikaan esimerkiksi perusopetuspalveluissa menoja on lisätty lähes 10 % mm. oppilasmäärän lisääntymisen takia. Siitä huolimatta peruskouluissa ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla ovat liian suuret.

Perusopetuksen ryhmät on Jyväskylässä muodostettu nurinkurisesti: luokilla 1-6 ryhmäkokojen keskiarvo on 19,5 ja luokilla 7-9 18,1. Yleinen näkemys ja käytäntö valtakunnassa on se, että alimmilla luokilla on pienimmät ryhmäkoot (valtakunnan keskiarvo luokilla 1-6 on noin 17 ja luokilla 7-9 noin 18). Sivistyslautakunta on maaliskuussa 2018 linjannut, että perusopetuksen suuria ryhmäkokoja on lähivuosina pienennettävä nykyisestä tasosta erityisesti luokilla 1-6.

Myös perusopetuksen henkilöstöllä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Monien vuosien talouskiristykset näkyvät koulujen arjessa. Ryhmäkokojen kasvun lisäksi uuden opetussuunnitelman vaatimukset ovat kuormittaneet opetushenkilöstöä.

Jyväskylän talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Taloudenhoidon pitää myös tästä eteenpäin olla vastuullista ja pitkäjänteistä. Taloustilanne antanee nyt viimein mahdollisuuden harkita satsauksia sellaisiin palvelutoiminnan kohteisiin, joissa tarve on suurin. Pienentämällä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja lasten ja oppimisen kannalta tarkoituksenmukaiselle tasolle teemme sijoituksen tulevaisuuteen.

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Jyväskylä

 

Juha Paananen

sivistyslautakunnan jäsen

Jyväskylä

Avainsanat: varhaiskasvatus, opetus, sivivistys, mielipidekirjoitus

Kuuma Hipposilta 8.5.2018

Tiistai 8.5.2018 - Anna-Leena

Hippos 2020 -hanke herättää intohimoja, toiveita ja huolia kaupunkilaisissa. JTY kokoaa hankkeen suunnittelijat, aluetta käyttävät seurat, tutkimustiedon ja demaripäättäjät samaan saliin pohtimaan hankkeen mahdollisuuksia ja arvioimaan potentiaalisia riskejä.

Keskustelua johdattelevat tällä kysymyksenasettelulla Hippos 2020 -hankepäällikkö Kari Halinen, kaupungin liikuntatoimen palvelujohtaja Ari Karimäki, liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi Jyväskylän yliopistolta ja seurakehittäjä Laura Härkönen Keski-Suomen liikunta ry:stä ja Palloliiton Keski-Suomen piirin kehitysjohtaja Ali Kangas-Hynnilä, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden varapuheenjohtaja Esa Kaihlajärvi. Tilaisuuden puheenjohtajana ja panelistien tenttaajana toimii sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Anna-Leena Sahindal, joka toimii kaupungin liikuntasuunnittelijana.

Paikalle on kutsuttu SDP:n valtuustoryhmä, lautakuntien jäsenet ja Jyväskylän kunnallisjärjestön edustajisto. Tapahtuma on avoin kaikille Hippos-hankkeen tulevaisuudesta kiinnostuneille. Tervetuloa keskustelemaan!

Kahvitarjoilu lämpiössä puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Vapaa pääsy!

Avainsanat: Hippos2020, liikuntapääkaupunki, liikunta

SDP:n ryhmäpuheenvuoro Jyväskylän kaupunginvaltuustossa

Maanantai 30.4.2018 - Anna-Leena

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muun läsnäolijat,

Vuonna 2018 kaupungin talous on kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa ja kaupungin kärkihankkeet etenevät vauhdikkaasti. Kaupungintalouden tasapainottaminen ilman peruspalvelujen alasajoa on jotain, mihin monet muut kunnat ole kyenneet. Meillä onkin erinomainen lähtökohta keskittyä kaupunkimme ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Jyväskylän asukasmäärän kasvu jatkuu ja asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta.

Kaupunginjohtajan esitys on lähtökohtaisesti suurimpiin haasteisiin ja kehityskohteisiin tarttuva. Lautakuntien esityksiin on kyetty vastaamaan hyvin, vaikka toimenpiteitä vaativia kohtia vielä löytyykin.  Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että pidämme kuntalaisista huolta jatkossakin samaan aikaan, kun kaupungin talous kehittyy toivotulla tavalla.

Nostan seuraavaksi esille muutamia ryhmällemme tärkeitä huomioita esityksestä tarkemmin käsiteltäväksi ja keskustelun pohjaksi tulevaa kaupunginhallituksen talousarvioseminaaria ajatellen.

Lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on paras investointi tulevaisuuteen. Investoimalla peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Jyväskylän vetovoimaa lisäävät hyvien peruspalveluiden lisäksi viihtyisä, turvallinen ja virikkeellinen arkiympäristö, monipuoliset ja saavutettavissa olevat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä luonnonläheisyys. Hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisy on kaupunkimme yksi tärkeimmistä lakisääteisistä tehtävistä maakuntauudistuksen jälkeen.

Yksi silmiin pistävistä epäkohdista kohdistuu varhaiskasvatuksen henkilöstön suhdeluvun nostamiseen. Tätä valtuustoryhmämme ei voi hyväksyä. Ryhmäkokojen kasvattaminen nostaa ryhmien koon yli siedettävän ylärajan. Päiväkodit eivät ole kuin parkkipaikkoja, jonne lapset laitetaan säilöön. Ryhmäkokojen kasvattaminen vähentää mahdollisuutta toteuttaa laadukasta ja pedagogista toimintaa, huomioida lasten yksilölliset tarpeet, nostaa kiusaamisriskiä, lisää lasten sairastelua ja meluhaittoja merkittävästi. Kysymys on myös henkilöstön oikeudesta hyvinvointia tukevaan työympäristöön.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta pidetään kiinni. Sivistyslautakunta linjasi, että asiaan palataan perusteellisesti 31.5.2018 mennessä, jolloin laajempi lapsivaikutusten arviointi on laadittu, sekä muun muassa varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksen vaikutuksista ja vuoden 2019 talousarviovalmistelusta on saatu lisätietoja. Maksuttoman varhaiskasvatuksen pilotointi olisi edustysaskel, mutta korostamme, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistaminen auttaa merkittävästi nimenomaan vähävaraisia perheitä.

Muuttuvassa maailmassa perheillä on erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita. Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että mahdollisuus poistaa rajaus vuonna 2018 selvitetään yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa.

Esitämme huolemme myös vanhuspalveluissa olevasta henkilöstötarpeesta. Ikääntyvien yli 75 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Jatkuva kiire ja vajaa miehitys ovat johtaneet sairaspoissaolokierteeseen.  Varahenkilöstöä lisäämällä ei poisteta todellista ongelmaa. Oma vakituinen osaava ja riittävä henkilöstö on avain työhyvinvoinnin parantamiseen. Omaishoitajien jaksamista parantaviin palveluihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

SDP nostaa esille vielä työllisyydenhoidon. Jyväskylässä työttömien määrä laski edelleen vuoden takaisesta, työttömyysasteen ollen elokuussa 13,5 %. Lasku on ollut merkittävää viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisen ilahduttavana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömien määrässä huomattavaa laskua, mutta tosi asiassa työttömyydenhoidossa on edelleen isoja vaikeuksia. Heikoimmassa ja eniten tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien oikeudesta apuun on pidettävä kiinni. Maan hallituksen linjausten mukaisesti yksityinen sektori ja yritykset vastaisivat näistä tulevaisuudessa on absurdi. Me tiedämme varsin hyvin käytännöstä, että polku avoimille työmarkkinoille rakentuu pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn kautta.

Julkisella sektorilla on merkittävä vastuu työllisyyspalvelujen tarjoamisesta kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ja yksi tärkeimmistä kumppaneista tällä kentällä on paikalliset järjestöt ja kolmas sektori. Maakuntauudistuksessa kuntien harteille sälytetään edelleen vastuuta kelan sakkorahojen maksamisesta vaikka kaikki keskeiset työkalut otetaan pois. Emme voi hyväksyä tällaista tilannetta. Työllisyydenhoitoon on suhtauduttava vähintään vastaavalla vakavuudella kuin elinvoiman kehittämiseen – minkä keskeinen osa työllisyydenhoito on.   Kaupungin on osaltaan pidettävä kiinni siitä, että yhteistyötä järjestöjen kanssa vaalitaan.

Uusi strategia lupaa parantaa tukea asukastyölle, osallisuudelle eli kansalaistoiminnalle, mutta talousarviossa tuo tavoitetila ei valitettavasti näy. Ensi vuodelle esitetty summa on täsmälleen sama kuin nyt eli 36 450 € – vaikka se jo ns. vanhassa Jyväskylässä oli 50 000€. Toivomme kiinnitettävän huomiota myös tähän.

Talousarvion tulopuolen lähtökohtana on tuloverojen osalta 1 % palkankorotusvaikutus. Tämä on jo aiemmin todettu hyvin varovaiseksi ja alakanttiin arvioiduksi. Tänään on tullut uutinen, että työmarkkinaneuvotteluissa on saatu päänavaus ja teknologiateollisuus on solminut kaksivuotisen sopimuksen, jonka palkankorotusvaikutus on 3,2%, tästä ensi vuoden osuus on 1,6%

On selvää että tämä linjaa jo tulevan vuoden palkankorotusten suunnan olevan reippaasti arvioitua suurempi. Hyvä työllisyyskehitys ja palkankorotusten mukanaan tuoma verotulolisäys tuo mukanaan väljyyttä, joka tulee huomioida talousarviota laadittaessa.

Sosialidemokraatit pitävät lähtökohtaa ensi vuoden talousarvion laadinnalle hyvänä. Toivomme ryhmien välille rakentavaa ja avointa keskustelua ja luotamme siihen, että edellisvuosien tapaan saamme yhdessä rakennettua hyvän lopputuloksen myös tänä vuonna.

Kiitos.

Anna-Leena Sahindal

Kaupunginvaltuutettu, Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (sd.)

Avainsanat: talousarvio

Jyväskylän sivistyslautakunta tekee vastuullista politiikkaa

Maanantai 23.4.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Eelis Loikkanen syyttää Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessaan (KSML 18.4.) sivistyslautakunnan puheenjohtajia Jyväskylän kaupungin vetäytymisestä 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuskokeilusta. Mielestämme sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen että 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu ovat kummatkin tärkeitä tavoitteita kuten kerroimme edellisessä 24.3. KSML:ssä julkaistussa mielipidekirjoituksessamme.

Jyväskylän Vihreiden ja SDP:n kuntavaaliohjelmissa on keskeisimpänä tavoitteena palauttaa kaikille lapsille subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen – toisin kuin Loikkanen väittää. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus, josta ei tule tinkiä. Laadukasta ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta tulee ensimmäisessä vaiheessa kehittää niin, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus ylipäänsä osallistua varhaiskasvatukseen.

Päätöksen kaupungin lähtemisestä mukaan kokeiluun ja päätöksen peruuttamisen teki sivistyksen toimialajohtaja, ei lautakunta. 1.3.2018 voimaan tulleen Jyväskylän kaupungin hallintosäännön toisessa osassa, luku 9 §67 todetaan, että lautakunta päättää kaupungin taloudellisten tai muiden resurssien käyttämisestä toiminnan kehittämishankkeisiin, silloin kun kaupungin kustannukset ovat yli 500 000 euroa.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun kustannusarvio on yli miljoona euroa vuodessa. Päätös asiasta kuuluu siis yksiselitteisesti lautakunnalle, jossa istuu vaaleissa valitut luottamushenkilöt. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan seuraava hakukierros 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeiluun on tulossa jo syksyllä 2018. Tämä aikataulu mahdollistaisi huolellisemman valmistelun ja päätöksenteossa tarvittavat lautakuntakäsittelyt.

Lisäksi 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun käsittelytavassa ilmeni muotovirheeseen rinnastettava menettelytapa, sillä samaan aikaan täysin samasta asiasta on vireillä valtuustoaloite samoin kuin myös subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisesta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan tällaiset valtuustoaloitteet, joilla on isoja kustannusvaikutuksia, tulee käsitellä vuoden 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä.

Mielestämme on hyvä, että asiaan palataan hyvää hallintotapaa noudattaen. Kun pöydällä on samaan aikaan monta hyvää aloitetta varhaiskasvatuksen kehittämiseksi, tulee lautakunnan ja valtuuston tehdä päätös siitä, mihin rajalliset resurssit kohdennetaan ensimmäiseksi ja mihin toiseksi.

Jotta vuoropuhelu varhaiskasvatuksesta olisi jouhevaa ja julkiset keskustelut faktoihin perustuvia, haluamme lisätä avoimuutta kuntalaisten ja lautakunnan välillä. Ensi keskiviikkona sivistyslautakunta päättää, onko toukokuun varhaiskasvatusta käsittelevä lautakunnan kokous avoin kuntalaisille. Mikäli lautakunta näin päättää, myös Loikkanen on tervetullut seuraamaan päätöksentekoa.

Irina Tuokko (vihr.) Jyväskylän sivistyslautakunnan puheenjohtaja

Anna-Leena Sahindal (sd.) Jyväskylän sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu muokattuna sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidesivuilla 23.4.

Avainsanat: sivistys, sivistyslautakunta, vastinr

Kouluverkko puhututtaa

Tiistai 10.4.2018 - Anna-Leena

Viime viikkojen aikoina olen jälleen päässyt pohtimaan Jyväskylän kouluverkkoon liittyviä kysymyksiä. Tasan viikko sitten tiistaina (3.4.) järjestettiin kaksi asukastilaisuutta Mankolan koululla, jotka molemmat liittyivät kouluverkon kehittämiseen. Vaikka teemat olivat hyvin samankaltaisia, oli tunnelmissa selkeä ero. Ensimmäisessä tilaisuudessa kuultiin Mannisenmäen uuden asuinalueen vanhempia kouluverkkoratkaisuista ja oppilassijoittelusta. Jälkimmäisessä tilaisuudessa kuultiin vanhempien näkemyksiä mahdollisesta Saarenmaan koulun lakkautuksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Molemmat hyviä tilaisuuksia, mutta erilaisia.

Kouluverkon kehittäminen ei ole aina helppoa ja herättää ymmärrettävästi paljon tunteita. Se ei tarkoita ainoastaan koulujen karsimista, vaan ennenkaikkea mahdollisimman hyvin tuleviin tarpeisiin vastaamista. Kouluverkkoihin liittyviä päätöksiä joudutaan miettimään pitkällä aikajänteellä, jopa 10—20 vuotta eteenpäin. Lisäksi pohdittavana on millaisia opettamiseen liittyviä tapoja ne mahdollistavat ja millaisia nykyajan koulut ympäristöineen ylipäänsä ovat (muuntojoustavuutta). Välttämättä siis uusi koulurakennus ei rakennu täsmälleen samanlaisena tai ylipäätään entisen paikalle. Kouluja ei voi myöskään ns. varmuuden vuoksi rakentaa suuremmiksi kuin tarve on, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen.

En hetkeäkään vähättele vanhempien tunteita ja huolta siitä, jos oma lapsi ei mahdukaan toiveena olleeseen kouluun. Mankolan/Mannisenmäen tapauksessa varmasti epäonnistuttiin siinä, että alue yksinkertaisesti rakentui nopeampaa kuin palveluissa pystyttiin siihen valmistautumaan. Palvelut eivät yksinkertaisesti vedä sitä tahtia kuin tarve tällä hetkellä olisi tietyillä luokka-asteilla. Vastaavissa tilanteissa kaupungin tulee pystyä parantamaan sisäistä kommunikointiaan ( kaavoitus -palvelut), jotta vastaavalta vältytään. Katteettomia lupauksia ja mielikuvia ei tule myydä tuleville asukkaille, se ei ole kenenkään edunmukaista.

Meidän tulee pystyä näitä ratkaisuja tehdessä myös aktiivisemmin hyödyntämään lapsivaikutusten arviointeja sekä edistämään asukkaiden sekä vanhempien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksentekijöinä yritämme osaltamme varmasti myös kaikkemme, jotta jokainen lapsi saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat koulupolulleen. Ja tämä on jokaisen lapsen oikeus asuinalueeseen, varallisuuteen tai perhetaustaan katsomatta.

Ja vielä lopuksi mitä tulee Mankolan tilanteeseen, niin lautakunta on jo pyytänyt seuraavaan kokoukseen  kattavan selvityksen kevyenliikenteen järjestelyistä Mannisenmäeltä Keski-Palokan suuntaan ja kuinka voimme varmuudella taata turvallisen koulutien pienille kulkijoille. Lisäksi olemme pyytäneet karkeaa kustannusarviota siitä, kuinka Mankolan hankesuunnitelmaa voitaisiin kehittää entistä laajempana. Vaikka Mankolan suurempi laajennus osoittautuisikin realistiseksi vaihtoehdoksi, niin ensi syksyksi siitä ei valitettavasti ole vielä apua.

Avainsanat: opetus, sivistys

Jyväskylä perui maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun

Torstai 29.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunki julkaisi tänään tiedotteen, jossa kertoo peruneensa mukaan lähdön 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Keskeiset syyt ratkaisulle ovat taloudelliset, sillä jo tälle vuodelle maksuttomuuskokeilun kustannusvaikutus olisi ollut karkean arvion mukaan kaupungille n. 400 000e (5kk) ja vuoden 2019 osalta (7kk) n. 700 000e. Tällä hetkellä ei sivistyksen toimialan taloudessa ole näkyvissä sellaista liikkumavaraa, joka olisi kokeilun mahdollistanut.

Lapsia on tulossa lähivuosien aikana palvelujen piiriin yli 200 lisää. Rahaa tarvitaan jatkossa yhä enemmän sekä tilojen rakentamiseen että perustyöhön ruohonjuuritasolle. Meidän tulee pystyä huolehtimaan, että turvaamme sisällöllisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen. Ryhmäkokoja ei ole varaa kasvattaa, päinvastoin monin paikoin meidän tulee pystyä niitä pienentämään. Lapsimäärän kasvaessa auttavia käsiä tarvitaan yhä enemmän. Tärkeää on, että varhaiskasvatuksen sisältö pidetään jatkossakin korkealla tasolla.

Sivistyslautakunta käsittelee muutenkin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta mm. lapsivaikutusten arvioinnin kautta liittyen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen vielä kevään 2018 aikana.

https://yle.fi/uutiset/3-10138982?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

Avainsanat: varhaiskasvatus

Yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen takaisin

Lauantai 24.3.2018 - Anna-Leena

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä rajata lasten subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta vuonna 2015. Esityksen asiasta teki kokoomuksen edustaja ja sitä kannatti keskusta, KD ja perussuomalaiset.

Rajauspäätös perustui Juha Sipilän hallituksen päätökseen rajata subjektiivista eli täysipäiväistä varhaiskasvatusoikeutta perheiltä, joissa vähintään toinen vanhemmista on kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi. Kunnilla säilyi kuitenkin valta päättää asiasta, toteutetaanko rajausta vai ei. Jyväskylässä varhaiskasvatusoikeuden rajaus toteutettiin vuoden 2016 alusta.

Keskisuomalainen (22.3.) uutisoi, että Jyväskylä tarjoaa maksutonta varhaiskasvatusta kaikille viisivuotiaille ensi syksystä alkaen.

Kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden mittainen kokeilu, josta valtio rahoittaa noin 20 prosenttia.

Suurin osa rahasta tulee siis osoittaa kaupungin omasta budjetista – tässä tapauksessa puhutaan noin puolesta miljoonasta eurosta vuoden 2018 aikana.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille viisivuotiaille lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja on siksi kannatettavaa.

Ihmettelemme, miksi kaupunginvaltuutettu Sinuhe Wallinheimo

(kok.) kiitti Keskisuomalaisen verkkolehdessä (21.3.) Jyväskylän päättäjiä hyvästä päätöksestä asian suhteen, sillä missään luottamuselimessä asiasta ei ole päätetty.

Päätöksen teki toimialajohtaja Eino Leisimo ja sivistyslautakunnalle asia tuotiin pöydältä ilmoitusasiana tiedoksi, ei päätettäväksi.

Mikäli hyvää hallintotapaa olisi noudatettu niin asia olisi tuotu etukäteen tiedoksi lautakunnalle ja erikseen päätettäväksi kokoukseen. Varsinkin, kun kyseessä on kustannusvaikutuksiltaan iso päätös.

On kuitenkin hienoa nähdä, että kokoomuksen edustaja on herännyt huomaamaan, että varhaiskasvatukseen osoitetut panostukset lisäävät Jyväskylän houkuttelevuutta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Olisipa Wallinheimo ja muut kokoomuslaiset muistaneet tämän myös muutama vuosi sitten, kun veivät subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen läpi valtuustossa.

Juuri subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaaminen on asettanut lapset eriarvoiseen asemaan keskenään heikentäen Jyväskylässä asuvien lasten asemaa verrattuna kuntiin, joissa rajausta ei ole tehty – esimerkkinä Tampere.

Onneksi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista käsitellään pian kaupunginvaltuustossa. Kokoomuksella on mahdollisuus näyttää, kuinka paljon tasa-arvoinen varhaiskasvatus heille todella merkitsee.

Maksuton varhaiskasvatus kaikille 5-vuotiaille on ehdottoman kannatettava tavoite pidemmällä aikavälillä.

Ensimmäiseksi tulisi kuitenkin korjata viime valtuustokaudella tehty virhe ja palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus jokaiselle lapselle.

Jyväskylän lähteminen mukaan viisivuotiaiden maksuttomaan varhaiskasvatuskokeiluun ei saa vaarantaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa ja siitä päätettäessä.

Toivomme, että päättäjiltä löytyy yhteinen tahtotila näiden molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupungin tulee olla varhaiskasvatuksen edelläkävijä, jossa jokainen lapsi on yhdenvertaisessa asemassa perhetaustasta riippumatta.

Irina Tuokko

sivistyslautakunnan pj. (vihr.)

Anna-Leena Sahindal

sivistyslautakunnan vpj. (sd.)

Jyväskylä

(julkaistu Keskisuomalaisessa 24.3.2018)

Avainsanat: varhaiskasvatus

Valtuustokolumni: Liikuntapääkaupunki Jyväskylä

Keskiviikko 24.1.2018 - Anna-Leena

Liikunta koetaan Jyväskylässä koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Tästä tuorein ja paras esimerkki on kaupunkistrategia, jossa asema Suomen liikuntapääkaupunkina on nostettu kaupunginvaltuuston päätöksellä yhdeksi neljästä strategisesta kärjestä.

Liikunnallista aktiivisuutta ja terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia on tuettava kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä vauvasta vaariin. Terveyttä edistävän liikunnan näkyvyys politiikassa ja eri sektoreiden keskusteluissa on kiitettävästi jo lisääntynyt mutta konkreettisia toimia tarvitaan lisää. Kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille, on pystyttävä tarjoamaan edullisia ja harrastepohjaisia liikuntapalveluja.

Yksi Jyväskylän massiivisimmista liikuntapaikkahankkeista, Hippos2020 on tulossa päätöksentekoon keväällä 2018. Toteutuessaan hanke olisi valtakunnallisesti merkittävä monipuolisen liikunnan, liikuntatutkimuksen ja – kehityksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus. Päätöksentekijöiden on kuitenkin pidettävä päät kylminä, jotta seurojen on toimintaedellytykset, varainkeruumahdollisuudet sekä kohtuulliset tilavuokrat Hippoksella turvataan myös tulevaisuudessa.

Hippos2020 -hankkeen ohella on huomioitava myös muiden liikuntaolosuhteiden ja -palveluiden kehittäminen kotikaupungissamme. Pinta-alaltaan laajassa kaupungissa on tärkeää huolehtia lähiliikunnan mahdollisuuksista. Lähiliikuntapaikat ovat asuinalueilla sijaitsevia maksuttomia ja eri käyttäjäryhmille soveltuvia liikuntapaikkoja. Viime vuonna valmistui uusin lähiliikuntapaikka Tikkakoskelle ja seuraava on jo suunnitteilla Kuokkalaan. Kantakaupungin alueella lähiliikuntaan kannustaa Jyväsjärven ympäri kiertävä Rantaraitti, jonka kehittäminen Suomen suurimmaksi ulkokuntosaliksi jatkuu tänä vuonna.

Alueellisuus on huomioitu myös terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Alueiden asukkaiden tarpeet huomioiden järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa mm. ohjattua matalan kynnyksen liikuntatoimintaa ja liikuntaneuvontaa. Lisäksi kaupunki järjestää viikoittain maksuttomia uimahallikuljetuksia eri asuinalueilta uimahallien palveluiden pariin.

Kaupungin runsasta ryhmäliikuntatarjontaa on viime vuosina täydennetty nuorille suunnatulla maksuttomalla 13-19- vuotiaiden LiikuntaLaturilla, joka tavoittaa jo tuhat nuorta.  Viime vuonna startanneessa LiikuntaVeturissa on vastaavaa maksutonta matalankynnyksen liikuntatoimintaa tarjolla alakouluikäisille. LiikuntaLaturia ja -Veturia ylläpidetään yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa.

Liikunnan lisääminen arkeen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä. Tähän tarvitsemme eri toimijoiden yhteistyötä ja toimialojen ylittämistä nykyistä ennakkoluulottomammin.

Avainsanat: liikuntapääkaupunki, liikunta

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunkistrategiasta

Maanantai 30.10.2017 - Anna-Leena

Nyt käsiteltävänämme oleva päivitetty versio kaupunkistrategiastamme on ylin kaupungin toimintaa, valintoja ja tulevaisuuden suunnittelua ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategia määrittää keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta. Strategiassa asetettuja tavoitteita toteutetaan osana vuosittain hyväksyttävää talousarviota.

Strategia ei "tapahdu", vaan se "tehdään", siten että toimintaa ohjataan ja suunnataan tärkeiksi katsottuihin asioihin. Strategian tulee olla selkeä, samoin sen viestinnän, jotta strategian jalkauttamisessa onnistutaan.

Jyväskylän sosialidemokraattinen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että sivistyksen rooli on jatkossa yhä merkittävämmässä roolissa strategiassamme. Sivistyksen kokonaisuus tulee olemaan merkittävin kokonaisuus mitä kuntiin jää tulevan maakuntauudistuksen myötä.

Kun julistamme olevamme rohkeasti aikaansa edellä, niin tavoitteiden tulee olla tätä tukevia. Tämän tulee näkyä myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen kohdalla, jolloin tavoitteeksi ei riitä nykyisen tason turvaaminen vaan on pystyttävä asettamaan rimaa ainakin hieman korkeammalle. Strategia ohjaa tavoitteisiin, päätökset resursseista tehdään sen mukaisesti. Erityisesti mittareiden osalta tätä tulee vielä tarkentaa.

Jyväskylän sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupunkistrategia hyväksytään nyt, mutta asiaan palataan heti tammikuussa 2018, jolloin tarkennamme puutteelliset mittarit ja kiinnitämme erityistä huomiota koulutuksen ja varhaiskasvatuksen roolin nostamisesta näkyvämpään asemaan Jyväskylän kaupunkistrategiassa.

Avainsanat: strategia

Valtuustoaloite: Savuton Jyväskylä

Maanantai 24.4.2017 - Anna-Leena

VALTUUSTOALOITE 24.4.2017

 

Jyväskylästä Savuton kunta

Tupakoinnin aiheuttamat kulut ja kuolemat ovat ehkäistävissä. Tupakointi aiheuttaa Suomessa vuosittain noin 5 000 ennenaikaista kuolemaa ja 250 miljoonan euron hoitokustannukset. Yhden tupakoijan tupakkataukoihin käyttämä aika ja sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuodessa noin 3 000 euron ylimääräiset kustannukset. Tupakoijat joutuvat myös muita useammin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Savuttoman toimintakulttuurin kehittäminen on osa kuntien hyvinvointijohtamista. Manner Suomen kunnista 85 % on jo tällä hetkellä valinnut savuttomuuden. Työyhteisöjen savuttomuuspäätös tukee työntekijöiden terveyttä ja vahvistaa motivaatiota tupakkatuotteiden käytön lopettamiseen. Savuton toimintakulttuuri suojelee paitsi työntekijöiden mutta palvelujen luonteen vuoksi kaikkien kuntalaisen tervettä ja vahvistaa terveyttä tukevaa ympäristöä. Se on osa nykyaikaisen yhteiskunnan palvelutuotannon kehittämistä.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat haluavat Jyväskylästä kaupungista savuttoman työnantajan. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan työntekijän ja asiakkaan tupakoinnin lopettamista, savuttoman väestön määrän kasvua sekä lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa.

Jyväskylässä 24.4.2017

Avainsanat: valtuustoaloite

Turvallinen koulutie

Torstai 30.3.2017 - Anna-Leena

Turvallinen koulutie on laissa taattu lapsen oikeus, ja lasten turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia. Yhdyskuntasuunnittelussa on huomioitava alueiden potentiaaliset käyttäjät, jotta reitit kannustavat omatoimisesti liikkumaan.

Alhaiset ajonopeudet asuinalueilla sekä päiväkotien ja koulujen läheisyydessä edesauttavat lasten huomaamista ja vaaratilanteiden välttämistä.

Sen sijaan esimerkiksi liikennevalojen puute reitin varrella vähentää lasten kävelyä ja pyöräilyä koulumatkoilla.

Ihanteellista olisi, että lapsi voisi kulkea koulumatkansa mahdollisimman usein kävellen tai pyörällä, joka on oivallista arkiliikuntaa.

Koulumatkaliikunta antaa mahdollisuuden toistuvaan, kohtalaisen kuormittavaan liikuntaan, ja sen rooli on merkittävä lapsen päivittäisessä liikunta-aktiivisuudessa. Lihasvoimainen liikkuminen on myös ympäristöystävällinen valinta ja kartuttaa lapsen liikennetaitoja.

Lapsi oppii turvallisia toimintatapoja liikenteessä niin koulusta kuin kotoa. Koulut voivat laatia omannäköisensä liikenneturvallisuussuunnitelman, joka kattaa niin koulumatkat, liikennekasvatuksen, yhteistyön eri toimijoiden kanssa kuin koulun turvallisuuskulttuurin.

Teiden turvallisuus, jossa on huomioitu kävelytiet ja suojatiet, voi vähentää puolestaan vanhempien huolta lastensa turvallisuudesta liikenteessä, ja näin myös vanhemmat voivat rohkaista lapsia aktiiviseen koulumatkaliikuntaan.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipide-palstalla 30.3.2017)

Tasa-arvoinen koulutus kuuluu jokaiselle lapselle

Keskiviikko 29.3.2017 klo 18:37 - Anna-Leena

Koulutus on yksi tasa-arvoisen elämän perustoista alkaen esikoulusta ja jatkuen toiselle asteelle saakka ja jopa siitä eteenpäin. Peruskoulun ansiosta jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus kouluttautua niin pitkällä kuin mielenkiintoa ja tahtoa riittää. Pidemmällä tähtäimellä tämä luo ihmisille vapautta ja yhteiskunnalle menestystä.

Meidän tulisi jatkossakin kehittää kouluistamme maailman parhaita. Päätöksenteossa on turvattava kouluille riittävät resurssit, jolla mahdollistetaan opetuksen laadukkuus sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointi ja viihtyminen. Opettajien ja kouluavustajien määrä on saatava kouluissa riittävälle tasolle ja opetusryhmien koot on pidettävä inhimillisinä. Tämä on yksi merkittävä keino myös koulurauhan ylläpitämiseksi.

Yksi menestymisen edellytys on ollut yhteiskunnallinen tasa-arvo, joka on ollut viime vuosien kehityksen vuoksi uhattuna. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee hyvän lähikoulun omasta asuinalueestaan riippumatta. Eriarvoistuminen voi laukaista vaikean kierteen. Koulutusta eniten arvostavat vanhemmat alkavat karttaa eri syistä vaikeuksissa olevaa koulua ja sijoittavat lapsensa muualle ns. parempi maineisimpiin kouluihin. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa peruskoulun vahvuudet kuten monipuoliset ryhmät, eivät enää olekaan kaikkien todellisuutta. Kyse on myös tasapainoisemmasta kaupunkikehityksestä, jossa ei ole selkeitä rikkaiden ja köyhien asuinalueita. Se luo jokaiselle lapselle paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen.

Olemme joutuneet säästämään viime vuosina mittavia summia myös opetuksen puolelta, mutta nyt koulutuksesta säästämisen on loputtava. Peruskoulu on ainutlaatuinen suomalainen menestystarina, josta meidän on syytä pitää huolta.

(julkaistu Suur-Jyväskylä -lehdessä mielipidepalstalla 29.3.2017)

Avainsanat: koulutus, tasa-arvo

Katujen huono kunto paljastuu keväällä

Perjantai 24.3.2017 klo 6:52 - Anna-Leena

image5.jpegKevätauringon sulattaessa teiden pintoja paljastuu taas katujen huono kunto. Routavaurioita, kuoppia ja kulumia löytyy runsaasti ympäri kaupunkia.

Kadut näyttävät paikoin varsinaisilta tilkkutäkeiltä, kun pahimpia yksittäisiä kuoppia on paikkailtu ja haluttu säästää katujen uudelleen päällystämisiltä.

Kuoppien väisteleminen voi olla tielläliikkujille vaarallista. Toki kuoppia väistellessä ennakointi ja sopiva tilannenopeus auttavat, mutta suuresta nopeudesta tehtävä voimakas jarrutus voi aiheuttaa peräänajon riskin ja nopea kaistan vaihtaminen voi puolestaan aiheuttaa kylkeen ajon.

Pienet vahingot jäävät usein huomaamatta, kun ajoneuvo ei välttämättä hajoa saman tien. Päivittäiset tärähdykset nopeuttavat kuitenkin autojen kulumista.

Kaupunki toimii oikein, kun uusille asuinalueille rakennetaan heti kunnon kadut asfalttia myöten.

Mutta suuri epäkohta on, että samaan aikaan vanhoilla asuinalueilla katujen kunnossapidossa voi olla merkittäviä puutteita ja asukkaat joutuvat kärvistelemään pölyisillä ja kuoppaisilla sorakaduilla. Ongelmaan ei auta muu kuin raha.

Ajan mittaan huonontuneitten katujen ja kevyen liikenteen väylien hoitamattomuus on kunnallis- ja kansantaloudellista tuhlausta.

Kaupungin pitäisikin nostaa merkittävästi perusparannusmäärärahojaan. Hyvällä katujen ja liikenneväylien hoidolla säästyisimme esimerkiksi turhilta korjauskustannuksilta, korvauskustannuksilta ja jalankulkijoiden talviliukastumisilta.

(julkaistu Keskisuomalaisessa Mielipidepalstalla 24.3.2017)

Avainsanat: kadut, tieverkosto, routavauriot

Näkyykö valtakunnan politiikka myös paikallisesti? Case varhaiskasvatusoikeuden leikkaaminen

Keskiviikko 22.3.2017 - Anna-Leena

Vaalien alla moni puolue ja ehdokas julistaa olevansa lasten ja perheiden asialla. Mutta ketkä heitä oikeasti puolustavat?

Jyväskylän kaupunginvaltuusto äänesti lasten oikeudesta päivähoitoon 30.11. 2015. Äänin 34-33 päivähoito-oikeutta päätettiin rajata. 

Se oli pienestä kiinni. Ei liene sattumaa, että oikeutta puolustivat tämän hetkiset oppositiopuolueiden edustajat. Kannattaa siis ottaa selvää ehdokkaasi ja tämän puolueen teoista ennen kuin äänestät kuntavaaleissa!

Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen puolusti:
17 SDP:n
7 Vihreiden
6 Vasemmistoliiton
ja 2 Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettua
sekä 1 SKP:n kaupunginvaltuutettu

Lasten päivähoidosta leikkaamista kannatti:
13 Kokoomuksen
11 Keskustan
6 Perussuomalaisten
ja 4 Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettua

Miksi minä en kannata päivähoito-oikeuden rajaamista? Siksi, että se lisää joustamattomuutta ja ei vastaa perheiden todellisiin tarpeisiin. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto. Esimerkiksi Vain kaksi kättä -sivusto on hyvin tuonut esille millaisia erilaisia tilanteita perheillä on, miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta tarvitaan: http://vainkaksikatta.fi/10-tilannetta-jolloin-subjektiivinen-paivahoito-oikeus-on-tarpeellinen/ 

Varhaiskasvatus tukee perheitä arjessa

Keskiviikko 15.3.2017 - Anna-Leena

Subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva keskustelu on viimeisen vuoden ajan käynyt edelleen kuumana. Yhteistä keskustelijoille on ollut se, että kaikki osapuolet ajavat omasta mielestään lapsen etua ja parasta. Muuttuvassa maailmassa perheillä on kuitenkin erilaisia tilanteita ja tarpeita, joihin varhaiskasvatuspalveluiden on vastattava. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita.

Työn ja perheen yhteen sovittaminen on usein haastavaa, ja sen maksajina ovat uupuneiden vanhempien väsyneet lapset. Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapsen yksilöllisin tarpeisiin ja perheen tilanteeseen parhaiten sopiva varhaiskasvatuksen tai päivähoidon muoto.

Kuntatasolla tehdään merkittäviä päätöksiä miten ja millä ehdoilla varhaiskasvatusta toteutetaan. Siitä kuinka esimerkiksi varmistetaan, että varhaiskasvatuksessa jokainen lapsi tulee kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi – omana erityisenä itsenään. Varhaiskasvatukseen investoiminen on huomattavasti vaikuttavampaa kuin myöhäisemmät toimet ja tuottaa merkittävää hyötyä koko elinkaarta ajatellen, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla.

Mikäli tahtotilanamme on tukea kaikkien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, tulee meidän palauttaa subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, pienentää ryhmäkokoja sekä muuttaa varhaiskasvatus edullisemmaksi ja osittain maksuttomaksi. Tukemalla vanhempia lasten vaativassa kasvatustehtävässä lisätään sekä lasten että koko perheiden hyvinvointia. Päätöksentekoa tulee ohjata ennen kaikkea lasten ja perheiden hyvinvointi ja terveys.

(julkaistu Suur-Jyväskylä Lehdessä 15.3.2017)

 

Avainsanat: varhaiskasvatus

Pohdintaa Hippoksen tulevaisuudesta

Perjantai 10.3.2017 - Anna-Leena

image.jpg

Hippos on kaupungin merkittävin liikuntapaikkakeskittymä aivan Jyväskylän ydinkeskustan tuntumassa. Alueen tarjoamat olosuhteet ovat monille lajeille ainutlaatuiset kaupungissa. Tällä hetkellä Hippoksen alueella on paitsi tieteentekemistä ja huippu-urheilua, myös laajaa seuratoimintaa ja arkista liikunnan harrastamista. Hippoksen alueen kunnostamistarve on kuitenkin yleisesti tunnustettu tosiasia ja tässä yhteydessä on syytä tarkastella myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. 

Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt menneellä valtuustokaudella Hippoksen alueen kehittämissuunnittelun. Sen tavoitteena on tehalueesta kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävä monipuolisen perusliikunnan, liikuntatutkimuksen ja – kehityksen, kilpaurheilun ja hyvinvointipalvelujen keskus. Hankkeella tavoitellaan Jyväskylään runsaasti liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiseen pohjautuvaa kehitys- ja matkailuliiketoimintaa, sekä suurten tapahtumien järjestämistä uudella monitoimiareenalla. Viereiseen kauppakeskukseen kaavaillaan runsaasti liiketilaa, ravintolatiloja ja majoituspalveluita. Kyseessä on toteutuessaan mittavan 300 miljoonan euron investointi alueelle.

Toteutuakseen toivotulla tavalla hanke vaatii ympärilleen avointa keskustelua sekä myös kriittisten asioiden tarkastelua ja niihin vastausten löytämistä. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä lienee kuinka taata seuroille toimintaedellytykset, varainkeruu mahdollisuudet sekä kohtuulliset tilavuokrat myös tulevaisuudessamutta myös mittavan rakennusprojektin aikana? Seurat tekevät alueella erittäin tärkeää työtä, joka vaarantuisi kustannusten karatessa kohtuuttomiksi. Jo nyt korkeat harrastekustannukset kaupungissa puhuttavat perheitä ja asettavat haasteita liikunnan harrastamiselleMonen lapsen ja nuoren harrastaminen mahdollistuu lähinnä vanhempien kukkaron kautta sekätalkootyöllä. Kuinka yhdistää liikunnan ja urheilun tarpeet markkinaehtoiseen liiketoimintaan?

Kaupunki on antanut seuroille ns. liikunnan lupauksen, jonka mukaan seurat ja järjestöt ovat merkittäviä palvelujen käyttäjiä ja sisällöntuottajia Hippoksella jatkossakin. Jotta tähän päästään on päätöksentekijöiden oltava tarkkoina ja huomioitava tahtotila mm. erilaisten sopimusten ehdoissa ja toteutuksessaHippos-hankkeeseen liittyy paljon yksityiskohtia, joiden vaikutukset päätöksentekijöiden on tiedostettava ja hallittava. Kaikilla kuitenkin lienee yhteinen tahtotila nostaa alueen profiilia uuteen loisteeseen ja mahdollistaa toiminta alueella myös tulevaisuudessa.

(julkaistu Jyväskylän Tulevaisuus -vaalilehdessä maaliskuussa 2017)

Avainsanat: Hippos

Vanhemmat kirjoitukset »